Issittoq pillugu suleqatigiinneq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni pingaarnerusumik ingerlanneqartarpoq. Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup Namminersorlutik Oqartussat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni peqataanerat ataqatigiissartarpaa, taakku Issittumi naalagaaffiit arfineq-pingasuusut - Canadap, Kalaallit Nunaata, Danmarkip aamma Savalimmiut (Kunngeqarfik Danmark), Finlandip, Islandip, Norgep, Ruslandip, Sverigep, USA-p - akornanni suleqatigiinnerusoq - aamma nunat inoqqaavi sinniisuutitaqarput soqutigisaqaqatigiittut kattuffinni arfiniliusuni aalaakkaasumik peqataasartutut.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit naalagaaffiit akornanni oqallittarfiuvoq, tassani pingaarnerusutigut suliarineqartarlutik siamasissumik isigalugu piujuartitsilluni ineriartorneq Issittumilu avatangiisinik illersuineq. Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni suleqatigiissitat arfiniliupput, Kalaallillu Nunaat attuumassuteqarnerpaani suleqatigiissitani peqataavoq kiisalu Senior Arctic Officialsit (Issittumi Aallartitat Pingaarnerit) ataatsimiinnerini.

Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaata qanimut Issittumi nunat illuatungerisatut suleqatigisarpai.

Ilulissani isumaqatigiissut Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni, Canadami, Norgemi, Ruslandimi USA-milu ministerinit ullormi 28. maj 2008 akuersissutigineqarpoq.

Isumaqatigiissutip ukiut qulinngortorsiorneranut atatillugu Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Nunanut Allanut Ministeri peqatigalugu qaffasissumik ataatsimiititsipput, tassanilu Issittup imartaani naalagaaffiit Ilulissani Isumaqatigiissummut tapersiinertik ulloq 23. maj 2008 uppernarsaqqippaat.

Isumaqatigiissummi nunat naalakkersuinikkut aaqqiagiinngissutaajunnartunik aamma nunap toqqammaviinut qalleraattunut piumasaqaatinut tunngasunik, FN-imi imarpiit pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu aaqqiisarnissaminnut pisussaaffilerneqarput aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aamma FN-imi Imartami Angallanneq pillugu Suleqatigiiffinni (IMO) kiisalu imaatigut annaassiniarnerit, avatangiisinik illersuinerit umiartornerillu isumannaatsuunissaat ilaatigut pillugit suleqatigiinneq nukittorsarneqarpoq.

Ilulissani isumaqatigiissut uani atuaruk

Naalakkersuisut nunani avannarlerni politikkia nunanut allanut politikkianut ilaavoq, Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffianut ukkataqartoq aammalu Inatsisartut Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiinni aammalu Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerat peqataaffigalugu.
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffiani Nunanut Allanut Naalakkersuisup isumagisarivaa. Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmut allaffissornikkut pisussaaffiliisuulluni.

Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik Naalagaaffiit Peqatigiit ataani immikkut Kalaallit Nunaannut soqutiginaatilinnik assigiinngitsutigut oqallittarfinnut ingerlaavartumik peqataajuartarpoq. Matumani ilanngullugit assersuutigalugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit, nunap inoqqaavisa piginnaatitaaffiinut, silap pissusianut, il. il. Naalagaaffiit Peqatigiit suliniuteqarnerannut.

NP Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaanik atuuttussanngortitsinermi Danmarkip Kunngeqarfiata ilaatut nakkutiginninnerani Namminersorlutik Oqartussat ingerlaavartumik nalilesorneqartarput.
Naalagaaffiit Peqatigiinni oqallittarfiit assigiinngitsut pillugit matuma ataani paasisaqarnerusinnaavutit:

• NP nittartagaat (Malugiuk, qupperneq tuluttuujuvoq)
• Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavisa Oqaasissaqarfiinut Ataavartumik Suleqatigiiffiat (UNPFII)
• Naalagaaffiit Peqatigiit Inuit Pisinnaatitaaffiinut ataatsimiititanut ilaasortaq (kommissær)  (Office of the High Commissioner for Human Rights – OHCHR)
• Naalagaaffiit Peqatigiit Nunap Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaat
• Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Nunarsuarmioqatigiinnut Nalunaarut (uppernarsaat)

Nunarput NP inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaataannut tullinnguuttunut peqataavoq

• Innuttaasunut politikkikkullu pisinnaatitaaffii pillugit NP isumaqatigiissutaat  (CCPR)
• Aningaasarsiornikkut, inuuniarnikkut kulturikkullu pisinnaatitaaffii pillugit NP isumaqatigiissutaat (CESCR)
• Ammip qalipaataanik assigiinngissitsinerit suut tamaasa atorunnaarsinneqarnissaat pillugu NP isumaqatigiissutaat (CERD)
• Naalliutsitsisarneq, asseqanngitsumik nikanarsaataasumik pinnittarnerit pillaasarnerilluunniit akiornissaannut NP isumaqatigiissut
• Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaat (CRC)
• Inuit innarluutillit piginnaatitaaffii pillugit Naalagaaffii Peqatigiit isumaqatigiissutaat (CRPD)
• Arnanik assigiinngisitsinerit suulluunniit tamarmik atorunnaarsinnissaat pillugu Naalagaaffiit Peqataigiit isumaqatigiissutaat (CEDAW).

Ukiut sisamassaanni aamma tallimassaanni isumaqatigiissutinik tamanik soraarummeertoqartarpoq, tamakkunani nunarput danskit allartitaannut peqataasarpoq aammalu komitemut ilanngussisarluni oqaloqatiginnittarlunilu. Isumaqatigiissutini soraarummeernerit ataatsikkut pineq ajorput.

Soraarummeernissap tungaanut NP komitenut, isumaqatigiissutit tamarmik ataaniittut, nalunaarusiortoqartassaaq. Nunarput sammisanut nunatsinnut tunngasunut danskit nalunaarusiaannut nammineerluni ilanngussisarpoq. Nalunaarusiaq uani takusinnaavat: NP inuit pisinnaatitaaffii pilllugit isumaqatigiissutinut nalunaarusiat (Nittartagaq tuluttuujuvoq).

Taamatuttaaq NP Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit nunani ilaasortaasuni nalinginnaasumik inuit pisinnaatitaaffiinik misissuisarput – Universel Periodisk Bedømmelse. Nunarput aamma nalunaarusiornernut aamma Universel Periodisk Bedømmelsemut tunngatillugu soraarummernernut peqataasarpoq. Nalunaarusiaq uani takusinnaavat: Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Universel Periodisk Bedømmelsemut nalunaarusiat (Nittartagaq tuluttuujuvoq).
 
Europami Siunnersuisoqatigiit aamma nunani ilaasortaasuni inuit pisinnaatitaaffii pillugit pissutsinut malinnaasarpoq. Tamanna nalinginnaasumik komitep ataatsip nunani ataasiakkaani misissuineratigut nalunaarusiorneratigullu pisarpoq. Nunarput tassunga aamma ilaatinneqarpoq. Nalunaarusiaq uani takusinnaavat: Europami Siunnersuisoqatigiinnut inuit pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarusiat (Nittartagaq tuluttuujuvoq).

Nalakkersuisut ingerlaavartumik malinnaasarput aamma NP nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik nukittorsaaneranut siuarsaaneranullu ataqineqarneranillu tunniussaqartarput, NP oqallittarfinni tamani aamma isumaqatigiissutini Naalakkersuisut peqataaffigisaanni, oqallittarfinni immikkut ittuni nunat inoqqaavinut sammitinneqartunut peqataavoq. Tamanna NP Nunap inoqqaavi pillugit oqallitarfimmi (UNPFII) sulinermi pisarpoq, tamatumani nunarput ukiumoortumik ataatsimiinnernut peqataasarluni. Naalakkersuisut aamma Permanente Forumimimut immikkut ittumik ilisimasalittut piukkunneqartoq Tove Søvndahl Gant tapersersorpaat, taanna piffissap aappaanni NP WEOG Gruppenimit qinigaavoq (2023-2025). (Nunat Killiit nunallu allat). ICC – Issittumi Inuit Siunnersuisoqatigiit Issittumi nunap immikkoortuani immikkut ittunik ilisimasalinnik toqqaanissamut siuarsaanerit Samet pillugit Siunnersuisoqatigiinnik suleqateqarpoq. Taamaalilluni Aluki Kotierk Nunavumeersoq, piffissami 2023-2025-mut Issittumi nunap immikkoortuani qinigaavoq. UNPFII-mi ilaasortat 16-it taakku immikkut ilisimasallit inuttut piginnaasatik tunngavigalugit sulipput. UNPFII pillugu paasissutissat amerlanerit nittartakkani tullinnguuttuni takusinnaavatit: NP Nunat Inoqqaavinut tunngasunut Oqallittarfik (Nittartagaq tuluttuujuvoq).

Naalakkersuisut Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit ilisimasaqarfimmi (EMRIP) sulineq aamma tapersersorpaat. EMRIP pillugu paasissutissat amerlanerit nittartakkani tullinnguuttuni takusinnaavatit: Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Ilisimasaqarfik (Nittartagaq tuluttuujuvoq).
Tamatuma saniatigut nunarput Danmarkip Kunngeqarfiata ilaatut NP Ataatsimeersuarnermi aamma NP Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni inuit pisinnaatitaaffii pillugit ukiumoortumik aalajangersaanernut tunniussaqartarpoq.

Kalaallit Nunaata niuernikkut soqutigisaanik Naalakkersuisut isumaginninneranut  niueqatigisartakkanik misissueqqissaarnerit isumaqatiginninniarillu ilaapput. Tamanna pissaaq nunat marluk akornanni niuernikkut isumaqatigiissusiorsinnaanermut periarfissat, kalaallit avammut niuernerannik annertusisitsisinnaasut misissorneqarnissaat siunertaralugu.
Nunat marluk akornanni niuernikkut isumaqatigiissusiortarnermi niueqateqartarnerup pituttuivallaannginnissaa killilersuivallaannginnissaalu aammalu kalaallit nioqqutissiaasa nunarsuarmioqatitsinnut ajornannginnerusumik tunineqartarnissaat Naalakkersuisut anguniagaraat. Tamatuma saniatigut Kalaallit suliffeqarfiutaasa ataasiakkaat killilersugaanngitsumik unammilleqatigiinnerlu aallaavigalugit pitsaanersumik annertunerusumillu tunisassiorfiusumik angusaqartalernissaat siunertaavoq. Nunat marluk akornanni isumaqatigiissutitigut Naalakkersuisunittaaq anguniarneqarpoq, sapinngisamik nunanut allanut amerlanerpaanut tunisassiorluni niuernerup annertusarneqarnissaa, taamaasilluni nioqqutissanik Kalaallit Nunaannit Kalaallillu Nunaannut avammut tunisassiorneq nioqqutissanillu eqqussuineq ataasiinnaavallaarunnaarsinneqarluni taamalu akit nikerarnerinut avataanilu susoqarneranut allanut sunnertiavaallaarunnaarsinneqarluni.

Naalagaaffiit Peqatigiit imaanut inatsisitigut oqartussaaneq pillugu isumaqatigiissutaat 1982-imeersoq Danmarkip atortussanngortissagaa 2003-mi Folketingi aalajangiivoq. Tamatuma kingornatigut Savalimmiuni Lagtingip Kalaallit Nunaannilu Inatsisartut aalajangiineq taanna atortuulersippaat. Akuersissutigineqarnerata kingorna, taanna Danmarkimut/Kalaallit Nunaannut tunngatillugu ulloq 16. november 2004 pisoq, nuna ataaseq ukiuni 10-nik piffissaqartarpoq piumasaqaatinik saqqummiussinissamut immap naqqanut piginnaatitaaffiup 200 sømilit sinnerlugit annertusineqarnissaa pillugu.
Kunngeqarfimmut sumiiffiit tallimat soqutiginaateqartuupput, taakkununnga ilaavoq Qalasersuaq. Immap naqqani sumiiffinnut nutaanut piumasaqaatit uppernarsarsinnaajumallugit danskit Nunanut Allanut Ministeriaqarfiat nunavissuup toqqavianut suliniummik aallartitsisimavoq Savalimmiuni Naalakkersuisut aamma Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit aamma danskit, savalimmiormiut kalaallillu suliffeqarfiinit peqataaffigineqartumik.

Kunngeqarfiup nunavissuup toqqavianut suliniutaata ingerlanera piumasaqaatillu saqqummiunneqarnera pillugu annertunerusumik atuaruk

Public Diplomacy, aamma ”soft power”-imik taaneqartartoq, pisariaqaleraluttuinnarsimavoq tusagassiuutini assigiinngitsuni paasissutissat ingerlateqqinneqartartut tunngavigalugit kikkulluunniit pingaartumik paasiniaasalermata isummersortalerlutillu. Public Diplomacy Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit pingaartumik atorneqartarpoq Kalaallit Nunaata nunani allani suliarisai sulianilu pingaartumik nunanut tamalaanut tunngasunik kalaallit isumaat pillugit ilisimatitsissuteqartarnermut.
Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup Naalagaaffiup allanut attaveqarnera atorlugu sulinera aallaaviatigut pingaarnertut marlunnik siunertaqarpoq. Siullertut susassaqartunut sunniinikkut Kalaallit Nunaata sunniisinnaaneranik annertusaaneq. Aappaatut Kalaallit Nunaata nunani tamalaani tusaamaneqarnerata annertusarnissaa Naalagaaffiup allanut attaveqarneranik sulinerup siunertaraa. Kalaallit Nunaata avammut pitsaasumik kiinnertarnera ilaatigut Kalaallit Nunaata nunani tamalaanut isigineqarneranut sunniuteqarsinnaaneranullu, nunanut allanut tuniniaaneranut, takornariaqarnermut aamma aningaasaliisussarsiornermullu pingaaruteqarsinnaavoq.

Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik attaveqaatini assigiinngitsuni
Twitter: @GreenlandMFA
Facebook: @GreenlandMFA

Grønlands Repræsentation i Danmark
Twitter: @GreenlandRepCPH
Facebook: @groenlandsrepraesentation
Instagram: @groenlandrepdk

Repræsentationen i Washington D.C.
Twitter: @Greenland in USA&CDA
Instagram: @greenlandrepdc

Repræsentationen i Bruxelles
Twitter: @GreenlandEU
Facebook: @Bruxellesimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia

Grønlands Repræsentation i Reykjavik
Twitter: @GreenlandRepRVK
Facebook: @Reykjavikimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia

Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup ilaatigut nittartakkakkut Nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat aamma Nunat Avannarliit pillugit Nassuiaat ukiut tamaasa qallunaatut kalaallisullu aamma Kalaallit Nunaata nunani tamalaani isumaqatigiissutaat assigisaallu nunanit tamalaanit quppersagaq aamma ilanngullugu saqqummersittarpai.
Saniatigut Public Diplomacy kalaallit suliarisartagaannut Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasunut ingerlatsinermut tunngasuni pingaartitaannut siuarsaataasunut aningaasanik tapiissuteqartarnikkut suliarineqartarpoq. Taamaalillutik allanik suliallit Kalaallit Nunaata soqutigisaanut Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit taperserneqarlutik sinniisuusarput.
Kiisalu Kalaallit Nunaata Bruxellesimi, Washingtonimi aamma Reykjavikimi sinniisoqarfii taamatullu Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup Nuummi allaffeqarfia sulinermik misiliisartoqarnermik pilersitsipput, tassani ilinniagaqartut Naalakkersuisut nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinera ilinniartarlugu.
Sulinerput pillugu annertunerusumik ’ Nunanut Allanut tunngassutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaatini’ atuagaqarsinnaavutit, taakkunani ukiumoortumik nunanut allanut naalakkersuinikkut suliat Nunanut Allanut Naalakkersuinikkut Nassuiaatit tamanut saqqummiunneqartarput.