Naalakkersuisut yder driftstilskud til en række kulturelle institutioner gennem Finansloven:

• Nunatta Atuagaateqarfia
• Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
• Kalaallit Nunaata Radioa (KNR)
• Katuaq (Kalaallit Nunaata Kulturikkut Illorsua)
• Oqaasileriffik
• Nunatta Isiginnaartitsisarfia
• Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA)

- kiisalu soqutigisaqaqatigiiffinnut kattuffinnullu ukununnga:

• Nuna tamakkerlugu meeqat inuusuttullu soqutigisaqaqatigiiffii
• Sorlak
• Sukorseq
• Kalaallit Nunaanni Spejderit
• Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffiat
• Elite Sport Greenland (ESG)

1982-imi Naalakkersuisut ”Kalaallit Nunaanni kulturilerisunut nersornaat” pilersippaat, inunnut soqutigisaqaqatigiiffinnulluunniit ataatsimut arlalinnulluunniit immikkuullarissumik kultureqarnermut tunngatillugu suliniuteqarsimasunut tunniunneqartartoq. Nersornaat Inuiattut Ullorsiorfimmi ulloq 21. junimi ukiut tamaasa tunniunneqartarpoq. Nersornaatisisussat Kultureqarnermut Naalakkersuisumit toqqarneqartarput.

"Kalaallit Nunaanni Kulturikkut Nersornaat" pillugu malittarisassat

Nersornaatisisut

2022 Niviaq Korneliussen aamma Tønnes Kreutzmann

2021 Mads Grønvold, Neriusaaq

2020 Pele Møller

2019 Pipaluk K. Jørgensen

2018 Ida Heinrich

2017 Ville Siegstad, Niels-Henrik Lynge

2016 Siiva Fleischer

2015 Inuk Silis Høegh

2014 Jørgen Kleemann, Atuagassiaq Kalaaleq, Magnus Larsen

2013 Jørgen Kristensen, Qaanaami Aalisartut Piniartut Peqatigiit, N.A.I.P

2012 Anne-Birthe Hove & Ole Kristiansen

2011 Makka Kleist, Frederik Kristensen ”Kunngi”

2010 Arnat Peqatigiit Kattuffiat

2009 Miilu Lars Lund, Johanne Bech

2008 Anna Kuitse Thastum, Priscilla Josefsen

2007 Ruth Motzfeldt, Per Rosing

2006 Simon Løvstrøm, Enok Poulsen

2005 Regine & Benedikte Brandt

2004 Jørgen Fleischer

2003 NIPE, Julie Berthelsen

2002 Thue Christiansen, Pilunnguaq Lynge

2001 Mâliârak´ Vebæk

2000 Bodil Kaalund, Juaaka Lyberth

1999 Hans Anthon Lynge, Isiginnaartitsisartut Silamiut

1998 Avannaata Qimussersua

1997 Ulloriannguaq Kristiansen

1996 Karl Heilmann, Gert Pivat

1995 Pauline Lumholdt, Nuuk Posse

1994 Qaannat Kattuffiat

1993 Robert Petersen, Jens Jørgen Fleischer, Jens Danielsen

1992 Hans A. Hansen, Malik Høegh

1991 Gudrun Chemnitz

1990 Christian Berthelsen

1989 Aka Høegh, Kiistat Lund, Rasmus Lyberth

1988 Martha Biilmann, H.C Petersen

1987 Knud Rasmussenip Højskolea

1986 Manasse Mathæussen

1985 Jens Rosing, Villads Villadsen

1984 Frederik Nielsen, Simon Kristoffersen

1983 Hans Lynge, Jakob II Egede

1982 NIPE, Otto Sandgreen, Peter Enoksen, Anthon Berthelsen

Namminersorlutik Oqartussat Kulturikkut malunnaateqalersimasumut
kajumissaasiuttagaat

Kajumissaaserneqartut allattorsimaffiat

2021 Seqininnguaq Lynge Poulsen

2020 Jens Christian Lyberth Lennert, filmiliortartoq

2019 Eino Taunajik

2018 Marc Fussing Rosbach, filmiliortartoq

2017 Josef Tarrak Petrussen, rappertartoq

2016 Sørine Steenholdt, atuakkiortoq

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffiannut Aningaasanut Inatsisikkut ataatsimut tapiissuteqartarnermikkut tamatigoortumik timersoqatigiiffinnut tapiissuteqartarput.

Taakku saniatigut Naalakkersuisut timersortartunut piukkunnaatilinnut pikkorinnerpaanullu tapiissuteqartarput taamatullu nunanut tamalaanut atatillugu peqataanernut Elite Sport Greenlandimut (ESG) ataatsimoortunik aningaasaliinikkut.

Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffianut aamma Elite Sport Greenlandimut tunngasut paasisassarfiorfigalugit atuakkit.

Piginneqqaartussaatitaaneq inunnut atuakkiatigut imaluunniit eqqumiitsuliornermik suliamikkut saqqummiussisunut illersorneqarsinnaatitaaffiuvoq, tamakku allakkatigut oqalunnikkulluunniit saqqummersuuppata, oqaluttualiatut suliamulluunniit tunngatillugu saqqummiussaappata, soorlu nipilersugassiaallutik isiginnaagassiaallutilluunniit, isiginnaagassiaallutik assilisaallutilluunniit, assilialiorluni eqqumiitsuliaappata, illuliornermi eqqumiitsuliallutik atortussanilluunniit eqqumiitsuliaallutik allatulluunniit oqaatigineqarlutik takkuttuunerat apeqqutaatinnagu.

Piginneqqaartussaatitaaneq pillugu inatsit Kalaallit Nunaannut atuuttoq "Piginneqqaartussaatitaaneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnera pillugu peqqussutikkut" malittarisassaqartitaavoq 2019

Pisinnaatitaaffinnut allanut inatsisit Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqartarput.

Kalaallit Nunaat ukununnga ilaasortaatitaqarpoq KODA, Gramex aamma CopyDan. Paasissutissat annertunerusut taakku nittartagaanni takuneqarsinnaapput.

Kalaallit Nunaanni kultureqarnerput suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutitigut aamma nunat tamalaat isumaqatigiissutaasigut malunniuttarportaaq.

Uani nunani tamalaani suleqatigiinnerit allattorsimaffii saqqummiunneqarput:

• Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat, naalakkersuinikkut atorfilittatigoortumillu - taamatuttaaq Naalakkersuisut kulturimut tunngassuteqartuni nunani avannarlerni komiténi, aqutsisoqarfinni suleqatigiinnilu eqqumiitsuliortunik kulturilerisunillu sinniisuutitaqarput
• Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerat, naalakkersuinikkut atorfilittatigoortumillu - Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat kultureqarnermi sulissutigineqartussanut tunngatillugu ukiut pingasunngorneri tamaasa nutarterneqartarpoq
• Inuusuttut Arctic Winter Gamesimut aalajangersimasumik peqataasarnerat taamatullu inersimasut timersortartut Island Gamesimut peqataasarnerat
• Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaata kulturikkut sammisassat soorlu assersuutigalugu Antidoping, Nunarsuarmioqatigiinnit kingornussat, Kulturikkut kingornussat tigussaanngitsut aamma Kulturikkut tamatigoortuunissaq pillugit Naalagaaffiit peqatigiit isumaqatigiissutaat ilannguffiginikuuai

Naalakkersuisut pingaartippaat taamatut nunat tamalaat nunallu akunnerminni isumaqatigiissutaat aallaavigalugit suleqatigiinnerup ingerlaqqinnissaa annertusarneqarnissaalu kulturillu Kalaallit Nunaata nunanik tamalaanik suleqateqarnerani pissusissamisoortutut ilanngunneqarnissaa.

Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat 2010-mi akuersissutigineqarpoq ilaatigut isumaqarluni pisortat oqartussaasullu suliffeqarfiutaat kiisalu namminersortut suliffeqarfiutaat imatut annertussusillit maannakkut oqaatsinut politikkiliussasut.

Tamakku saniatigut nunani tamalaani tunngavissanik inatsiseqarpoq maanilu inatsiseqarluni allanillu kalaallit oqaasiinut, oqaatsit atugaanerannut inuiaqatigiinni tunngavigalugit oqaatsitut nakooqutiginerinut attuisunik.

Kinguliiniippoq qarasaasiami oqaatsinut politikki pillugit Inatsisartut inatsisaannut, tassunga nassuiaatinut taamatullu oqaatsinut politikkiliornermut ilitsersuummut iserfissaq.

Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19. maj 2010-meersoq

Inatsimmut nassuiaatit

Oqaatsinut politikkiliornermut ilitsersuut

Kalaallit Nunaanni Ilagiit Qallunaat Nunaanni ilagiinnut ilaasut, namminerisaminnik biskoppeqarfinngorlutik 1. november 1993-imi inissisimalerput. Ilageeqarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 28. oktober 1993-imeersoq malillugu ilageeqarnerup aaqqissuussaanera annertuumik allanngortiterneqarpoq. Upperisarsiornikkut siulersuineq biskoppimi inissisimanaannarpoq, oqaluffeqarnermilu allaffissornerup ingerlanneqarnera Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi ataatsimoortinneqarluni.

Kalaallit Nunaanni Ilagiit 1. november 1993-imi nammineerluni stiftinngorpoq nammineq biskopeqalerluni. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussaqalerneratigut ilagiinnut tunngasunut inatsisiliortutut pissaaneq ingerlatsinermullu oqartussaaneq Inatsisartunut nuunneqarput. Kalaallit Nunaanni ilagiit danskit naalagaaffianni ilagiinnut suli ilaapput.

Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 19. maj 2010-meersukkut ilagiinnut tunngassuteqartuni aaqqissuussaanikkut ilusiligaaneq allanngortinneqarpoq. Ilagiinnik qitiusumik allaffissornikkut aqutsineq maannamut Ilageeqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut ilaasimagaluartoq annertunerusutigut biskopimut suliassanngortinneqarpoq. 
Biskopip Biskopip allaffiatigut Ilagiit qitiusumik aqunneqarnerat allaffissornikkullu aqunneqarnerat stiftillu provstiinik, palasiinik ajoqiinillu ilagiinnik kristumiunik palasiinillu nakkutilliineq suliarisarai.

Kalaallit Nunaat provsteqarfinnut pingasunut katillugit 17-inik palaseqarfilinnut avinneqarpoq.

• Provsteqarfik Kujataa sisamanik palaseqarfilik
• Provsteqarfik Qeqqa Tunulu tallimanik palaseqarfilik
• Provsteqarfik Avannaa arfineq pingasunik palaseqarfilik

Provsteqarfinni pingasuni tamani provsti allaffeqarpoq ilagiinnik nunap immikkoortuani allaffissornikkut aqutsiviusumik.

Taakku saniatigut palasimik atorfeqartoqarpoq kalaallinik Danmarkimiittunik sullissisuusumik 
Naalagiarfiusartuni ikinnerpaamik 30-nik innuttaqartuni tamani oqaluffeqartuni imaluunniit atuarfiullutillu oqaluffeqartuni ilagiinnut sinniisut qinerneqartassapput. Ilagiit sinniisaasa qitiusumik suliassaraat ilagiit ilageeqanermi suliani eqeersimaartumik peqataanerannik siuarsaanissaq.

Palasit ulluinnarni sulinerminni ajoqinik ilinniarsimasunik ilinniarsimanngitsunillu ikiorteqarput.

Kalaallit Nunaanni Ilageeqarneq pillugu annertunerusunik paasissutissarserusuttunut Ilagiit qarasaasiami nittartagaat innersuunneqarpoq.

Ilageeqarnikkut Ilinniartitaanerit

Ajoqit ilinniartitaanerat Biskopip allaffianit isumagineqartarpoq. Anguniagaafoq naalagiarnerit tamarmik ajoqitut ilinniarsimasumit suliarineqartarnissaat. Ilinniartitaaneq biskopip allaffianit isumagineqartarpoq.

Pattattut ilinniartitaanerat pilersinneqarpoq ilageeqarnermi nipilersornikkut suliarineqartartut nukittorsarniarlugit taamatuttaarlu biskopip allaffianit isumagineqartarluni.

Upperisarsiornermik ilinniartitaaneq ukiuni pingasuni Upperisarsiornermut Institutimi bachelorinngorniarluni ilinniartitaanerivoq. Ilinniartitaaneq Kalaallit Nunaanni Ilagiinnit akuerisaavoq palasitut atorfininnissamut Danmarkimi ukiup affaata missaani pastoralseminariami ilinniartitaanermik ilallugu isissutaasinnaasutut Københavns Universitetimilu upperisarsiornermik ingerlaqqilluni ilinniarnissamut (cand.theol.) periarfissiilluni. Erseqqinnerusumik paasissutissarserusukkaanni Ilisimatusarfiup nittartagaa takuneqarsinnaavoq.

Namminersorlutik Oqartussat timersortarfiit iluarsaannissaannut tapiissutaasa najoqqutassai

Naalakkersuisut Tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 17, 19. november 2007-imeersoq (tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsit) tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aalajangiisartunik nutaanik pilersitsipput. Taakku tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsit malillugu inatsisilerituumik ataatsimik ilaasortanillu arfinilinnik ilaasortaqarput, taakku allatseqarfimmit ikiorserneqassapput. Inatsisileritooq ilaasortallu tamarmik sinniisoqassapput. Taakku tusagassiorfinnut naammagittaalliuutit suliarisassavaat. Tusagassiutit pillugit Aalajangiisartut suliassaraat tusagassiornermi ileqqorissaarneq anguniarlugu tusagassiorfinnik isornartorsiuisinnaanissaq. Tusagassiutit pillugit Aalajangiisartut tusagassiutinut sanilliullugit inatsisitigut piginnaasaqanngillat, taamaattorli Tusagassiutit pillugit Aalajangiisartut tusagassiutini sammineqartut isornartorsiorsinnaavaat tusagassiivillu naqqiinissaanut inassuteqarsinnaallutik.

Ilaasortat sinniisaallu ukunannga toqqarneqassapput, Kalaallit Nunaanni Tusagassiortut Peqatigiiffianiit, tusagassiuutit naqitani aammalu radio tv-milu Aaqqissuussinermi aqutsisunit, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Timersornermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq aammalu Kattuffinniit kulturikkut sunngiffimmilu ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 6. Juni 2016-imeersoq naapertorlugu tapiiffigineqarsinnaasut oqaaseqaataat aallaavigalugu. Taakku ilaasortat sinniisaallu ukiut sisamakkaarlugit toqqarneqartassapput.

Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aalajangiisartut nutaat piffissami 1. Juli 2021- 30.juni 2025 ima isikkoqalerput:

Ukiumoortumik nalunaarutit

Det grønlandske pressenævns årsberetning for 2017-2020 (danskisuinnaq allassimavoq)