AtuartigukDanmark Kalaallillu Nunaat ”Spiralilersortissimasut pillugit suliamik” misissuinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarput
Nassiussisuuvoq:
1960-ikkunnit kingornalu kalaallit arnartai niviarsiaqqallu inuusuttut spiralimik naartunaveersaammik ikkussivigineqarput, suliaq nutaarsiassaqartitsivinni ”Spiralilersortissimasut pillugit suliatut” taaneqartoq. Maanna Kalaallit Nunaat aamma Danmark
arlaannaanilluunniit attuumaassuteqanngitsuniit misissuinissamut suliassat nassuiarnerat pillugu isumaqatigiissuteqarput, tamatuma ilaatigut ”Spiralilersortissimasut pillugit suliap” annertussusaa kiisalu aalajangiiniarnerup tunuliaqutaa erseqqissaavigissavaa.
Danskit naalakkersuisui aamma Naalakkersuisut kissaatigaat, ”Spiralilersortissimasut pillugit suliamik” taaneqartartumik kiisalu naartunaveersaasersuinermi suliaqartarnernik allanik, Kalaallit Nunaanni kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu, kiisalu Danmarkimi assersuutigalugu efterskolini kalaallinut ilinniartunut naammassineqarsimasunik arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsumik qulaajaasoqassasoq.
1960-imit 1991 ilanngullugu, Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfik pillugu suliassaqarfimmik angerlaassinissaata tungaanut oqaluttuarisaanermi ataqatigiinneq qulaajarneqassapput. Taamatuttaarlu aalajangiinerup tunuliaqutaa kiisalu suliniutip naammassineqarnera, tassungalu atatillugu arnat eqqugaasut taakkulu misigisaat ilisimannittut nalunaaruteqarnerisigut ilanngullugit qulaajarneqassapput. Misissuineruttaaq taamani spiralilersuinerup kiisalu allanik naartunaveersaasersuinerup inatsisitigut, peqqissaanikkut kiisalu allaffissornikkut tunngavii qulaajarneqassapput.
Peqqissutsimut ministeri Magnus Heunicke oqarpoq:
”Arnat eqqorneqartut arlallit nammineerlunga naapinnikuuakka, taakkulu timikkut misigissutsitigullu anniarnerat suli ullumikkut misigisaat takuakka. Taamaattumik suliap immikkut ilisimasalinnik arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsunik erseqqissumik qulaajarneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Sulinermut sinaakkusiivugut, taamaasilluta arnat nassuiaataat saqqummiullugillu aalajangiiniarnerup ingerlarnga tamatumalu kingorna naammassinninneq erseqqissaatigissavarput. Kalaallit Nunaat Danmarkilu ataatsimut qanimut sivisuumik oqaluttuarisaanermi atassuteqaqatigiipput. ”Spiralilersortissimasut pillugit suliaq” eqqaasitsivoq alianartunik amerlasuunik immikkut oqaluttuassartaqartoq, tamannalu puigussanngilarput, paasisaqarfigissavarpulli ilikkagaqarfigissallugulu.”
Meeqqanut, Inuusuttunut, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq Mimi Karlsen oqarpoq:
”Nuannaarutigaara qallunaat naalakkersuisuisa 1960-ikkunni qallunaat peqqissutsimut oqartussaasuisa naartunaveersaasersuisimanerannik arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisoqarnissaanut Inatsisartut Naalakkersuisullu kissaataat akuerimmassuk. Suliniutip eqqunneqarneranut tunngaviusut iternga tikillugu paasiniaanissamut atatillugu pisariaqarpoq misissuinerup Kalaallit Nunaanni tunngaveqartinnissaa. Sulinermi tamatumani qanoq pisoqarsimaneranik kiisalu tamatuma kingunerisaanik arnanut taakkulu ilaqutaannut sunniuteqartunik paasinninnissamut peqataasunit nassuiaanerit qitiusumik ikiuutaasussaapput.”
Ukiut marluk ingerlanerini kalaallit qallunaallu immikkut ilisimasallit arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsumik sapinngisamik nakerisarsiunngitsumik misissuineq naammassissavaat. Sulinermi suliffeqarfiit imaluunniit suliamik suliaqartut Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu peqataassapput.
Suliassap allaaserineqarnera uani aaneqarsinnaavoq.