1994-imiilli Kalaallit Nunaanni nunanut allanut allaffeqarpoq. Taamanikkulli pineqartumut Naalakkersuisut politikiat Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup suliarisarpaa.  2004-mi annertusigaluttuinnartumik nunanut allanut soqutiginninnerup kinguneraa kissaatigineqalermat, nunanut allanut ingerlatsinerup nutarterneqarnissaa, taamaattumillu nunanut allanut ingerlatsivik 1. januar 2004 aallarnerfigalugu taaguuserneqarpoq "Nunanut Allanut Pisortaqarfik'. Taamanikkut Naalakkersuisuusut kissaatigaat, nutaamik taaguusiinikkut nalunaarutigissallugu, nunanut allanut aamma sillimaniarnikkut apeqqutit Namminersornerullutik Oqartussani akisussaaffiit oqartussaaffigineqartut assigalugit allatuulli pingaartinneqarlutillu pingaaruteqartigisut. 2018-imi naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissutip allanngortinneqarneranut atatillugu Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfittut Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik atatilerneratigut allanngortinneqarpoq.

Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik, tassunga ilanngullugit Bruxellesimi, Washington DC-mi aamma Reykjavikimi sinniisoqarfiit, suleqatigisatsinnut nunarsuarmioqatitsinnullu naleqqiullugu Kalaallit Nunaata soqutigisaanik siuarsarniarlugit suliaqarpoq. Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup nunarsuarmioqatitsinnik suleqateqarnermini patajaanneq, sulianik tunngaveqarneq sullerissuunissarlu qulakkiissallugit anguniagarai.
Nunanut allanut tunngasut kisiisa Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup suliarineq ajorpai, kisianni aamma nunanut avannarlernut, nunat avannarliit killiit aamma nunani tamalaani kattuffiit, suliniaqatigiiffiit Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartunut sulialinnut tunngasut.  Suliassanut Kalaallit Nunaata soqutigisaanut attuumassuteqartuni danskit nunanut allanut ministereqarfiat Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup qanimut suleqatigaa, nunanik tamalaanik suleqatiginninnermi Kalaallit Nunaata suli annertunerusumik peqataanissaa aamma nunarsuarmioqatigiileriartornermi sapinngisamik pitsaanerpaamik saqqumilaarnissaa qulakkeerniarlugu. 
Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasunik naalakkersuinikkut ingerlatsinermi soqutigisaat Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup inerisassallugit, ataqatigiissassallugit illersussallugillu akisussaaffigai.  Naalakkersuisoqarfik aamma Naalakkersuisut nunanut allanut attuumassutaasa iluini ataqatigiissaarinermik atassuteqarnermillu isumaginnippoq.  Taakku saniatigut suliani isumannaallisaanermi illersornissamilu naalakkersuinikkut ingerlatani Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik Naalakkersuisunut siunnersuivoq.
Aammattaaq Københavnimi naalagaaffiup allanut attaveqarnerani suleqatigiit sullinneqarnerat pillugu Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup Københavnimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia suleqatigaa.
Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik Nuummi aqqanilinnik, Bruxellesimi pingasunik, Washington DC-mi pingasunik kiisalu Reykjavikimi marlunnik sulisoqarpoq. Tamatuma saniatigut UD-mi ilinniartumik ikiortimik atorfeqartoqarpoq, kiisalu Reykjavikimi, Bruxellesimi, Washington DC-mi Nuummilu ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittoqarluni.

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia Bruxellesimiittoq Kalaallit Nunaata soqutigisaanik aamma EU-p suliffeqarfiini ilaannikkooriarlunilu Europami pisuni naleqquttuni takussaatitsinissamik suliaqarpoq. Suliassani pingaarnersaq tassaavoq Kalaallit Nunaata isumaqatigiissutitigut EU-mut attuumassutaanut tunngatillugu Naalakkersuisut siunnersornissaat. Aamma sinniisoqarfiup suliaasa annerit ilagaat Kalaallit Nunaata EU-mi nunat ilaasortat nunasiaatigisimasat suliniaqatigiiffianni, OCTA  (Overseas Countries and Territories Association to the EU) ilaasortaaneranut soqutigisaanillu isumaginninneq.

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata nutaarsiassat ”BXLimit” saqqummersittarpai. Nutaarsiassat sinniisoqarfiup sulineranik, pulaarnerusinnaasunik, Bruxellesimi saqqumilaarnermik aamma EU/Bruxellesimi pisunik Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutaanut attuumassuteqakkajuttunik nutaarsiassanik allaaserisanik imaqartarput. 
Brexitimut tunngatillugu Sinniisoqarfik, Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik peqatigalugu Kalaallit Nunaata EU-mi suliffeqarfiini soqutigisaasa, kiisalu Tuluit Nunaannut, ukiuni aggersuni suliassap kivinneqarnissaa qulakkeerniassallugu suliassaqarpoq.
Tamakku saniatigut Issittoq EU-mi Bruxellesimilu aamma nunani tamalaani sammineqaleriartuinnarput – immamut tunngatillugu  aningaasaqarnikkut piujuartitsiniarluni suliniutinik ineriartortitsineq eqqarsaatigalugu. Tamakkununnga tunngasut Sinniisoqarfiup aammattaaq ulluinnarni sulinermini pingaartitarai.

Kalaallit Nunaata Washington D.C.-mi Sinniisoqarfia pisortatigoortumik september 2014-imi ammarneqarpoq, Bruxellesimisulli Danmarkip Aallartitaqarfianut atasunik nammineq ineqartinneqarpoq. 

Washington D.C.-mi Sinniisoqarfiup pisortaa 2015-ip naanerani Canadamut piginnaatitaalerpoq, taamaattumik sinniisoqarfiup Amerika Avannarleq tamaat sammisaralugu. Sinniisoqarfik USA-mut aamma Canadamut annertunerusumik attaveqarnermut pilersitseqataallunilu suliassaqarfinni soorlu niuernerni, isumannaallisaanerni, aatsitassani, ilisimatusarnerni, ilinniartitaanerni, takornariaqarnermi, nukissiuuteqarnermi il.il. attaveqaatinik tigussaasunik suleqatigiinnernut tunniussaqartuuvoq.  

Issittoq USA-mi aamma Canadami pingaartinneqaleraluttuinnarpoq taamaalillunilu Amerika Avannarlermik annertunerusumik suleqatigiilernissanut periarfissagissaarluarpoq. Taamaalilluni kalaallit isumaasa soqutigisaasalu siammarterneqarnissaat isumagineqarnissaallu siunertaralugit Amerika Avannarliup nunavissuani aalajangersimasumik sinniisoqarnissaq Kalaallit Nunaata soqutigisaraa, taamanna aqqutigalugu Kalaallit Nunaat Amerikami Canadamilu aalajangiisartunut niuernernillu ingerlatsisunit ersarinnerulersillugu.

Sinniisoqarfik USA-mi Canadamilu ministerit, oqartussaasut, inatsisartuni ilaasortat aalajangiisartullu allat aamma Issittumik soqutigisaqartut suleqatigaat, tassunga ilanngullugit isummersuisartut, Inuit corporations, ilinniarfiit ilisimatusarfiillu il.il.

Ulluinnarni Sinniisoqarfimmi politikkikkut nunanut allanut periusissiani anguniagassat kissaatigisallu aamma politikkikkut allanik anguniagassat sukkulluunniit allassimasut tunngavigalugit sulisoqarpoq. Sinniisoqarfiup Kalaallit Nunaata Amerika Avannarlermi soqutigisai matumuuna isumagivai, tassunga ilanngullugit Kunngeqarfiup nunatsinnut Issittumullu tunngatillugu USA-mik isumannaallisaaneq pillugu politikikkut suleqatigiinnerit. Taamaalilluni Sinniisoqarfimmi Naalakkersuisut soqutigisaat tamaasa isumagineqarput, taamaattumillu Naalakkersuisoqarfinnit assigiinngitsunit ingerlaavartumik paasissutissanik, tapersersuinernik ilitsersuutinillu pissarsiniartoqartartussaavoq.

Washington D.C.-mi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia uani paasisaqarfiginerusinnaavat her

Kalaallit Nunaata Reykjavikimi Sinniisoqarfia pisortatigoortumik ulloq 20. oktober 2018-imi ammarneqarpoq. Reykjavikimi sinniisoqarfik sinniisoqarfinnut allanut sanilliullugu namminerisamik ineqarpoq, danskit aallartitaqarfianut atassuteqanngitsumik. Tamanna aallartitaqarfeqarnermi malunnarnerusumik nammineernerusumillu ingerlatsisinnaanissamut periarfissiivoq.

2013-imiilli kalaallit Islandimiullu ataatsimoorlutik nalunaarutaannik assiinngitsut allanneqarsimasunik, kingullermik Nalaakkersuisut Siulittaasuata aamma Islandip Ministeriunerata Suleqatigiinnissamik nalunaarutaannik oktober 2022-meersumik, kiisalu sinniisoqarfimmut nunanut allanut politikkikkut periuusissiamik aningaasanullu inatsimmi oqaasertanik sinniisoqarfiup ulluinnarni sulinerata anguniagaanik kissaatigisanillu taakkunannga aallaaveqarpoq. Taamaalilluni Sinniisoqarfimmi politikkikkut, kulturikkut niuernikkullu nunat taakku marluk akornanni attaveqaatit nukittorsarneqarnissaat pillugit Naalakkersuisut suleqatigiinnernik pioreersunik ataavartinnissaannut ineriartortitseqqinnissaannullu pingaarnersiugaannik piviusunngortitsinissanut iluaqutaassapput. Tamatumunnga ilanngullugu Sinniisoqarfik Islandermiunik oqartussanik, suliffeqarfinnik aamma kulturikkut pisortat suliffiutaannik arlalippassuariarluni ataatsimeeqateqartarsimavoq, soorluttaaq Sinniisoqarfik Aallartitaqarfiit allat aaqqissuussinerannut peqataasartoq.

Sinniisoqarfik aamma suliani Naalakkersuisoqarfinnut ingerlaavartumik ikiuuttarpoq, Reykjavikimiinnitsinni iluaqutaasinnaasuni ilaallutik aalisarneq, uumasunut nakorsaqarneq, assartuineq, avatangiisit, ilinniartitaaneq, ilisimatusarneq, nukissiorneq, peqqissuseq, kulturi takornariaqarnerlu pillugit suleqatigiinnerit. Sinniisoqarfimmi nunatsinni kommunit, suliffeqarfiit innuttaasullu Islandimi oqartussaasunut attuumassuteqartunut suleqatigisanullu attaveqartarnerannut ikiuuttoqartarpoq. 

Sinniisoqarfik nunatta Islandimilu namminersorlutik inuussutissarsiortunut niuernikkut avammullu niuernermut tunngasunik apeqqutini ikiuuttarnissani naatsorsuutigaa.

Uani Kalaallit Nunaata Reykjavikimi Sinniisoqarfia paasisaqarfiginerusinnaavat.

Quppernermi matumani Beijingimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia pillugu paasisaqarfiginerusinnaavat aamma Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiaqarfigisinnaavat.

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia Kunngiitsuuffimmi Kinami aamma Nunani Kangiamiuni kalaallit aallartitaqarnikkut pisortatigoortumillu suliassaat suliarineqartarput.

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia Beijingimi november 2021-mi ammarneqarpoq.