Spiralilersuisimaneq pillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinermik tigusineq tamanullu saqqummiussineq

Danskit naalakkersuisui aamma Naalakkersuisut maanna arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuineq tigusimalerpaat, tamanna aallartisarneqarpoq spiralilersuinermik suliaq aammalu naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasaat piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qaammarsaavigineqarnissaanut atatillugu.

Misissuineq maanna tamanut saqqummiunneqarpoq, uanilu atuarneqarsinnaalluni: Misissuineq.

Danskit naalakkersuisui aamma Naalakkersuisut ilisimatuut sukumiisumik suliaqarsimanerannut qujarusupput. Misissuineq qajannaatsumik tunngavilimmik piffissap ingerlanerani qanoq pisoqarsimaneranik imaqartumik paasissutissiilluarpoq.

Ataatsimoorussamik oqaluttuarisaanerput aallaavigalugu Danskit Naalakkersuisui aamma Naalakkersuisut pisimasut nuanniitsut kingunerluuteqartitsisimasullumi qanoq pitsaanerpaamik ilinniarfigisinnaanerivut qanorlu iliuuseqarfigisinnaanerivut pillugit oqallinneq maanna ingerlateqqissavaat.

Nunamut namminermut aamma peqqissutsimut ministeri Sophie Løhde ima oqarpoq:

”Kalaallit niviarsiarartai arnartaalu danskit peqqinnissaqarfianni ilungersunartumik misigisaqarsimasut misissuinermi paasineqarpoq. Spiralilersuineq pillugu suliaq annertuunik kingunerluuteqartitsisimavoq aammalu kalaalerpassuarnut ilaqutariippassuarnullu kamassaataallunilu aliasuuteqartitsisimavoq. Misissuineq pereersut ilinniarfiginissaannut aammalu ataatsimoorluta siumut pitsaasumik isiginissamut tunngaviliilluarpoq. Danskit Naalakkersuisui Naalakkersuisullu oqaloqatigiinnerit maanna ingerlappaat, oqaluttuarisaanitsinni nuanniitsut qanoq pitsaanerpaamik ilinniarfigisinnaanerivut iliuuseqarfigisinnaanerilu pillugit.”

Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim ima oqarpoq:

”Kalaallit arnarpassuit ukiuni qulikkuutaani nipaatsumik tigummiarsimasaat aqqusaarsimasaallu matumani uppernarsarneqarput, ukiunili kingullerni aatsaat saqqummersut. Maanna alloriaqqinneq pingaaruteqarluinnarpoq, oqaluttuarisaanikkut misissuisimaneq tunngavissaralugu suleriaqqissinnaanngoratta.
Suleriaqqinnissatsinni Naalakkersuisut pimoorussillutik arnat eqqugaasut tapersersorneqarnissaat qulakkeerniarlugu suleqataassapput. Naalakkersuisut dansk naalagaaffiallu oqallinneq nangeqqissavaat. Tamatumalu peqatigisaanik danskit naalakkersuisui akisussaaffimmik tigusiumaartut misissuinermi inerniliussat aalajangersimasumik iliuuseqarfiginissaannut, taamatullu danmarki oqaluttuarisaanitta ilaanik tigummiarneranik tassungalu akisussaaffimmut naapertuuttumik tigusinissaat naatsorsuuteqarfigaara."

Statsministerip tusagassiuutinut nalunaarutaat ulloq 27. august 2025-meersoq tunngavigineqarportaaq: Ministeriuneq aamma Naalakkersuisunut siulittaasoq spirali pillugu suliaq utoqqatserput

Misissuinermi paasissutissat piviusut

Danskit naalakkersuisui aammalu Naalakkersuisut 2022-mi isumaqatigiissutigaat "Spiralilersuineq"-mik taaneqartartoq aammalu naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasaat kalaallit niviarsiarartaannut arnartaannullu, Kalaallit Nunaanni, aammalu kalaallit Danmarkimi atuartunut, assersuutigalugu efterskolertunut, ingerlanneqarsimasut pillugit eqqortumik arlaannaannilluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisoqarnissaa suliarineqassasoq.

Misissuinerup 1960-imiit 1991-ip tungaanut, tassa Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfimmik angerlaassinera tikillugu, oqaluttuarisaanermi periuseq qanoq ittuusimanersoq paasinarsisippaa. Misissuinermi aalajangiinerit qanoq pisimanersut qanorlu suliniut piviusunngortinneqarsimanersoq ilanngullugu misissorneqarsimapput. Tassunga atatillugu arnat eqqugaasut ilisimannittutut oqaluttuarneri malillugit ilanngunneqarput. Misissuinermi aamma paasineqarpoq spiralilersuineq aammalu naartunaveersaartitsinerit peqqinnissaqarfimmi aammalu allaffissornikkut taamani inatsisitigut tunngavigineqarsimasut.

Tamanut saqqummiussinermut atatillugu katsorsaasumik ikiorserniarneqarnissamik periarfissaqassaaq

Arnat eqqugaasut misissuinerup saqqummersinneqarneranut atatillugu katsorsarneqarnissamut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisinnaapput.

Arnat nunatsinniittut Tusaannga saaffigisinnaavaat oqarasuaatikkut: 80 11 80 imaluunniit sms aqqutigalugu: 1899

Arnat Danmarkimiittut Falckip oqarasuaataannut saaffiginnissinnaapput: 70 10 20 12

Falckimi tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqaloqateqarnermi oqalutseqarnissamik periarfissaqarumaarpoq.


Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfimmi attavissat. E-maili: pn@nanoq.gl, oqarasuaat +299 34 50 00.