Kujataani savat savaaqqallu qernertunik tingullit: Ilisimatusarnermi paasisat nutaat

Assi: Kenneth Bengtson Primdal

Ukiuni arlalinni Narsami Neqi A/S-imi savanik savaaqqanillu toqoraasoqartillugu "tingunnik qernertunik" nassaartoqaqattaartoqarnera pissutigalugu savaatillit kujataamiullu akornanni ernumasoqartarsimavoq. Tinguit qernertut taartulluunniit Kuannersuini aatsitassarsiornermit mingutsitsinermut ilaatigut atassuteqartinneqartarsimapput, ingammik flourimik, saffiugassanik oqimaatsunik aammalu sananeqaatinik radioaktiviusunik, soorlu uranimik, thoriumimik, poloniumimik aqerlummilluunniit mingutsitsinermik aallaaveqarsimanissaat pasineqartarluni.
Taamaammat tinguit qernertut qanoq pilersarnersut tassungalu mingutsitsineq pisooqataanersoq kiisalu savanit tinguttorneq inunnut ulorianaateqarnersoq paasiniarlugit Göteborg Universitetimit, Aarhus Universitetimit, Københavns Universitetimit kiisalu Uumasunut Nakorsaqarfimmit Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffimmit (Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfik) ilisimatuut misissuisimapput. Misissuinerit 2021-mi toqoraanerup nalaani aallartinneqarput, taamanilu Neqi A/S-imi savat savaaqqallu toqunneqartut 31-t tinguisa misissugassanik tigusiffigineqarput. Tinguit qernertut nalinginnaasullu allisitsiuserluni misissorneqarput, tamatumalu saniatigut akuutissat mingutsitsisut paasisaqarfiginiarlugit tinguit sananeqaataat misissorneqarlutik. Tamakku saniatigut tinguk qernertoq qanoq atugaatiginersoq paasiniarlugu aammalu ivigartortarfinnut, nersutaateqatigiinnut timiluunniit qanoq-issusaannut (neqi orsoqarnerlu eqqarsaatigalugit) atassuteqarnersoq paasiniarlugit savanit savaaqqanillu toqutaasunit 20.000-init paasissutissat misissorneqarput.

Misissuinerit maanna naammassipput, inernerillu aajuku:

1. Tinguit qernertut savani savaaqqanillu pisarput, pisarneri ilisimaneqarpoq tuniluuttuunatillu: Savat savaaqqallu qernertunik tingullit Australiami, Norgemi Falklandillu qeqertaani aamma nassaarineqarnikuupput. Uumasuni eqqugaasuni tinguk taarnerulersarpoq. Tassunga pissutaasut ilisimaneqarluanngillat. Ilisimatusarnikkut taaguutaa tassaavoq ”melanose-qalerneq” imaluunniit ”hepatisk lipofuscinose”.
2. Mingutsitsinermut atassuteqanngilaq: Tinguit flourimik, saffiugassanik oqimaatsunik, uranimik, thoriumimik, poloniumimik aqerlumik il.il. misissorneqaramik qernertut nalinginnaasullu peqassusaat nikinganngillat. Tingunni nassaarineqartut annertussutsikkut nalinginnaapput, aatsitassarsiornermiillu mingutsitsinermik aallaaveqaratik.
3. Savat savaaqqallu tinguinik nerineq qinngornermik aarlerinassuseqanngilaq: Savat savaaqqallu tinguinik nerinermit qinngornerup sunniutaa naatsorsorneqartoq annikippoq, nunanilu tamalaani killigitinneqartoq inorlugu.
4. Kujataani savat savaaqqallu qernertunik tingullit amerlapput, agguataarneralli nikerartarlutik: Savat savaaqqallu toqunneqartut 10,6 %-iisa missaat qernertumik tingoqarput. Nersutaateqatigiinni ilaanni tinguit qernertut takussaanngillat, ilaannili takussaaqalutik (uumasut 50 %-iisa missaat), tassa sumiiffimmi imaluunniit nersutaateqatigiinni pissutsit pissutaaqataarpasipput. Avatangiisinik mingutsitsineq tinguit qernertunngortarnerannut pissutaarpasinngilaq.
5. Neqip pitsaassusaanut annikitsumik sunniuteqarpoq: Uumasut qernertunik tingullit neqqarlunnerulaartarput.

Naatsumik oqaatigalugu:

• Savat savaaqqallu qernertunik tingullit aatsitassarsiornermit mingutsitsinermut attuumassuteqarnerat misissuinermi takussutissaqartinneqanngilaq.
• Sananeqaatit qinngornerlu eqqarsaatigalugit savat savaaqqallu tinguisa Kalaallit Nunaata Kujataaneersut nerinissaat isumannaapput. Taamaakkaluartoq tinguit qernertut uumasut nakorsaanit toqoraavimmi igitassanngortinneqartarput, qalipaatilunnerat pissutigalugu.
• Tinguit sooq qernertunngortarnersut suli tamakkiisumik paasineqarnikuunngilaq, taamaattorli mingutsitsinermut attuumassuteqarani nalinginnaasumik timip sulineranut nerisaqarnermulluunniit attuumassuteqassasut nalilerneqarpoq.

Kujataani tingunnik qernertunngornikunik ("melanose-qalerneq” / "hepatisk lipofuscinose" pillugu) suussusiineq atugaanerlu pillugit apeqqutissaqassaguit, uunga attaveqarsinnaavutit:

Ole Lerberg Nielsen
e-mail: olelerbergnielsen@gmail.com
Oqarasuaat: +45 28210320

Heidi L Enemark
Professor of Infection Biology & Parasitology
Head of Section for Gut & Host Health
e-mail: hle@anivet.au.dk
Oqarasuaat: +45 2082 9588

Dept. of Animal and Veterinary Sciences
Aarhus University
Blichers Allé 20, Postboks 50
DK-8830 Tjele
Web: anivet.au.dk LinkedIn

Oqarasuaat: +45 8715 6000

Savat savaaqqallu tinguisa inunnit nerineqarnerannit mingutsitsinermit qinngornermillu aarlerinassuseq pillugu apeqqutissaqassaguit, uunga attaveqarsinnaavutit:
Violeta Hansen
e-mail: violeta.hansen@gu.se
Oqarasuaat: +45 3049 5488
Ilisimatusartuuneq, Ph.D.
Göteborgs Universitet
Medicinsk Strålevidenskab
Institut for Kliniske Videnskaber
Sahlgrenska Akademiet