CITES tassaavoq Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora (”Uumasut naasullu ulorianartorsiortut nunani tamalaani niuerutigineqartarnerinut isumaqatigiissut”).

CITES pillugu isumaqatigiissut (Washington-imi isumaqatigiissut) tassaavoq, uumasuni naasunillu ulorianartorsiortunik, uumasunillu taakkunannga tunisassianik nunani tamalaani niueruteqarnermik aamma/imaluunniit assartuussinermik (annissinermik/eqqussinermik) nalunaarsuisarneq nakkutilliinerlu pillugit nunani tamalaani isumaqatigiissut.

Isumaqatigiissutip qulequtaani taamaallat “niuerneq” (Trade) taaneqarpoq, kisiannili isumaqatigiissummi uumasunik naasunillu ulorianartorsiortunik nunat niuerfiuneri apeqqutaatinnagit killeqarfii akimorlugit assartuussinerit maleruagassiuunneqarput. Tassalu uumasunik, CITES-imi allassimasunik annissisarnerit assigiinngitsunik siunertaqarfiusinnaapput: Nammineerluni (soorlu pequtinik nassiussinermi), niuernermik tunngaveqarluni (soorlu tuniniaasarnermi imaluunniit ilisimatusarnermik (soorlu uumasut timaasa sannaanik misissugassanik tigusisarnermi). CITES pillugu isumaqatigiissummi oqaatsit “avammut assiussineq” aamma “annissineq” assigiimmik isumaqarput.

Uumasut nungutaanissamut ulorianartorsiornerpaat nunanit isumaqatigiissummut ilaasunit avammut nassiuteqqusaanngillat eqquteqqusaanatilluunniit. Kalaallit Nunaat Danmarkilu, kiisalu nunat 200-t missaanniittut allat isumaqatigiissummut ilaapput.

CITES pillugu oqartussaasut uumasunik naasunillu CITES-imi allassimasunut avammut nassiussinissamut eqqussinissamulluunniit akuersissutinik tunniussisarput. Kalaallit Nunaanni CITES-imut allaffik, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmiittoq, qinnuteqaatinik suliaqartarpoq akuersissutinillu tunniussisarluni, kiisalu Danmarkimi oqartussaasut Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup ataani inissisimapput.

CITES pillugu maleruagassat nunamiit nunamut assigiinngissinnaapput. Taamaattumik nunami aallarfigisassanni imaluunniit nuuffigisassanni (nuna ornitassaq) CITES pillugu maleruagassanik misissuinissat pingaaruteqarpoq.

Nittartakkami www.cites.org nunani tamalaani maleruagassat pillugit paasissutissiisoqarpoq. Tassaniipput CITES-inut allattuiffiit atuuttut, uumasut assigiinngitsut suut illersugaanersut takussutissiiviusoq nassaarineqarsinnaavoq.

CITES-imut akuersissummik qinnuteqarnermi attaveqarfissanut paasissutissat

Namminersorlutik Oqartussat
CITES-imut allaffik
Postboks 1614
3900 Nuuk, Grønland
Tlf. +299 34 50 00
E-mail: cites@nanoq.gl

Grøn Trepart-imut Ministereqarfik
Mingutsitsinngitsumik Avatangiisinik Allannguisarnermut Imermilu Avatangiisinut Aqutsisoqarfik
Tolderlundsvej 5
5000 Odense C
E-mail: cites@sgav.dk
Aammattaaq takuuk: Handel med truede arter

Kalaallit Nunaanni CITES pillugu maleruagassat

Malugineqassaaq, maani Kalaallit Nunaannut najugaqartunut aamma maani Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsunut (takornarianut) CITES pillugu maleruagassat assigiinngimmata. Kalaallit Nunaanni sivikinnerpaamik ulluni 185-ini aalajangersimasumik najugaqarsimaguit maani najugaqartutut taaneqassaatit.

CITES pillugu maleruagassat annertunerusumik atuakkit, uani imaluunniit Sullissivik.gl aqqutigalugu, uani.

Kalaallit Nunaanni tuniniaavinnut CITES

Tuniniaavimmik, akunnittarfimmik sullissivimmilluunniit, uumasut CITES-imi allassimasut atorlugit kalaallit sanalugaanik tuniniaasumik peqaruit, kalaallinut innuttaasunut maani najugaqartunut aamma maani najugaqanngitsunut maleruagassat assigiinngitsut atuunnerat eqqumaffigissavat.

Tuniniaasarfiutit CITES-imi nutaanik periuseqarluni sullississutikkut takornarianut CITES atorlugu avammut nassiussinissamut akuersissutinik tunniussisinnaavoq. Tuniniaasarfiutillu CITES-imi sullississummut ilaalernissarsi kissaatigigussiuk CITES-imut allaffik attaveqarfigisinnaavat, uunga: cites@nanoq.gl.

Inatsisit
Kalaallit Nunaanni CITES-imut suliassaqarfik Nunat tamat akornanni uumasut nujuartat aamma nunami naasut nungutitaanissamut ulorianartorsiortitaasut niuerutigineqartarnerat pillugu isumaqatigiissut (Washington-imi isumaqatigiissut/CITES) 3. marts 1973-imeersoq tunngavigalugu uumasut nujuartat aamma nunami naasut il.il. anninneqartarnerat eqqunneqartarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 13. septembari 2004-meersoq malillugu maleruagassiuunneqarpoq.

Kalaallit Nunaata ilaani avinngarusimasuni ilisimasassarsiornerit aamma ilisimatusarnikkut suliniutit

Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik ilisimasassarsiornermut akuersissutinik aqutsinermik ingerlatsisarpoq, tassaasoq Kalaallit Nunaata ilaani angalasinnaanermut piumasaqaatit pillugit nalunaarummik aqutsineq.

Qaqugukkut ilisimatusarnissamut akuersissuteqarnissaq piumasaqaatigineqartarpa?

Sulianut tamanut sumiiffinni nalunaarummi ilaasunut tamanut ilisimatusarnissamut akuersissuteqarnissaq piumasaqaataavoq.

Immikkoortumi nalunaarummi ilaasumi nunap assinga, aamma sumi qaqugulu ilisimatusarnissamut akuersissummik piumasaqaateqartoqassanersoq nassuiaat pillugu ataaniittoq imaluunniit ExpeditionsGreenland website nittartagaq takuuk.

Akuersissuteqarnissamut qinnuteqaat

Ilisimatusarnissamut akuersissummik qinnuteqarnissaq pillugu, nittartakkami ilitsersuut takuuk aamma onlinekkut qinnuteqarnermut immersugassaq atoruk.

Qinnuteqaatit tamarmik ulloq aallartiffissatut pilersaarutigineqartumit minnerpaamik sapaatit akunneri 12-inik sioqqullugu nassiunneqassapput aamma ilisimasassarsiornissap aallartinnissaanut sapaatit akunnerinik 8-nik sioqqullugu uppernarsaatit nassiunneqassapput. Uppernarsaatit makkua piumasaqaatigineqarput:

• qinnuteqarnerup akilerneranut uppernarsaat
• angalanissaq pillugu sukumiisumik pilersaarut
• ilisimasassarsiornermi aqqutip tammaarsimaarfissallu inissisimanerata il.il. nunap assingatigut takutinneqarneri
• sillimmasiinermut uppernarsaat
• ilisimasassarsiornermi aqutsisup siusinnerusukkut misilittagaanik nassuiaat tassunga ilanngullugu uppernarsaat
• peqataasussat tamakkiisumik aqqi, inuuii, najugaat, attaveqarnissamut paasissutissat aamma sumiuussuseq pillugu allattorsimaffik
• raatiumut akuersissut
• isumannaallisaanermut pilersaarut kiisalu ajutoortoqartillugu isumannaallisaanermilu atortunut nassuiaat
• ilisimasassarsiornermi peqataasut suliaqarnermi-/suleqatigiinnut aqutsisutut misilittagaat attuumassutillit nassuiarneri uppernarsaatit ilanngullugit (attuumassuteqarpata)
• ilisimatusarfiit akuersineri (attuumassuteqarpata)
• aningaaseriviup qularnaveeqqusissutaa (attuumassuteqarpat)
• nakorsamit uppernarsaat (attuumassuteqarpat)
• aallaaseqarnissamut uppernarsaat (attuumassuteqarpat)
• orsussanik toqqorsivissamut nunaminertanik atugassiinermut akuersissut (attuumassuteqarpat)
• sakkutooqarfinnut isersinnaanissamut akuersissut uppernarsaatilik (attuumassuteqarpat)
• akuersissutit allat (attuumassuteqarpata)

(Paasissutissat amerlanerusut pissarsiariniarlugit ExpeditionsGreenland.gl alakkaruk)

Maluginiaruk, qinnuteqartut tamarmik ilisimatusarnermut ataatsimut qinnuteqarnermut akiliut 4.000 DKK utertinneqarsinnaanngitsoq akilissammassuk.

Malittarisassat aalajangersakkallu

Kalaallit Nunaata ilaani angalasinnaanermut piumasaqaatit pillugit nalunaarut naapertorlugu (pisortanit allagaat) Kalaallit Nunaata ilaani assigiinngitsuni angalanissamut akuersissuteqartariaqarpoq: Sermersuaq tamarmi, tassunga ilanngullugu sermeq tassanngaanneersoq, Kalaallit Nunaata kangiata avannaarsuani nuna allanngutsaaliugaq aamma Tunup Tunullu Kujataani Kangerlussuatsiap tungaanut imartami 78 °N-p avannaani Kalaallit

Kalaallit Nunaata kangiata avannaarsuani nunami allanngutsaaliukkami angalanissamut Kalaallit Nunaata avannaarsuani kangianilu Nunatut Allanngutsaaliugassatut Immikkoortitaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, juuni 1992-meersoq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunit immikkut ittumik nunami allanngutsaaliukkamiinnissamut akuersissuteqartoqartussaavoq.

Ilulissat Kangerluat
Ilulissat Kangerluat Unescop silarsuarmioqatigiinnut kingornutassiaqarfigititaanut ilaavoq. Sammisassat aalajangersimasut nalunaarut nr. 10, 15. juuni 2007-meersumit ass. appasinnerusumik timmisartorneq imaluunniit sumiiffiup iluani minneq, ilisimatusarnikkut atortut ikkussuunneri il.il. immikkut ittumik akuersissuteqartoqartariaqarput akuersissutaagallartunillu tunineqartariaqarlutik. Tassunga atorneqartussaq immersugassaq atoruk (tuluttut, kalaallisut, qallunaatut) aamma/imaluunniit Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi Ilisimasassarsiornermut allaffik: ekspeditioner@nanoq.gl attaveqarfigineqarsinnaavoq

Ilaatinneqanngitsut

Ukununnga akuersissuteqartoqartariaqanngilaq:

• Qaanaap avannaani sanimukaartut 78º N-p aamma 79º-p akornanni allorniusap tukimukartup kitaani 66º V-mi sumiiffimmi killilimmik angalaneq.
• Ittoqqortoormiit eqqaani illoqarfimmit Kalaallit Nunaata kangiata avannaarsuani nuna allanngutsaaliukkami, kimmut tukimukaartoq 29º V-mut aamma kujammut 70º N sanimukaartumi angalaneq.
• Tasiilap qeqqaniit immikkoortumi 150 km-p tungaanut angalaneq.
• Kalaallit Nunaata kangiata avannaarsuani nunami allanngutsaaliukkami nalinginnaasumik aalisarneq piniarnerlu, Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunit ingerlanneqartoq.

Kalaallit Nunaata kangiata avannaarsuani nunami allanngutsaaliukkami immikkoortumi malittarisassaqartinneqartoq, najukkami takornariaqarneq, imaani angalaneq aamma angalaneq pillugit paasisarnerorusukkuit Ilisimatusarnermut tunngatillugu nittartagaq aamma takuuk.

§ 14-imi ilaatinneqanngitsut - naalagaaffimmi/kommunimi oqartussat sinnerlugit sammisassat

Oqartussanit ingerlatsinerit pillugit malittarisassat piumasaqaatillu maluginiakkit.

Aamma maluginiarneqassaaq:

• Naak sammisaq angalaneq pillugu nalunaarummi § 14-imi ilaatitsinnginnermut, malittarisassat allat aamma atuinissamut piumasaqaatinut ilaagaluartoq. Oqartussaqarfimmit sinniisuutitaq, piumasaqaatit attuumassutillit sammisassami atorneqassasut aamma malinneqartariaqartunut malittarisassat tamarmik malinneqarnissaat qulakkiissallugu akisussaasuuvoq. Taakkununnga assersuutaapput timmisartornissamut akuersissummik pissarsineq, CITES-p avammut tuniniaasinnaanermut akuersissutaanik pissarsiniarneq imaluunniit orsussanik toqqorsivimmut avatangiisitigut piumasaqaatinik atuutsitsineq.
• Innuttaasunut oqartussaqarfiit eqqarsaatigalugit: Oqartussat namminneq ingerlatsinerat, suliffeqarfiunngitsoq imaluunniit pisortat oqartussaqarfiat ilisimasassarsiornissamut akuersissummik aallernissamut piumasaqaammit ilaatinneqanngitsoq. Taamaattumik sammisassat allat suliffeqarfimmit tassannga ingerlanneqartut immaqa assingusumik ingerlasut ilisimasassarsiornissamut akuersissut pillugu piumasaqaammut ilaasinnaapput.

Aatsitassanit pisuussutit

Ulloq 1. juuli 2024 Kalaallit Nunaanni sumiiffinni aatsitassarsiornermik ingerlatsineq pillugu inatsit atuutilerpoq. Inatsimmi § 9, imm. 4 malillugu nunaqavissuunngitsoq (tassalu ukiuni tallimani kingullerni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanngitsoq akileraartussaanngitsorlu) aatsitassanik avammut annissinissaminut akuersissummik pisariaqartitsiunnaartarpoq, ilisimatusarnermut siunertalimmik katersorneqarsimasunik imaluunniit piiarneqarsimasunik. Allatut oqaatigalugu: Annissinissamut akuersissummik pisariaqartitsiunnaartarput, ass. ilisimatusarnermut suliamut atatillugu ujaqqanik misissugassanik katersinermi, Ilisimasassarsiornermut allaffiup akuersissusiiffigisagaani. Taamaattoq katersineq ilisimatusarluni suliamut ilaappat ilaatitsinnginnissaq atuuttarpoq. Siunertanut allanut ilisimatusarnermut tunnganngitsunut killeqanngitsumik avammut annissuisoqanngilaq.
Mineralmyndighed - Naalakkersuisut | Kalaallit Nunaat imaluunniit suliani aalajangersimasuni siunnersorneqarniarlutit mlsa@nanoq.gl attaveqarfigiuk.

Kalaallit Nunaanni sumiiffiit allanngutsaaliukkat 12-iupput. Sumiiffiit allanngutsaaliukkat pilersinneqarput, sumiiffiit uumasunut, pinngortitap ataqatigiinneranut nunamilu pinngortitamut immikkut pingaaruteqartut piujuartitsiviusumik atorneqarnissaat qulakkeerniarlugu. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni Ramsar-eqarfiit, ilaatigut timmissanut imarmiunut immikkut pingaaruteqartunik masarsoqarfiusut, 12-iupput. Maannakkorpiaq Ilulissat Kangiani aammalu Kangerlussuarmi UNESCO-qarfinnut aqutsinissamut pilersaarutit marluk suliarineqareerput. Immap naqqanut aqutsinissamut pilersaarut suliarineqaleruttorpoq.

Pinngortitamut suliassaqarfimmi anguniakkat Kalaallit Nunaata Uumassusillit assigiinngissitaarnerannut periusissiaat 2030-mi Naalakkersuisut aalajangersarsimasaasa, piviusunngortinnissaat pingaarnertigut sulissutigineqarpoq. Periusissiaq Kalaallit Nunaata Uumassusillit assigiinngissitaarnerannut nunani tamalaani isumaqatigiissummik atuutsitsilernissaanut pingaarutilinnut ilaavoq.

Anguniakkat annertunerpaartai immikkoortortaqarfimmi akisussaaffeqarfiit ataaniipput. Anguniakkat tallimat tassaapput:

1. Uumassusillit assigiinngissitaarnerat inatsisitigut aammalu piujuartitsiviusumik aqutsinikkut illersorneqassaaq.
2. Pisuussutit uumassusillit piujuartitsiviusumik atorluarneqassapput.
3. Avatangiisit qanoq issusaat pinngortitamut inuillu peqqissusaannut iluaqutaasumik pitsanngorsarneqassaaq.
4. Ilisimatusarnerup, alapernaarsuinerup aammalu atuisut ilisimasaasa uumasut pinngortitallu ataqatigiinnera pillugu ilisimasanut tunngavissat patajaatsuunissaq qulakkiissavaat.
5. Nunani tamalaani suleqatigiinnermi eqeersimaartumik peqataanerput uumassusillit assigiinngissitaarnerannik nunarsuarmi illersuinermut Kalaallit Nunaata soqutigisaannik qulakkeeriniarnermut tapersiiniarnermullu iluaqutaassaaq.

Kalaallit Nunaata pinngortitamut avatangiisinullu suliassaqarfimmut tunngatillugu soqutigisai, nunani tamalaani isumaqatigiissutit suleqatigiinnerillu arlallit aqqutigalugit isumagineqarput.
Tassani ilaatigut Uumassusillit Assigiinngisitaarnerinut Isumaqatigiissut (uumassusilinnut isumaqatigiissut) Masarsoqarfiit nunanut tamalaanut isumallit, pingaartumik timmissanit imarmiunit najorneqartut pillugit isumaqatigiissut (Ramsar-eqarfinnut isumaqatigiissut) aamma Imarpiup avannaata kangiani immami avatangiisinik illersuineq pillugu isumaqatigiissut Oslomi-Parisimi isumaqatigiissut (OSPAR-imi isumaqatigiissut) pineqarput.

Kiisalu Pinngortitamut Immikkoortortaqarfik ukiuni amerlasuuni nunap inatsiseqarfiisa avataanni immami uumassusillit assigiinngisitaarnerinik illersuineq piujuartitsiffiusumillu atuineq pillugu inatsisitigut pituttuiffiusumik isumaqatigiissutissap (BBNJ) FN-imi isumaqatiginninniutigineqarnerani Kalaallit Nunaata soqutigisaanik isumaginninnissamut akisussaasuusimavoq. Isumaqatigiissut 2023-mi FN-imi akuersissutigineqarpoq, maannalu Kalaallit Nunaata isumaqatigiissummut ilaalernerata (akuersinerata) kingunerisassai qulaajarneqarlutik suliarineqarput. Ilaatigut nunai namminermi inatsisit allanngortinneqarnerini pisariaqartitat paasiniarneqassapput, aammalu naalagaaffiup aningaasaliissutissai aningaasaqarnermullu matussutissat aalajangersarneqassapput. Ilaalernerup kingunerisassai inissinneqarpata Kalaallit Nunaat BBNJ-imut isumaqatigiissummut akuersissanersoq pillugu isummernissaq siunnerfigalugu Naalakkersuisunut Inatsisartunullu saqqummiussisoqassaaq.

Pinngortitamut Immikkoortortaqarfiup nunanut tamalaanut atatillugu sulinera Kalaallit Nunaanni Uumassusillit Assigiinngisitaarnerinut Periusissiaq 2030-p ataani suliniutit qanillugit ingerlanneqarpoq.

Pinngortitamut Immikkoortortaqarfiup CAFF-imi (Conservation of Arctic Flora and Fauna), Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiissitanut arfiniliusunut ilaasumi Kalaallit Nunaat sinnerlugu suliassat isumagisarai. Kalaallit Nunaat Kunngeqarfik Danmarkip CAFF-imut aallartitaanut pisortaavoq, aammalu suleqatigiissitami suilittaasoqarfik 2023-2025-mi isumagisimallugu.