AtuartigukImigassaq aalakoornartortalik pillugu inassuteqaatit pillugit Naleqqap ammasumik allagaanut akissut
Nassiussisuuvoq: Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik
Imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissaq pillugu oqallinnermut pingaarutilimmut Naleqqap soqutiginnilluni peqataaneranut Naalakkersuisut sinnerlugit qutsavigerusuppara.
Sammisaq imigassamut aalakoornartortalimut politikkimut tunngasoq misigissutsinik aamma isummanik sakkortuunik pilersitsisinnaasoq Naalakkersuisut paasillugulu akuersaarpaat. Tamannarpiarlu pissutigalugu inuiaqatigiittut aalajangiinissatsinni piviusunik, misilittakkanik aamma aalajangiinissamut paasissutissinneqarsimanissamik tunngaveqarnissarput pingaaruteqarluinnarpoq.
Erseqqissassallugu pingaaruteqartorujussuuvoq: “Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqaatit” tassaanngimmata imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikki naammasseriigaq. Qulequtaanili taaneqartutut tassaalluni: Inassuteqaatit, erseqqinnerusumik oqaatigalugu suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatit.
Taamaalilluta imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik naammasseriikkamik saqqummiussinngilagut, kisiannili imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissaq pillugu politikkikkut oqalliseqqinnissatsinni suliassaqarfik pillugu ilisimasatigut tunngavissamik saqqummiussilluta. Suliniuteqarfigineqartussatut siunnersuutit pillugit Naalakkersuisut aalajangiussaqanngillat. Taakku politikkikkut aalajangiussinissaq sioqqullugu ammasumik aamma oqartussaaqataaneq tunngavigalugu partiinut oqaloqatigiissutissatut suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatitut Inatsisartunut agguaanneqarput.
Naleraq allappoq, inassuteqaatit “nipaatsumik unnuami oqallinnertaqanngitsumik” saqqummiunneqartut. Taama saqqummiussineq Naalakkersuisunit tupigusuutigineqarpoq. Oqaluuserisassaq taamanikkut Upernaakkut ataatsimiinnermi 2023-mi suliarineqarmat Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuummik, Naleqqap peqataaffigisaanik, allagaqarpoq. Peqqissutsimut isumaqatigiissuummik annertusisamik massakkut suliaqarnermi Imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissaq pillugu oqaloqatigiinnissaq siunertaralugu peqqissutsimut isumaqatigiissummik annertusisamik massakkut suliaqarnermi Naalakkersuisut Naleraq peqataatippaat.
Inassuteqaatinik suliaqarneq piffissami sivisunerusumi, aamma atituumik peqataatitsinikkut ingerlanneqarpoq. Inassuteqaatit 19. decembari 2024-miit 22. januaari 2025-p tungaanut tamanut tusarniaassutigineqarput, aamma innuttaasut, suliffeqarfiutillit, suliniaqatigiiffiit aamma partiit tamarmik isummaminnik tunniussinissaminnut periarfissaqarnikuullutik.
Tusarniaanermit akissutit Naalakkersuisut nittartagaanni tamanit takuneqarsinnaallutik Tusarniaanerit iluaniipput
Inassuteqaatinut tunuliaqutaq
Naleqqap nammineq oqaatigisaatut Inatsisartut Upernaakkut ataatsimiinneranni 2023-mi Inatsisartut tamarmiusut aalajangerput imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamik, ilisimatusarnermit tunngavilimmik, suliassaqarfiup iluani sulialinnit inassuteqaatinik Naalakkersuisut suliaqassasut.
Tassa taakkuupput suliassaqarfiup iluani sulialinnit inassuteqaatit maanna Inatsisartunut agguaanneqartut. Inatsisissatut siunnersuutituunngitsoq, kisiannili politikkikkut oqalliseqqinnissamut aamma aalajangiinissamut suliassaqarfiup iluani tunngavissatut.
Inassuteqaatit pissutsit kalaallit atugaat aallaavigalugit suliassaqarfimmi sulialinnit, aamma Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik kiisalu WHO/Europe qanimut suleqatigalugit suliarineqarput. Taakku inuiaqatigiit peqqissusiat tunngavigalugu suliarineqarput, inuiaqatigiit, tassunga ilanngullugit pingaartumik meeqqat aamma inuusuttut peqqissusiisa illersorneqarnissaat aamma pitsaanerulersinneqarnissaat anguniarneqarluni, ilaqutariinni imigassamit aalakoornartortalimmit ajornartorsiutinit sunnersimaneqartuni peroriartorneq meeqqanut aamma inuusuttunut ilungersunartumik pitsaanngitsumik kingunerluuteqartarnera pissutigalugu.
Politikkikkut suliap ingerlanneqarnissaa aamma Inatsisartunik ataqqinninneq
Inassuteqaatini suliniuteqarfissatut siunnersuutigineqartutut saqqummiunneqartut pillugit politikkikkut aalajangiisoqanngimmat erseqqissassallugu pingaaruteqartorujussuuvoq.
Peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissutip annertusisap suliarineqarnerani isumaqatiginninniarnermik suliaqartut suleqatigalugit imigassaq aalakoornartortalik pillugu isumaqatigiissummik, nuna tamakkerlugu atuuttussamik, ineriartortitsinermut tunngavissatut- aamma anguniagassatut siunniussinissaq, imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissamik suliaqarnermut tunngaviusinnaasussaq, anguniarneqassasoq Naalakkersuisut kissaatigivaat.
Taama isumaqatigiissuteqarnerup siunissaq ungasinnerusoq isigalugu, aamma assigiinngitsunik tunngavilimik imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik attanneqarsinnaasumik suliaqarnissaq qulakkiissavaa. Innuttaasut inuunerannik akisussaaffeqarneq aamma ataqqinninneq tunngavigalugit imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik peqatigiilluta qanoq pilersitsisinnaanerluta partiit naapillugit oqaloqatiginissaat Naalakkersuisut qilanaarivaat.
Kiffaanngissuseq aamma akisussaaffik
Naleqartitat aamma inuttut kiffaanngissuseq Naalakkersuisunit suli pingaartinneqarput. Kisianni aamma isumaqarpugut, kiffaanngissuseq taanna akisussaaffimmik nassataqartoq. Pingaartumik imigassamik aalakoornartortalimmik atornerluineq taama erseqqitsigisunik aamma ilungersunartigisunik meeqqanut, ilaqutariinnut aamma inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit kingunerlutsisisarnera pissutigalugu. Isummamik allanngortitsinerunngilaq, tassaallunili Inatsisartut uagutsinnik piginnaatitsinerisa, aamma piviusup massakkut inissisimaffigisatta kingunera.
Imigassamit aalakoornartortalimmit ajoqusernerit pitsaaliorneqarsinnaapput, kisianni atiituumik paasissutissiinissaq, katsorsaanissaq, ataatsimoorfinnik peqqinnartunik periarfissaqartitsinissaq aamma aaqqissuussamik suliniuteqarnissaq siunnerfigissagipput pisariaqarpoq.
Meeqqat aamma inusuttut tamarmik toqqissisimasumik peroriartornissaannik, kiisalu kinguaariinnut tulliuttunut inuiaqatigiinnik peqqissunik ataatsimoorluta qulakkeerinniffigisinnaasatsinnik politikkikkut aalajangiinissamut aqqutissiuussisinnaasumik ammasumik aamma ataqqinnittumik oqallinnissaq Naalakkersuisut qilanaarivaat.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Anna Wangenheim
Peqqissutsimut Inunnullu innarluutilinnut Naalakkersuisoq
Sammisaq imigassamut aalakoornartortalimut politikkimut tunngasoq misigissutsinik aamma isummanik sakkortuunik pilersitsisinnaasoq Naalakkersuisut paasillugulu akuersaarpaat. Tamannarpiarlu pissutigalugu inuiaqatigiittut aalajangiinissatsinni piviusunik, misilittakkanik aamma aalajangiinissamut paasissutissinneqarsimanissamik tunngaveqarnissarput pingaaruteqarluinnarpoq.
Erseqqissassallugu pingaaruteqartorujussuuvoq: “Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqaatit” tassaanngimmata imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikki naammasseriigaq. Qulequtaanili taaneqartutut tassaalluni: Inassuteqaatit, erseqqinnerusumik oqaatigalugu suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatit.
Taamaalilluta imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik naammasseriikkamik saqqummiussinngilagut, kisiannili imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissaq pillugu politikkikkut oqalliseqqinnissatsinni suliassaqarfik pillugu ilisimasatigut tunngavissamik saqqummiussilluta. Suliniuteqarfigineqartussatut siunnersuutit pillugit Naalakkersuisut aalajangiussaqanngillat. Taakku politikkikkut aalajangiussinissaq sioqqullugu ammasumik aamma oqartussaaqataaneq tunngavigalugu partiinut oqaloqatigiissutissatut suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatitut Inatsisartunut agguaanneqarput.
Naleraq allappoq, inassuteqaatit “nipaatsumik unnuami oqallinnertaqanngitsumik” saqqummiunneqartut. Taama saqqummiussineq Naalakkersuisunit tupigusuutigineqarpoq. Oqaluuserisassaq taamanikkut Upernaakkut ataatsimiinnermi 2023-mi suliarineqarmat Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuummik, Naleqqap peqataaffigisaanik, allagaqarpoq. Peqqissutsimut isumaqatigiissuummik annertusisamik massakkut suliaqarnermi Imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissaq pillugu oqaloqatigiinnissaq siunertaralugu peqqissutsimut isumaqatigiissummik annertusisamik massakkut suliaqarnermi Naalakkersuisut Naleraq peqataatippaat.
Inassuteqaatinik suliaqarneq piffissami sivisunerusumi, aamma atituumik peqataatitsinikkut ingerlanneqarpoq. Inassuteqaatit 19. decembari 2024-miit 22. januaari 2025-p tungaanut tamanut tusarniaassutigineqarput, aamma innuttaasut, suliffeqarfiutillit, suliniaqatigiiffiit aamma partiit tamarmik isummaminnik tunniussinissaminnut periarfissaqarnikuullutik.
Tusarniaanermit akissutit Naalakkersuisut nittartagaanni tamanit takuneqarsinnaallutik Tusarniaanerit iluaniipput
Inassuteqaatinut tunuliaqutaq
Naleqqap nammineq oqaatigisaatut Inatsisartut Upernaakkut ataatsimiinneranni 2023-mi Inatsisartut tamarmiusut aalajangerput imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamik, ilisimatusarnermit tunngavilimmik, suliassaqarfiup iluani sulialinnit inassuteqaatinik Naalakkersuisut suliaqassasut.
Tassa taakkuupput suliassaqarfiup iluani sulialinnit inassuteqaatit maanna Inatsisartunut agguaanneqartut. Inatsisissatut siunnersuutituunngitsoq, kisiannili politikkikkut oqalliseqqinnissamut aamma aalajangiinissamut suliassaqarfiup iluani tunngavissatut.
Inassuteqaatit pissutsit kalaallit atugaat aallaavigalugit suliassaqarfimmi sulialinnit, aamma Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik kiisalu WHO/Europe qanimut suleqatigalugit suliarineqarput. Taakku inuiaqatigiit peqqissusiat tunngavigalugu suliarineqarput, inuiaqatigiit, tassunga ilanngullugit pingaartumik meeqqat aamma inuusuttut peqqissusiisa illersorneqarnissaat aamma pitsaanerulersinneqarnissaat anguniarneqarluni, ilaqutariinni imigassamit aalakoornartortalimmit ajornartorsiutinit sunnersimaneqartuni peroriartorneq meeqqanut aamma inuusuttunut ilungersunartumik pitsaanngitsumik kingunerluuteqartarnera pissutigalugu.
Politikkikkut suliap ingerlanneqarnissaa aamma Inatsisartunik ataqqinninneq
Inassuteqaatini suliniuteqarfissatut siunnersuutigineqartutut saqqummiunneqartut pillugit politikkikkut aalajangiisoqanngimmat erseqqissassallugu pingaaruteqartorujussuuvoq.
Peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissutip annertusisap suliarineqarnerani isumaqatiginninniarnermik suliaqartut suleqatigalugit imigassaq aalakoornartortalik pillugu isumaqatigiissummik, nuna tamakkerlugu atuuttussamik, ineriartortitsinermut tunngavissatut- aamma anguniagassatut siunniussinissaq, imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissamik suliaqarnermut tunngaviusinnaasussaq, anguniarneqassasoq Naalakkersuisut kissaatigivaat.
Taama isumaqatigiissuteqarnerup siunissaq ungasinnerusoq isigalugu, aamma assigiinngitsunik tunngavilimik imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik attanneqarsinnaasumik suliaqarnissaq qulakkiissavaa. Innuttaasut inuunerannik akisussaaffeqarneq aamma ataqqinninneq tunngavigalugit imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik peqatigiilluta qanoq pilersitsisinnaanerluta partiit naapillugit oqaloqatiginissaat Naalakkersuisut qilanaarivaat.
Kiffaanngissuseq aamma akisussaaffik
Naleqartitat aamma inuttut kiffaanngissuseq Naalakkersuisunit suli pingaartinneqarput. Kisianni aamma isumaqarpugut, kiffaanngissuseq taanna akisussaaffimmik nassataqartoq. Pingaartumik imigassamik aalakoornartortalimmik atornerluineq taama erseqqitsigisunik aamma ilungersunartigisunik meeqqanut, ilaqutariinnut aamma inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit kingunerlutsisisarnera pissutigalugu. Isummamik allanngortitsinerunngilaq, tassaallunili Inatsisartut uagutsinnik piginnaatitsinerisa, aamma piviusup massakkut inissisimaffigisatta kingunera.
Imigassamit aalakoornartortalimmit ajoqusernerit pitsaaliorneqarsinnaapput, kisianni atiituumik paasissutissiinissaq, katsorsaanissaq, ataatsimoorfinnik peqqinnartunik periarfissaqartitsinissaq aamma aaqqissuussamik suliniuteqarnissaq siunnerfigissagipput pisariaqarpoq.
Meeqqat aamma inusuttut tamarmik toqqissisimasumik peroriartornissaannik, kiisalu kinguaariinnut tulliuttunut inuiaqatigiinnik peqqissunik ataatsimoorluta qulakkeerinniffigisinnaasatsinnik politikkikkut aalajangiinissamut aqqutissiuussisinnaasumik ammasumik aamma ataqqinnittumik oqallinnissaq Naalakkersuisut qilanaarivaat.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Anna Wangenheim
Peqqissutsimut Inunnullu innarluutilinnut Naalakkersuisoq