Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Piniarneq aallaaniarnerlu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pingaarnersaasa ilagaat, aningaasaqarniarnikkut/inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut pingaaruteqaannarani oqaluttuarisaanermut kulturimullu aamma pingaaruteqarluinnartuupput. Piniagassat Kalaallit Nunaaniittut, nunamiittut immamiittullu inuiaqatigiit ataatsimoorlutik pigisaraat. Pisuussutit tamakku Piniarneq Aallaaniarnerlu pillugit inatsit taannalu aallaavigalugu piniagassanut ataasiakkaanut nalunaarutit aallaavigalugit sunngiffimmi inuussutissarsiutigalugulu piniartunut atugassanngortinneqartarput.

Kalaallit Nunanni piniarneq aallaaniarnerlu
Kalaallit Nunaanni piniarneq kinguaariippassuarnit inuussutigineqarsimavoq. Ullumikkut piniarneq imminut pilersornermut inuussutissarsiutigalugulu aalisartunit tapertatut ingerlanneqartarpoq. Piffissami nutaanerusumi aalisarneq Kalaallit Nunaanni pingaarnertut inuussutissarsiutaalernikuuvoq, aammalu Kujataani nunalerineq inerisarneqarsimalluni.

Aqutsinermik suliassat Kalaallit Nunaanni piniarnermut tunngassuteqartut, piniarnermut aallaaniarnermullu immikkoortortaqarfiup isumagisarai. Isumalluutit uumassusillit, immami miluumasunut, nunami miluumasunut aammalu timmissanut nunatsinniittunut, nunat arlallit aqutaannut, nunap immikkoortuinut nunanullu tamalaanut tunngassuteqartut aqunneqarnissaat atorluarnissaallu piniarnermut aallaaniarnermullu immikkoortortaqarfiup akisussaaffigai. Piffinni ataasiakkaani pisuussutit annertunerusumik atorluarneqarnissaasa taamaasillunilu nammineq pilersornerup annertusarneqarnissaata nittarsaanneqarnissaa immikkoortortaqarfiup aamma isumagisaraa.

Pingaarnertut anguniagaq tassaavoq piniagassat naapertuuttumik uumassusilerituullu inassuteqaataat naapertorlugit qulakkiikkamik atorluarnissaat, tassani piniagassat piujuaannarnissaat kinguaassiornissaallu isumatuumik piffissallu qanoq ilinera naapertorlugu pitsaanerpaamik atorluaanerit pingaarnerutillugit.
Tamanna pissaaq uumassusilerituut nalinginnaasumik siunnersuisarneri, aningaasaqarneq suliffissaqartitsiniarnerlu aammalu piniarnermik inuussutissarsiutip inuussutissarsiutillu tassunga attuumassuteqartut, inuussutissarsiornermi soqutigisat allat aammalu innuttaasut peqqinnartunik nerisaqarnissamik pisariaqartitaat eqqarsaatigalugit. Tamakku saniatigut piniarnermut tunngasuni piniartut atuisullu ilisimasaasa atorneqartarnissaat pingaartinneqassapput.

Taassuma saniatigut malugeqquneqarpoq nannunik naammattoorsisoqarsinnaammat allat piniartoqartillugu kiisalu ilisimatusarluni - aatsitassanillu suliaqarnerup nalaani. Taakkua pillugit paasissutissat nannunik naammattoorsinermut atatillugu ilitsersuutini, kalaallisut, qallunaatut aamma tuluttut nassaarineqarsinnaasuni.

Piniagassanut tunngasunik apeqqutissaqaruit kommunimut imaluunniit sumiiffigisami piniarnermik nakkutilliisumut tamatigut saaffiginnissinnaavutit. Isumalluutissatta uumassusillit atorluarnissaat pillugu apeqqutit amerlanersaat taakku akisinnaavaat.

Sunngiffimmi inuussutissarsiutigalugulu piniarneq, piumasaqaatit, aalajangiiniarnermi tunngavissat qinnuteqaatillu
Inuussutissarsiutigalugu sunngiffimmilu piniartutut piniagassatut isumalluutissat pillugit inatsisini maleruagassat ilisimasaqarfigissallugit pisussaaffigaat.

Ukiuni kingullerni pingasuni agguaqatigiissillugu inuit 2100-nit amerlanerusut inuussutissarsiutigalugu aallaaniarsinnaanissamut akuerisaallutik allagartaqarsimapput. Taamaasillutik inuit pineqartut piniarnermik aallaaniarnermillu pingaarnertut aningaasarsiuteqarsimapput. Ilutigisaanik inuit agguaqatigiissillugu 5000 missaat sunngiffimmi aallaaniarsinnaanissamut akuersissummik pigisaqarput. Imminut pilersorneq ileqqutoqqat suli ilagaat, nammineq pisat kisimiilluni atornagit aammali ilaquttanut ilisarisimasanullu pajugutigisarlugit.

Pisat ilaat qimmeqarfinni qimminut nerukkaatissatut aamma atorneqartarput. Inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartaqartut piniarneq kisiat inuussutiginngilaat, aammali aalisartuusarput, annerusumik umiatsiaararsorlutik piniarfiit ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugit.

Inuussutissarsiortut qarasaasiakkut isertarfianni Kalaallit Nunaanni sunngiffimmi piniartunut akiliisitsillunilu piniartitsisarnernut tunngatillugu piumasaqaatit, killissarititat akiliisitsilluni piniartitsisarnermut aalisartitsisarnermullu qinnuteqarfissanut paasissutissat sukumiinerusut atuarsinnaavatit. Piniagassat ataasiakkaat taakkununngalu tunngatillugu maleruagassat atuuttut tullinnguuttumi annertunerusumik paasisaqarfigisinnaavatit.

Piniarnermut aallaaniarnermullu tunngatillugu paasissutissat sukumiinerusut uanittaaq takusinnaavatit www.sullissivik.gl.

Piniarnemut Aallaaniarnermullu Immikkortortaqarfik
Piniarnermut, aallaaniarnermut akiliisitsillunilu piniartitsisarnernut tunngatillugu inatsisit Piniarnermut Aallaaniarnermullu Immikkoortortaqarfimmit allaffissornikkut isumagineqartarput. Pisuussutinik uumassusilinnik atuinermut atatillugu malittarisassiortarnermut tunngatillugu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnerit nunap immikkoortuini nunallu tamalaat kattuffiinik isumaqatigiissuteqartarnerit. Pisassiissuteqartarneq, pisassiissutit aalajangiussat aqunneqarneri allaffissornikkullu ingerlanneri, tassungalu atatillugu piniarsinnaanissamut akuersissuteqartarnerit. Piniarsinnaanermut allagartanik tunniussisarneq taassumalu malitsigisaanik suliassat. Tamatuma saniatigut immikkoortortaqarfiup Piniarnermut Siunnersuisoqatigiinnut allattaaneq isumagisaraa. Piniarnermut Aallaaniarnermullu Immikkoortortaqarfiup najukkani ataasiakkaanni tunisassiat atorluarneqarsinnaanerisa annertusarnissaa taamaasillunilu imminut pilersorsinnaanerup annertusarnissaata nittarsaanneqartarnera isumagisaraattaaq.

Piniarnermut Aallaaniarnermullu Immikkoortortaqarfik pillugu annertunerusumik paasisassarsiorit, link-imittaaq piniagassanut assigiinngitsunut sumiiffiit piffissallu piniarfiusartut takusinnaavatit.

Pisanik nalunaaruteqartarneq:
Pisanik nalunaaruteqartarneq periutsit marluk atorlugit pisinnaavoq:

• Sullissivik innuttaasunut sullissivik aqqutigalugu nammineq nalunaaruteqarnikkut. NemID atussavat soorlu netbankimut periutsit atortakkavit assingisa atornerisigut.
• pisanik nalunaaruteqarnissamut immersugassap (ukiumoortumik nalunaaruteqarfissaq) immersorneratigut immersoreerukkulu kommunigisannut nassiunneratigut. Immersugassaq quppersakkami PINIARNEQ-imiittoq atorsinnaavat imaluunniit Ukiumoortumik nalunaaruteqarfissaq una aqqutigalugu aasinnaavat.
  
  

Suliassaqarfiit:

• Nunatsinni nunanilu tamalaani piniarneq aamma aallaaniarneq pillugu inatsisilerineq, naalakkersuisoqarfitsigut ingerlatsineq allaffissornerlu tassanilu ilaallutik illersuinermut atuinermullu tunngasut
• Nunatsinni nunallu tamalaat akornanni piniarnermut aallaaniarnermullu politikkimi suliassat pingaarnerit
• Pisassiissuteqartarneq, pisassiissutit aalajangiussat naalakkersuisoqarfitsigut allaffissornikkullu ingerlanneri, tassanilu ilaallutik piniarsinnaanermut akuersissuteqartarneq tunniussisarnerlu
• Tunisassianik puisineersunik nunanut EU-mut ilaasortaasunut UK-mullu eqqussinissamut akuersissutinik tunniussisarneq
• Piniarnissamut allagartaqartitsineq, piniarnermi allagartanik naalakkersuisoqarfitsigut allaffissornikkullu aqutsineq tassunga ilanngullugit qulliunerusumik piniarsinnaanermut allagartaqartitsineq kommunit suleqatigalugit akisussaaffigineri
• Akiliisitsilluni piniartitsinerit naalakkersuisoqarfitsigut allaffissornikkullu aqunneqarneri
• Nunap immikkoortuini, nunat marluk akornanni aammalu nunat tamalaat akornanni aalajangersakkat, isumaqatigiissutit
• Piniarnermut Siunnersuisoqatigiinnut tunngatillugu suliassat aammalu suleqatigiissitani, ataatsimiititaliani ataatsimeersuarnernilu pisariaqartuni peqataasartut.
  
  

Attavigiuk:
Piniarnermut Aallaaniarnermullu Immikkoortortaqarfik
Imaneq 1A, 701
Postboks 269
3900 Nuuk
APN@nanoq.gl

Sianerfissaq piffissami: 09:00 - 16:00.

Pisassat killersukkallu allat
Pisassat Naalakkersuisunit aalajangersaaffigineqartarput tamatumalu kingorna susassaqartut tusarniaaffigereernerisigut agguaassisoqartarluni. Linkimi uani uumassusilerituut pisassiissutissatut siunnersuutaat, ukiumut pisassat, naalakkersuinikkut pisasseeqqittarnerit kiisalu 2014-imit 2019-imut pisat nalunaarsorneqarsimaneri takusinnaavatit.

Pisuussutinik uumasunik atuinermi atuinerup piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlanneqartarnissaa Naalakkersuisut pingaartitaraat. Taamaattoqarneratigut uumasut piniarneqartartut aqunneqartariaqarput soorlu pisassanik aalajangersaasalernikkut killilersuutaasinnaasullu allat aqqutigalugit soorlu piffissat piffiillu piniarfiusinnaasut killilernerisigut aammalu piniakkanut killilersukkanik atuisinnaasut killilernerisigut.

Sooq pisassiisoqartarpa
Kalaallit Nunaat nunat marluk akornanni isumaqatigiissutinik arlalinnik isumaqatigiissuteqarnikuuvoq aammalu nunap immikkoortuini nunallu tamalaat isumaqatigiissutaannut peqataalerluni, ilaatigut tassaasut Qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit Ataatsimoorussamik Kommissioni, Atlantikup avannaani miluumasut imarmiut pillugit Kattuffik, Nunat tamalaat Arfanniarneq pillugu Ataatsimiititaliarsua, Nannut illersorneqarnissaat piujuartinneqarnissaallu pillugu Oslomi isumaqatigiissut aqqutigalugu suliniaqatigiiffik, Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu nunarsuarmiut isumaqatigiissutaat kiisalu Washingtonimi isumaqatigiissut, tamatumalu kingunerisaanik pinngortitamik illersuineq, uumassusillit amerlalluinnartuunerisa allanngutsaaliorneqarnissaannik kiisalu pinngortitami pisuussutinik imminut illersorsinnaasumik iluaquteqarniarnermi mianersortumik periuseqarnermik tunngaveqarneq naapertorlugu atuinissamut pisussaaffeqarluni.

Pisuussutinik uumassusilinnik aqutsineq tassunga ilanngullugit pinigassanik ukiut ingerlanerini annertuumik killilersorneqalersimasunik aqutsineq. Pingaartumik ukiut kingulliit qulit ingerlaneranni piujuartitsinermik aallaaveqarluni qulakkiikkamik atuisoqartarnissaa ilisimatuussutsikkullu paasisat tunngavigalugit atuisullu ilisimasaat aallaavigalugit atuisoqartarnissaa anguniagaajartorsimavoq.

Piniarnermik inuussutissarsiuteqartut ukiuni makkunani nunarsuaq tamakkerlugu silap allanngoriartornera malugisorujussuuvaat, tamatumalu kingunerisaannik pisassiissutigineqartartut aammalu uumasut allat killilersugaanngitsut pisarineqarsinnaasarneri sunnerneqarsinnaallutik. Tamatuma saniatigut piniagassat ilaat nunanik sanilerisanik avitseqatigiissutigineqartarput, taamaattumillu killilersuisarnerit tamakku suleqatigalugit suliarineqartarlutik. Kinguaassatta pisuussutinik uumassusilinnik atuisinnaanissaattaaq tamatuma saniatigut pingaartinneqarpoq.

Pisassiissutissanik aalajangersaanerit
Inatsisit naapertorlugit Kalaallit Nunaanni piniagassat nunamiut imarmiullu arlallit Naalaakkersuisunit pisassiissutitalerneqartussaapput Piniagassat killilersukkat arlaqartut pisassiissutitalersorneqartariaqarlutillu pisassanik agguaassivigineqartariaqartarput. Pisassiissutit tassaapput piniagassat nunami aalajangersimasumi imaluunnit imartami oqartusaaffigisami aalajangersimasumi naalagaaffimmit pisassiissutigineqartut.

Nunami namminermi nunallu tamalaat akornanni piniarnermi politikki
Naalakkersuisut aalisarnermut piniarnermullu tunngatillugu politikianni Kalaallit Nunaanni pisuussutit uumassusillit tamarmik pineqarput.

Piniarnermut aallaaniarnermullu politikkimi pingaarnertut uumasut miluumasut timmissallu piniarneqartarneri piujuartinnissaallu ilaapput.

Pingaarnertut ukkatarinerineqartut tassaapput

• Piujuartitsinermik aallaaveqarluni atuinerni nunami namminermi, nunat marluk akornanni, nunap immikkoortuini nunanilu tamalaani pisussaaffiit
• Inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat eqqarsaatigalugu pitsaanerpaamik pissarsissutaasarnissaat
• Inussutissarsiutigalugu saniatigooralugulu atuisartut akornanni naapertuunnerpaamik agguaasarnissaq.
  
  

Piniarnermut aallaaniarniarnermullu politikkip pingaarnertut siunertaraa piniagassanit isumalluutit pissusissamisoortumik uumassusillillu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik iluaqutigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Pisuussutit piujuartinneqarnissaat kinguaassiorsinnaanissaat, aaqqissuulluakkamik ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugu piniarneqartarnissaat pingaartinneqarpoq.

Anguniakkap pingaarnerup aappaa tassaavoq pisuussutit pinngortitameersut piniagassaaneersut illersorneqarsinnaasumik annertunerusumik atorneqarsinnaanissaasa qulakkeerneqarnissaa. Tamatuma saniatigut nammineq pilersorsinnaanerup misissorneqartuarlunilu ineriartortinneqartuartup annertusarneqarnissaa Naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq. Tamanna inuussutissanik eqqussorneqartartunik pinngitsuuisinnaanerup annikillisarneqarnissaanik aallaaveqartinneqarpoq.

Siuliani pineqartut uumassusilerituut inassuteqartarneri naapertorlugit, aningaasaqarneq suliffissaqartitsiniarnerlu aammalu inuussutissarsiutit tassunga attuumassuteqartut, inuussutissarsiornermi soqutigisat allat aammalu innuttaasut asimi qasuersaarfissatut pisariaqartitaat eqqarsaatigalugit ingerlanneqassapput.

Tamakku saniatigut piniarnermut tunngasuni piniartut atuisullu ilisimasaasa atorneqartarnissaat pingaartinneqassapput.

Tamatuma saniatigut, inuussutissarsiutip ingerlassinnaaneranut periarfissanik nunat tamalaat suliniaqatigiiffiisa suliffeqarfiutaasalu killilersuilinnginnissaat, nungusaataanngitsumik pisuussutinik atuinissamik anguniakkap saniatigut aallussisumik sulissutigineqassasoq piniarnermut politikkimut ilaavoq.

Nunami namminermi pisassat aalajangersalersinnagit piniagassat pisassalluunniit avitseqatigiissutigineqartartut pillugit nunat marluk akornanni, nunap immikkoortuini nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqaqqaarsinnaasarput. Suleqatigiinnerit pineqartut uumassusilerinermut/ilisimatusarnermut, aqutsinermut inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut tunngassuteqarsinnaapput.

Nunat tamalaat, nunap immikkoortortaani aamma nunat marluk akornanni suleqatigiinnerit

Atlantikup Avannaani Miluumasut Imarmiut pillugit Kattuffik (NAMMCO): Kalaallit Nunaat Norge, Island aamma Savalimmiut peqatigalugit Atlantikup Avannaani Miluumasut Imarmiut pillugit Ataatsimiititaliarsuarmut ilaasortaavoq. NAMMCO 1992-imi pilersinneqarpoq Atlantikullu avannaani miluumasut imarmiut pillugit piujuartitsinissamik, silatusaarluni aqutsinermik misissuinernillu suliaqartarluni. Nunat allat soorlu Canada, Danmark, Rusland aamma Japan NAMMCO-mi alaatsinaattutut peqataasarput.

NAMMCO-mi nunatta kisimi iluaqutigisaani imaluunniit nunat sanilit peqatigalugit iluaqutigisaani imaani miluumasut tamarmik nungusaataanngitsumik iluaqutiginissaannut Naalakkersuisut suliaqarput. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut kissaatigaat uumassusilerituut siunnersuinerisa pitsaanerpaajusarnissaat qulakkeerneqassasoq kiisalu imaani isumalluutinik aqutsinermut atatillugu piniarnermik inuussutissarsiuteqartut ilisimasaat ilaatinneqartassasut.

Arfanniarneq pillugu Nunat Tamalaat Ataatsimiititaliarsuat (IWC): Arfanniarneq pillugu nunat tamalaat ataatsimiititaliarsuat 1948-mi pilersinneqarsimasoq tassaavoq suliniaqatigiiffik nunarsuaq tamakkerlugu nunanit 88-init ilaasortaaffigineqartoq. Ataatsimiititaliarsuup siunertaraa nunarsuarmi arferit angisuut eqqortumik aqunneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat taamaasiornikkut arfernit tunisassiornerup ineriartortinneqarnerata ingerlatiinnarnissaata periarfissinneqarnissaa. Arfernit tunisassianik niuernerpalaartumik iluaquteqarnissaq 1982-imili inerteqquteqarnikkut nunarsuarmioqatigiinnit unitsinneqarnikuuvoq. Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiit ataanni ilaasortaavoq.

Kunngeqarfik Danmark taannaavoq IWC-p tunngavigisaanik isumaqatigiissummik atsiorsimasoq. Taamaalilluni IWC-mi ataatsimiinnerni Kalaallit Nunaat qallunaat aallartitaasa ilaattut peqataasarpoq. Suleqatigiinneq Naalagaaffeqatigiit IWC pillugu suleqatigiissitaani aaqqissugaavoq, tassani aamma Savalimmiuni Naalakkersuisut sinniisoqarput.

Piujuartitsinermik tunngaveqartumik iluaquteqarneq Naalakkersuisunit tapersersorneqarpoq aammalu siunissami qanittumi siunissamilu ungasinnerusumi Kalaallit Nunaanni arfanniarnissamut suli periarfissaqarnissaq sulissutigineqarluni.

Qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit ataatsimoorussamik kommissioni (JCNB): Canadap aamma Kalaallit Nunaata akornanni qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit ataatsimoorussamik kommissioni (JCNB) 1989-imeersoq Canadap aamma Kalaallit Nunaata ilaasortatut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaannut tunngaveqarpoq - NAMMCO-lu tassani alaatsinaattutut ilaasortaalluni. Kommissioni qilalukkat qaqortat qernertallu ataatsimoorussat Avannaata Imaaniittut (Baffin Bugten) pillugit ilisimatuussutsikkut aqutsinissanullu siunnersuisartutut inissisimavoq. Siusinnerusukkut siunnersuutaasarsimasut piviusunngortinnissaat, piujuartitsinermik aallaaveqarluni atuilernissaq, ilisimatuussutsikkut siunnersuisarnerit malinneqartarnissaat aammalu aqutsinermi piniartut ilisimasaasa atorneqartarnissaat Naalakkersuisut sulissutigaat.

Oslomi nannut pillugit isumaqatigiissut: Isumaqatigiissummi 1973-imeersumi nannut ilisimatusarfigineqartarneri illersorneqarnissaallu pillugit naalagaaffiit sineriallit nanoqarfiusut (Polar Bear Range States) suleqatigiinnerisa annertusarneqarnissaat pingaarnertut anguniagaavoq. Naalagaaffiit sineriallit tassaasut Kalaallit Nunaat, Canada/Nunavut, USA/Alaska, Rusland/Chukotka aamma Norge saniatigut IUCN-ip nannunut tunngatillugu immikkut ilisimasallit Peqatigiit ilaasortaapput. Isumaqatigiissummi pisussaaffiit nunanit ataasiakkaanit naammassineqartarput nunallu ataatsimoorussamik nanoqarfiusut akornanni ataqatigiissaarneqartarlutik. Kalaallit Nunaanni namminermi, nunanik illuatungeriilluni isumaqatigiissuteqarfigisani, nunat immikkoortuini nunanilu tamalaani nannunik isumannaatsumik piujuartitsinermillu tunngaveqarluni aqutsinissaq Naalakkersuisut tapersersugaraat.

Nannut pillugit Joint Commission-i (JCPB): Nannut pillugit ataatsimut kommissionimik pilersitsinissaq illuatungeriinnit Canada/Nunavut aammalu Kalaallit Nunaata akornanni 2009-imi isumaqatigiissutigineqarpoq. Suleqatigiinnermi siunertaavoq Avannaata Imaani (Baffin Bugten) Ikersuarmilu (Kane Bassin) nannut avitseqatigiissutigineqartartut ataatsimut aqunneqarlutillu ilisimatusarfigineqartarnissaat. Naalakkersuisut ataatsimoorussamik kommissionimi sulinerminni Ikersuarmi pisassat naapertuuttumik piujuartitsinermillu tunngaveqarluni piniarneqartarnissaat aammalu Ataatsimoorussamik kommissionimi tunngaviusumik isumaqatigiissutit nutarterneqarlutillu nalilersorneqarnissaat sulissutigaat.

The Circumpolar Seabird Expert Group (CBird): Suleqatigiit immikkut ilisimasalinnik inuttaqartoq tassaavoq timmissanik imarmiunik immikkut ilisimasallit nunanit tamalaaneersut suleqateqatigiiffiat Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni inissisimasoq. Suleqatigiit sulinerminni siunertaraat nunat isittumiittut akornanni piujuaanartitsinermut, aqutsinermut ilisimatusarnermullu suliat siuarsarneqartarnissaat, piviusunngortinneqartarnissaat ataqatigiissaarneqartarnissaallu, taamaasillutillumi timmissanut avitseqatigiiffiusartunut tunngatillugu siunnersuisartutut ilaatigut inissisimallutik.

Aqutsinissamik pilersaarutit
Naalakkersuisut Naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissutikkut isumalluutinik uumassusilinnik piujuartitsinermik tunngaveqartumik nakkutiginninnissamut erseqqissumik oqaasertaliisoqarnissaanut isumaqatigiipput.

Piniagassat pingaarutillit tamarmik aqutsinissamut pilersaarummi ilaatinneqartariaqarnerat Naalakkersuisut aalajangiunnikuuaat. Aqutsinissamut pilersaarut pinigassat tamarmik illersorneqarnissaasa ukkatarineqarnerunissaa piujuaannartitsinermillu tunngaveqarluni aqunneqarnissaat siunertaralugu suliarineqartarpoq. Aqutsinissamut pilersaarut aqqutigalugu kikkut tamarmik piujuartitsinissamik peqataatinneqalersarput. Naalakkersuisut kissaatigalugu anguniarpaat atuisut tamarmik, kommunit, najukkani ataasiakkaani aalisartut piniartullu peqatigiiffii aqutsinissamut pilersaarummik atuutsitsilernissamut peqataassasut. Taamaasiornikkut piniagassat piujuartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu susassaqartut tamarmik akisussaaqaataasutut peqataasutullu misigisimalersinneqassapput. Taamaasiornikkut piniagassat tamarmik kinguaassatsinnit nerisarineqarsinnaallutillu atisassiarineqartarsinnaanissaat tamattaalluta qulakkiissavarput. Tamatuma saniatigut piniagassaneersut tammajuitsussatut nunatsinni tuniniaanikkut avammullu niuerutigisinnaanissaat aporfissaqartinnagu tuniniartarnerisigut saniatigut isertitsissutaasinnaassapput.

Inuiaqatigiinnut kalaallinut tamanut iluaqutaasumik Kalaallit Nunaanni piniagassat ataatsimoorussat pitsaanerpaamik atorluarneqarnissaat qulakkeerniarlugu patajaannerusumik aqutseriaaseqarnissaq Naalakkersuisut tunngaviusumik sulissutigaat. Piniagassat pingaarnerit nunatsinni namminermi piniarneqartartut aammalu nunanik sanilerisatsinnik avitseqatigineqartartut aqunneqarnissaasa pilersaarusiorneqarneri Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqaleruttorput.

Nannut pillugit aqutsinissamut pilersaarut

Akiliisitsilluni piniartitsisarnermut aamma aalisarsinnaanermut uppernarsaatit:
Takornariat nunamilu maani najugaqartut ilisimasalimmik ilaqarlutik piniarniarusuttut Kalaallit Nunaanni tammajuitsussarsiorlutik imaluunniit akiliillutik piniarsinnaapput akiliisitsilluni piniartitsisartut akuerisaasut aqqutigalugit.

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu akiliisitsilluni piniartitsisartut massakkut 25-t missaanniipput. Tammajuitsussarsiorluni piniartitsisarneq pingaartumik Kangerlussuup eqqaani ingerlanneqartarpoq, annerusumik umimmaat ukiukkut qimussimik aasakkullu umimmaat tuttullu nalinginnaasumik akiliuteqarluni piniarneqartarlutik. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata kitaanni Naternami, Kalaallit Nunaata kujataani Ivittuuni Kalaallit Nunaatalu kangiani Ittoqqortoormiini tammajuitsussarsiorluni piniartitsisoqartarpoq. Tamatuma saniatigut Nuup eqqaani tammajuitsussarsiorluni tuttunniartitsisoqarsinnaallunilu akiliisitsilluni ukallinik, puisinik timmissanillu piniartitsisoqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaata sinnerani periarfissat eqqarsaatigalugit tassani akiliisitsilluni piniartitsisartoqarnersoq apeqqutaasarpoq.

Akiliisitsilluni piniartitsinernik aaqqissuussinerit angalatitsivinnik assigiinngitsunik imaluunniit tammajuitsussarsiorluni piniartitsinernik aaqqissuisartunik ataasiakkaanik suleqateqarnikkut neqeroorutigineqartarput. Tammajuitsussarsiorlutit akiliuteqarlutillunniit piniarniaruit piumasaqaatit assigiinngitsut naammassisimasariaqarpatit tamakkulu pillugit paasissutissat uani nanisinnaavatit.

Akiliilluni aalisarneq - Aalisarsinnaanissamut uppernarsaatit
Takornariat Kalaallit Nunaannilu najugaqartunut tikeraat Kalaallit Nunaanni tikeraarnerminnut atatillugu aalisarniartut aalisarsinnaanissamut uppernarsaammik peqartariaqarput.

Aalisarsinnaanissamut uppernarsaat Kalaallit Nunaaniitillutit Kalaallit Nunaannukartinnalluunniit pisiarisinnaavat. Tassunga tunngatillugu ilitsersuut Visit Greenland-ip nittartagaani atuarsinnaavat.

Aalisarsinnaanissamut uppernarsaatinik arlalinnik pisissaguit taakku ataasiakkaarlugit pisiarisariaqassavatit. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup kontoanut aningaaseriviit aqqutigalugit aningaasanik ikisinikkut akuersissutit pisiarisinnaavatit.

• Grønlandsbanken (Bank of Greenland)
• Reg. normua tassaavoq: 6471 - Konto normulu tassaalluni: 1002160
  
  

Aningaasat ima annertussusillit ikissavatit:

A: 24 tiimit aalisarsinnaanissamut uppernarsaat: DKR 75 koruunit
B: Sapaatip akunnerani ataatsimi aalisarsinnaanissamut uppernarsaat: DKR 200 koruunit
C: Qaammammi ataatsimi aalisarsinnaanissamut uppernarsaat: DKR 500 koruunit

Aningaaserivikkut akiliinerpit uppernarsaatitaa pappiaraq aalisarsinnaanermut akuersissutitut nammineq atussavat. Taannalu aalisartillutit tamatigut nassartassavat.

Akiliuteqarneq ataani pineqartunik oqaasertalerneqarsimassaaq, aamma taakku illit uppernarsaatinni allassimassapput:

1. Kinguliavit naqinnertai siulliit 9-t – soorlu Kristiansenimut “Kristians”
2. Ativit naqinnertai siulliit 3-t – soorlu Michael-imut “Mic”
3. Qaammatip aalisarnissamut akuersissutip atuutilerfissaatut kissaatigisavit naqinnertai siulliit 3-t – soorlu juunimut “jun”
4. Ulloq siulleq aalisarnissamut akuersissutip atuutilerfissatut kissaatigisat - soorlu ”21”
5. Uani pineqartumi oqaasertaliussaq taamaasilluni imaassaaq: “Kristians mic jun 21”
   
   

Inatsisit
Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 29. oktober 1999-imeersoq Inatsimmi piniarnermut, aallaaniarnermut kiisalu akiliisitsilluni piniartitsisarnermi maleruagassat erseqqissaatigineqarput.

Akiliuteqarluni aallaaniarneq aalisarnerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaani nr. 22, 19. august 2002-meersumi akuersissummik allagartartaarnissamut aammalu akiliuteqarluni piniarnermi pisanik nunatta avataanut annissinissamut maleruagassat piumasaqaatillu erseqqinnerusut aalajangersarneqarsimapput.

Piniarsinnaanermut uppernarsaatit akuersissutillu
Piniarneq aallaaniarnerlu piniarsinnaanermut allagartat akuersissutillu atorlugit aqunneqarput. Piniagassat arlaqartut pisassiissutitaqarput pisassiissutillu aqqutigalugit piniagassat piniarneqarsinnaallutillu aallaaniarneqarsinnaasut amerlassusissaat aqunneqartarput.
Piniarnernit pisat pillugit paasissutissiisarnissaq Kalaallit Nunaanni pisuussutinik uumassusilinnik aqutsinermi pingaaruteqarluinnarpoq. Paasissutissat tamakku uumaasusilerituut misissuinerinit tapertatut atorneqartarput.

Piniarsinnaanermut uppernarsaatit akuersissutillu
Allagartat assigiinngitsut marluk atorneqartarput, tassalu inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanissamut allagartaq kiisalu pinialuttartutut piniarsinnaanissamut allagartaq. Taamaammat piniarsinnaanissamut uppernarsaamik pissarsiniaraanni piumasaqaatit assigiinngitsuupput. Inatsimmi atuuttumi aalajangersakkat takukkit.

Inuit aallaaniarnerni piniarnernilu peqataarusuttut tamarmik akuersissummik tassalu piniarsinnaanermut uppernarsaammik peqartussaapput. Piniarsinnaanissamut uppernarsaammik kommuni aqqutigalugu qarasaasiarluunniit atorlugu Sullissivik aqqutigalugu qinnuteqaammik nassitsisoqassaaq. Tassani pineqarput uumasut nalunaarutit atuuttut aqqutigalugit aqunneqartut pisassiissutitallit pisassiissutitaqanngitsulluunniit.

Tikaagullinnik, tikaagulliusaanik, arfivinnik, qipoqqarnik, aavernik nannunillu piniarnissamut akuersissutit inunnit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnit taamaallaat pineqarsinnaapput. Qilalukkanik qernertanik, qaqortanik, tuttunik umimmannillu piniarsinnaanissamut allagartat aallaaviatigut inunnut piniarsinnaanissamut akuersissutilinnut tamanut tunniunneqarsinnaapput, tassani kommunit ataasiakkaat aalajangersaasimaneri apeqqutaallutik. Akuersissutit kommuninit ataasiakkaanit tunniunneqartarput, taakkuuppullu aamma sunngiffimmi inuussutissarsiutigalugulu piniarnermut allagartalinnut agguaassisoqassappat aalajangiisussat. Piniagassanut ataasiakkaanut attuumassuteqartunut nalunaarutit atuakkit.

Pisanik nalunaaruteqartarneq
Eqqaamajuk pisat pillugit kingusinnerpaamik ulloq 15. oktober nalunaaruteqartartussaagavit.

Ukiumoortumik nalunaaruteqarnissamut immersugassaq, piniarsinnaanissamut uppernarsaammut atatillugu quppersakkamut PINIARNEQ-imut ilaatillugu pissarsiavit linkia aajuna.

Piniariartartut tamarmik pisaminnik APN-imut nalunaaruteqarnissartik namminneq akisussaaffigaat. Taamaasillutik piniartut tamarmik "ukiumoortumik immersuiffissaq" quppersakkami PINIARNEQ-imi ilaasoq immersortartussaavaat, taannalu Sullissivimmi "uanga quppersagara"-mi nanineqarsinnaavoq. Paasissutissat eqqortuunissaat APN-imit pingaartilluinnarneqarpoq paasissutissat assigiinngitsunut atorneqartussaammata soorlu ilaatigut pisassiissutit amerlineqarsinnaaneri aammalu piujuartitsinermik tunngaveqarluni piniartarnerit eqqarsaatigalugit. Tamatuma saniatigut piniartut nannumik, aavermik, arfermik angisuumik kiisalu qilalukkamik qaqortamik qernertamilluunniit pisaqarsimasut Pisanik nalunaaruteqartussaatitaapput/immikkut nalunaaruteqarfissaq immersortussaavaat pisat pillugit annertusisamik nalunaaruteqarlutik. Tamanna PINIARNEQ ukiumoortumik immersuiffissap saniatigut immersorneqassaaq. Sunngiffimmi aammalu inuussutissarsiutigalugu piniarnissamut allagartat pillugit inatsisit atuuttut innersuussutigineqarput.

Piniagassanik tamatigut pisaqarnermi nalunaaruteqarfissaq immersorneqartassaaq, taamaattoq tuttut minillugit nalunaarfissami arlalinngorlugit taakku nalunaarutigineqarsinnaammata. Nalunaaruteqarluni immersuiffissaq immersorneqarsimasoq piniartut kommunerisaanut nassiunneqassaaq, taakkulu immersugaq piniarsinnaanermut akuersissut uumasumillu pisarineqarsimasumit misiligutissat ilanngullugit APN-imut ingerlateqqissavaat. Uumasup timaata ipiutaasartai immikkut Pinngortitaleriffimmut nassiunneqassapput, pisap nalunaarutigineqarnerata assilineqarnera ilanngullugu, pisalli nalunaarutigineqavinnera APN-imut nassiunneqassalluni.

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit maleruagassat eqquutsinnissaannut politiit qullersaallutik akisussaapput. Tamatuma saniatigut najukkani assigiinngitsuni piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisunik atorfeqartitsisoqarpoq, taakku piniarnernik nakkutilliisarnissaq aammalu najugaqarfinni ataasiakkaani pinartunik apeqqutissalinnik ajornartorsiutilinnik ikiuunnissq pingaarnertut suliassaraat.

Sullissivik gl-imi imminut sullinnissamut linki – uani nanisinnaavat, taannalu aqqutigalugu piniarnermut allagartat aamma Piniarneq kiisalu pisat pillugit nalunaaruteqarnissamut immersuiffissaq ujarsinnaavatit.

Kalaallit nerisassaataasa (kalaalimerngit) nittarsaaneqarneri
Kalaallit nerisassaataannik kalaaliminernik atuinerup annertusarneqarnissaa, nammineq tunisassiaatinik pilersornerulernissamik aqqutissiuussisussaq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup (APN) ukkataasa ilagaat.

Kalaallit Nunaat tunisassiassanik amerlasoorsuarnik nunarpullu tamakkerlugu annertunerusumik atorluarneqarsinnaasunik peqarpoq. Tamanna Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissummut naapertuuppoq tassanimi ilaatigut allassimavoq, inussutissanik nammineq pilersorsinnaanerup annertusarneqarsinnaaneranut periarfissat misissorneqarnissaat taamaasillunilu inuussutissanik eqqussukkanik pinngitsuuisinnaannginnerup annikillisinneqarnissaa Naalakkersuisunit pingaartinneqartoq.

Pisuussutaativut assigiinngisitaartorujussuupput tassaallutillu aalisakkat, qaleruallit, timmissat, miluumasut imarmiut nunamiullu, naasut, paarnat, immap naasui kiisalu tunisassiat nunalerinermeersut. Tunisassiassat tamakku assigiinngisitaartunngorlugit tunisassiarineqarsinnaapput assigiinngisitaartunik peqqinnartunillu nerisaqarsinnaanissatsinnut periarfissiisumik.

Nammineq pilersorsinnaanitta annertusineqarsinnaanera tunisassiassallu nutaaliorluni ineriartortinneqarsinnaanerisa misissorneqarnissaata pingaaruteqassusaa Naalakkersuisut erseqqissaatigissavaat. Kalaallit nerisassaataasa assigiinngitsorpassuit pisisartunit pisiarineqarsinnaalernissaat taamaasilluni anguniagaavoq, tamanna inuussutissat tamakku ukkatarineqarnerulernernerisigut pisisartunillu pisiariumaneqartut annertunerusumik tunisassiarisalernerisigut ilaatigut pisinnaavoq.

Naalakkersuisut anguniagaraat pisortat suliffeqarfiutaasa inuussutissanut aningaasartuutigisartagaasa affaat tassaassasut tunisassiat aalisartunit piniartunillu pisiat. Taamaasiornikkut pisortat kalaallit nerisassaataanik piffinni assigiinngitsuneersunik atuisarneri annertusineqarsinnaavoq.

Atuisartut/pisisartut kalaallit nerisassaataannik annertunerusumik atuisalernissaat tamatuma ilutigisaanik anguniagaavoq. Taamaattumik kalaallit nerisassaataasa atorneqartarnerisa annertusineqarnissaasa ukkatarineqarnerulernissaat kiisalu kalaallit nerisassaataannik atuinerulernissamut aporfiusut annikillisarneqarnissaat Naalakkersuisunit taakkulu allaffeqarfiinit sulissutigineqassaaq.

Piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiit
Piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiit Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr 12, 29 oktober 1999-imeersoq naapertorlugu pilersinneqarsimapput. Inatsimmi pineqartumi § 16 napertorlugu Naalakkersuisut suliassani inatsimmi pineqartuni Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit tusarniaavigissallugit pisussaapput. Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit suleriaasissaminnik Naalakkersuisunit akuerineqartussamik suliaqassapput.

Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit siunnersuisartutut inissisimapput, tassanilu piniarnermut aallaaniarnermullu tunngatillugu ajornartorsiutit tassanilu ineriartorneq eqqartorneqartarlutik tamatumalu saniatigut pisuussutinik uumassusilinnik aqutsineq eqqartorneqartarluni. Siunnersuisoqatigiit taamaasillutik piniarnermut allaaniarnermullu suliniutissat pillugit namminneerlutik oqaaseqaateqarsinnaapput pineqartoq pillugu Nalaakkersuisunut oqaaseqaateqarnissaq siunertaralugu. Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit suleriaasiat naapertorlugu siunnersuisoqatigiit siulittaasuat ilaasortat allat siunisioreerlugit siunnersuisoqatigiit sinnerlugit sammineqartoq pillugu tamanut oqaaseqarsinnaatitaavoq.

Katitigaaneq.
Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit soqutigisaqaqatigiinnit oqartussanillu makkunanit aallartitanit inuttaqartinneqarpoq: Aalisartut Piniartullu Kattuffianiit (KNAPK) marluk, kommunit sinnerlugit ilaasortat marluk: Tapertaralugu Piniartartut Aalisartartullu Kattuffiat (TPAK) sinnerlugu ilaasortaq ataaseq. Siunnersuisoqatigiinni allatseqarfik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit (APN) isumagineqarpoq.

Piniarnermi aallaaniarnermullu tunngatillugu oqaaseqaatit.
Piniarneq aallaaniarnerlu inatsimmi atuuttumi § 2, imm 3-4, § 4, § 7, imm 1-2 kiisalu §§ 9-10 naapertorlugu Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit tusarniaaffigineqartarnissaat Naalakkersuisut pisussaaffigaat.