Naalakkersuisoqarfik Issittumi Siunnersuisooqatigiit ataanni suleqatigiissitalianut pingasunut akisussaasuuvoq:  

• Uumassusillit assigiinngisitaanerannut suleqatigiissitaliaq (CAFF – Conservation of Arctic Flora and fauna).  
• Avatangiisinut silallu pissusaanut suleqatigiissitaliaq (AMAP – Arctic Monitoring and Assessment Programme).
• Imaani avatangiisit allanngutsaaliorneqarnerannut suleqatigiissitaliaq (PAME – Protection of the Arctic Marine Environment).

Naalakkersuisoqarfik CAFF-imi Kunngeqarfiup angalatitaanni aqutsisuuvoq. Piffissami 2006-2009 CAFF-imut siulittaasoqarfik Kalaallit Nunaata isumagisaraa, aammalu 2023-2025-imi siulittaasoqarfik isumagisareqqittussaallugu.

Tamatuma saniatigut Issittumi Siunnersuisooqatigiit ataanni Kalaallit Nunaat Baffinip Kangerliumarngani /Ikersuaq Davisimi silap pissusaata allanngoriartornerata sunniinerinut aammalu silap pissusaanut naleqqussarnissamut suliniutaasinnaasut paasiniarneqarnissaat pillugu Canadamik aamma Danmarkimik suleqateqarnermi peqataavoq.

Uumassusillit assigiinngissitaarnerannut nunani tamalaani isumaqatigiissut
Naalakkersuisoqarfik nunani tamalaani Uumassusillit Assigiinngisitaarnerinut Isumaqatigiissummut (Convention on Biological Diversity – CBD), pinngortitamik illersuinermik suliassaqarfimmi nunani tamalaani isumaqatigiissutinut pingaaruteqarnerpaanut ilaasumut nalunaaruteqartarpoq.

Isumaqatigiissummi pinngortitap ataqatigiinnerani, uumasoqarnikkut kingornuttagaqarnikkullu uumassusillit assigiinngisitaarnerinik piujuartitsinissaq siunertarineqarpoq. Uumassusillit assigiinngisitaarnerat – imaluunniit uumassusilinnik assigiinngisitaarineq – nunatsinni uumassusillit tamarmik assigiinngisitaarnerinut taaguutaavoq; uumasunut, naasunut, bakterianut, pupinnut il.il. Uumassusillit assigiinngisitaarneri inuunerup pisuujunerulernissaanut iluaqutissatut naleqarput, kiisalu ineriartortitsinissamut periarfissanut tunngavissatut naleqarlutik. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit, isumalluutinik uumassusilinnik tunngavissat pinngitsoorsinnaanngilagut. Tassani assersuutigalugu aalisarneq, piniarneq takornariaqarnerlu eqqarsaatigineqarput. Taamaattumik uumassusillit assigiinngisitaarneri taakkunanilu isumalluutit nunatsinni aningaasaqarnermut, aammalu inuiaqatigiit piujuartitsiffiusumik ineriartornissamut periarfissaannut isumaqarput..

COP15-imi, 2022-mi ingerlanneqartumi isumaqatigiissummut suleqataasut pinngortitaq pillugu isumaqatigiissut nutaaq, nunarsuaq tamakkerlugu ukiunilu qulini atuuttussaq – Kunming-Montreal-imi isumaqatigiissummik taaneqartoq – akuersissutigaat.Isumaqatigiissutip 2025 ilanngullugu suliassat, takorluukkat anguniagassallu pingaarnerit sisamat, kiisalu 2030-mut anguniagassat 23-t imarai. Kalaallit Nunaat nunarsuarmi isumaqatigiissutip oqaasertassaasa isumaqatiginninniutigineqarnerinut peqataavoq, pinngortitaq pillugu anguniagassani, aammalu nunap inuiisa pisinnaatitaaffiinik qulakkeeriniarnermi Kalaallit Nunaata soqutigisai qulakkeerniarlugit.

IMO tassaavoq Naalagaaffinni Peqatigiinni nunani tamalaani imarsiornermut kattuffik. Ilisimasanik annertusaanissaq pillugu suleqatiginninniarluni aammalu Kalaallit Nunaata imaani avatangiisini maleruagassiinermi soqutigisai qulakkeerniarlugit, Kalaallit Nunaat nunani tamalaani naapittarfinni assigiinngitsuni IMO aqqutigalugu peqataavoq.

Issittumi Heavy Fuel Oil (HFO) atorlugu imaatigut ingerlaarnissap assartuinissallu inerteqqutigineqarnerannut Kalaallit Nunaat 2020-p naalernerani IMO-mi tapersiisunut ilaalerpoq. HFO tassaavoq ikummatissaq avatangiisinut immikkut ajoqusiisartoq, silaannarmik mingutsitsinermut aammalu apummi sermillu qaavini paamit pujoralaqalertarneranut pissutaasartoq.

MARPOL-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummut Ilanngussaq VI-mut tunngatillugu Kalaallit Nunaannut nunamut tunuarsimaarfeqarneq atorunnaarsinniarlugu, 2021-mi Inatsisartut aalajangerput. MARPOL-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummut Ilanngussaq VI-p akuersaarneratigut Kalaallit Nunaat svovlinik allanillu akuutissanik avatangiisinut ajoqusiisartunik umiarsuarniit aniatitsinerup killilersimaarnissaanut peqataalerpoq.

Kalaallit Nunaat nunat avannarliit suleqatigiinnerini, aammattaaq Danmarkimit, Finlandimit, Islandimit, Norgemit, Sverigemit, Savalimmiunit Ålandimiillu suleqataaffigineqartumi peqataavoq. Nunat avannarliit suleqatigiinnerini politikki, aningaasaqarneq kulturimullu tunngasut suliarineqarput. Suleqatigiinnermi sumiiffiit, nunat avannarliit ataatsimut suliniutaasa nunanut avannarlernut, taakkunanilu innuttaasunut naleqarnerulersitsiffigisaat aallunneqarput.

Avatangiisit Silallu Pissusia

Nunani avannarlerni naalakkersuisut avatangiisit silallu pissusia pillugu suleqatigiinnerat Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiiffiannit (MR-MK) aqunneqarpoq, tassanilu nunani avannarlerni sumiiffinnilu namminersortuni avatangiisinut silallu pissusianut ministerit ukiumut marloriarlutik naapittarput. Nunani avannarlerni avatangiisit silallu pissusia pillugu suliassaqarfinni suleqatigiinneq ilaatigut Nunani avannarlerni avatangiisit pitsaassusiinik uumassusillillu pitsaassusiinik piujuartitsinissamut pitsannguinissamullu iluaqutigineqassaaq, kiisalu nunani namminerni nunanilu tamalaani suleqatigiinnernut sunniuteqassalluni.

Oslomi Parisimilu isumaqatigiissummi (OSPAR) Imarpiup avannaata kangiani immami avatangiisinik aamma immami uumassusillit assigiinngisitaarneranni mingutsitsinissamut pitsaaliuinissaq akiuinissarlu siunertarineqarpoq. Isumaqatigiissut nunarsuup immikkoortuani immani sammisat assigiinngitsut pillugit suleqatigiinnissamut tunngaviliivoq, aammalu Imarpiup avannaata kangianut atuuppoq, tassanilu Kalaallit Nunaata kangiata imartaa tamarmik ilaatinneqarpoq. Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut killeqarfiata, 3 sømilinut killeqarfiup avataaniittoq aamma nunap imartaa avasinnerusoq ilorpasinnerusorlu isumaqatigiissummut ilaatinneqarput.

Ramsar-eqarfinnut isumaqatigiissut nunani tamalaani isumaqatigiissutaavoq, masarsoqarfiit nunanut tamalaanut isumallit, pingaartumillu timmissanit imarmiunit najorneqartut toqqarnissaannut illersornissaannullu sinaakkusersuiffiusoq.

Kalaallit Nunaanni Ramsar-eqarfittut toqqarneqartut 12-iupput, taakkulu nunatanik asseqanngitsunik nungullartitsinissamut imaluunniit uumasunit najugarineqartutut illersugaapput. Sumiiffiit nalunaarut, sumiiffinni ataasiakkaani sunik qanorlu ilinerani sulerisoqarsinnaaneranut, aamma toqqagaanerinut tunngaviusut immikkut ittumik eqqarsaatigalugit maleruagassiuussisoqarpoq. Taakkununngalu ilaatigut ilaatinneqarput:
• Filmiliornermut takornariaqarnermullu atatillugu Ramsar-eqarfinnut nunninneq/taakkunani angalaneq.
• Ramsar-eqarfinni timmisartorneq, soorlu aallaaniarnermut atatillugu.