Kalaallit Nunaata nunani tamalaani isumaqatigiissutit arlallit atuutilersinnikuuai soorlu Nunani imartanik atuinissamut isumaqatigiissut (2004), Rio-mi isumaqatigiissut 1992 (avatangiisinut ineriartortitsinerillu pillugit), Uumasut amerlalluinnartuuneri pillugit isumaqatigiissut.(CBD) aamma Washingtonimi isumaqatigiissut (CITES), tassani pinngortitamik illersuinissamik pisussaatitaaneq ilaalluni, uumasut amerlalluinnarnerisa pigiinnarnissaat aamma pinngortitami pisuussutinik atorluaanerit nungusaataannginnissaat aamma mianersortumik tunngaveqartumik periuseqarneq naapertorlugu.

Kalaallit aalisarnerat nungusaataanngitsumik atorluaanissap qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu ukiuni kingullerni aalangersaaffigineqaleraluttuinnarsimavoq. Taamaalilluni pisassiissutissanik aalajangersaanerit aallaavittut ilisimatuussutsimik tunngaviit atuisartullu ilisimasaannik tunngaveqarput, tassa imaappoq aalisartut ilisimasaat takusartagaallu tunngavigineqarlutik. Piffissami nunarsuarmioqatitta aalisakkanik pisisartutta nipangiinnarlutik sunik tamanik akuersaarfiginngisaanni inuuvugut. Atuisartut amerligaluttuinnartut aalisakkanik aalisakkanillu tunisassianik nungusaataanngitsumik aalisarneqartunik nalunngisaminnik piserusunnerulersimapput.

Tamatuma saniatigut aalisakkanik pisuussutitta ilarpaalussui nunanik eqqaamioqatigisatsinnik Atlantikullu Avannaani nunanik avitseqatigiissutigaagut, tamakku ataatsimut aqunneqartariaqarput, tassunga ilanngullugu pisassiissutissanik aalajangersaanissanut isumaqatigiittarnerit.

Kiisalu pisassiissutinik alaajangersaanerit, nungusaataanngitsumik atorluaanernut tunngavik, kingulissatta aamma pisuussutinik uumassusilinnik atorluaanissaannik qulakkeerinninnissamut sakkussaavoq pingaarutilik.

Inatsisit naapertorlugit Naalakkersuisut TAC-mik (Total Allowable Catch) aalajangersaassapput, taanna Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkanik pisassiissutaasunik amerlanerpaanik pisassaqarnissamut akuersissutaavoq. Kalaallit Nunaata nunallu eqqaamiorisat aalisagaataannik aamma nunat tamalaat imartaanni aalisarneqartartunik TAC-nik aalajangersaanerup ilaatut aalisakkanik tamakkuninnga siumoortumik nunani tamalaani isumaqatigiissutit, Atlantikup Avannaani nunatut sanilerisatut imaluunniit nunani tamalaani aalisarnermik aqutsillutik suliniaqatigiiffiini oqartussaaffigineqartutut pisassiissutissanik aalajangersaasoqartarpoq.

ICES-imi (Nunat tamalaat Imaq pillugu ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiivi) aamma NAFO (Northwest Atlantic Fisheries Organization) kiisalu Pinngortitaleriffik suleqatigalugu ICES uumassusilerituut siunnersuineri tunuliaqutaralugu TAC-it aalajangersarneqartarput, Pinngortitaleriffik suleqatigiiffinni suleqatigiissitani siunnersuisartuni peqataasarluni.

Aalisarnernit paasissutissat KANUAANA-mut nalunaarutigineqartartut siunnersuinernut tunngatillugit pingaarutilerujussuupput, paasissutissammi tamakku ilisimatuussutsikkut siunnersuinerni ilanngunneqartarmata.

TAC 2025

Sinerissap qanittuani 2025

Avataasiortut 2025

Raajat/Kinguppaat 2025

TAC 2024

Sinerissap qanittuani 2024

Avataasiortut 2024

Raajat/Kinguppaat 2024

TAC 2023

Sinerissap qanittuani 2023

Avataasiortut 2023

Raajat/Kinguppaat 2023

TAC 2022

Sinerissap qanittuani 2022

Avataasiortut 2022

Raajat Kinguppaat 2022

TAC 2021

Sinerissap qanittuani 2021

Avataasiortut 2021

Raajat / kinguppaat2021

TAC 2020

Sinerissap qanittuani 2020

Avataasiortut 2020

Raajat / kinguppaat 2020

TAC 2019

Sinerissap qanittuani 2019

Avataasiortut 2019

Raajat / kinguppaat 2019

2025-mut avataasiortunut pisassiissutit agguaanneqarnerannut takussutissaq

2024-mut avataasiortunut pisassiissutit agguaanneqarnerannut takussutissaq

2023-mut avataasiortunut pisassiissutit agguaanneqarnerannut takussutissaq

2022-mut avataasiortunut pisassiissutit agguaanneqarnerannut takussutissaq

2021-mut avataasiortunut pisassiissutit agguaanneqarnerannut takussutissaq