AtuartigukSuliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatit imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissami politikkissamut tunngaviussapput
Nassiussisuuvoq: Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik
Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqqaatit Naalakkersuisunit Inatsisartunut agguaanneqaqqammerput. Inassuteqaatit imigassaq aalakoornartortalik pillugu siunissamut ungasinnerusumut isigisumik aamma attanneqarsinnaasumik politikkimik suliaqaqqinnissamut tunngaviusinnaasumik imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkikkut atituumik isumaqatigiissuteqarnissamut tunngaviussapput.
Inassuteqaatit Inatsisartut 2023-mi upernaakkut ataatsimiinnerminni aalajangiinerat tunngavigalugu suliarineqarput, tassani imigassamik aalakoornartortalimmik atornerluineq akiorniarlugu ilisimasatigut tunngavissanik tutsuiginartunik Naalakkersuisut suliaqaqqullugit Inatsisartunit piumaffigineqarlutik.
Naalakkersuisut kissaatigivaat, imigassaq aalakoornartortalik pillugu isumaqatigiissummik, nuna tamakkerlugu atuuttussamik ineriartortitsinermut tunngavissatut- aamma anguniagassatut siunniussiniarnermi inassuteqaatit tunngaviussasut. Taama ittumik isumaqatigiissusiornikkut imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik siunissamut isigisumik aamma attanneqarsinnaasumik tunngavissamik tamanik isiginniffiusumik qulakkeerinniffiussaaq.
"Suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatit ineriartortinneqarneranni suliassaqarfimmi suliallit peqataasimasut amerlasuut immikkut qutsavigerusuppakka. Suliassanut tunngatillugu toqqammavissamik sakkortuumik peqalerpugut, akisussaaffimmik tigusinissatsinnik, aamma imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik attanneqarsinnaasumik pilersitsinissatsinnut periarfissiisumik, meerartatsinnik illersuisussamik aamma inuiaqatigiinnik nakussassaataasussamik. Maanna ilisimasat iliuuseqarnermut atussallugit piffissanngorpoq, tamannalu ataatsimoorluni pissaaq, taamaalilluta suliassaqarfiup iluani politikki siunissamut attanneqarsinnaasoq qulakkeerniassagatsigu,” Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangeheim, oqarpoq.
“Meeqqat inuusuttullu nunamit tamarmeersut toqqissisimasumik aamma pitsaasumik meeraanissaminnik, aamma siunissamut neriuuteqarnissaminnik inersimasut uagut qulakkeerinnissasugut ukiuni arlalinngortuni oqariartuutigisarpaat. Isumassorneqarnissamik sumiginnarneqarneq meeqqat aamma inuusuttut inuiaqatigiinni misigisartagaat annertuut imigassap aalakoornartortallip ajoqusiineranit kinguneqataasunit ilaqutariit eqqugaasarnerannut atassuteqarpoq. Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqaatit aqqutigalugit neriuuteqalersitseqataavugut, aamma kingullertut minnerunngitsumik meeqqat arlaannaataluunniit imigassamit aalakoornartortalimmit ajoquserneqarnani meeraanissaannik meeqqat inuussuttullu kissataannik naammassinnissalluta,” Meeqqanut, Inuussuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq, Mads Pedersen, oqarpoq.
Suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatit suliassaqarfimmik aamma ilisimatusarnikkut ilisimasanik tunngavilimmik suliarineqarput, aammalu politikkikkut inissisimaffimmut attuumassuteqanngitsumik suliarineqarlutik. Taakku inuiaqatigiit peqqissusiat aallaavigalugu ineriartortinneqarput, tamannalu ima paasisariaqarpoq inuiaqatigiit peqqissusiisa aamma atugarissaarnerisa pitsaanerulersinneqarnissaat pingaarnertut anguniarneqartoq.
Inassuteqaatinik suliaqarneq innuttaasut peqqissuunissaannik suliniutip Inuuneritta III-p ataani suliniutitut aallaaveqarpoq. Meeqqat aanngajaarniutinit ajornartorsiutinit, persuttaanermit aamma innarliisarnermit sunnersimaneqarnermit illersugaanissaannik, aamma inooqataanikkut kingornuttakkap kipitinneqarnissaanik inassuteqaatit immikkut qitiutitsiffiullutik.
Inassuteqaatit Kalaallit Nunaanni pissutsinit aamma naleqartitanit aallaaveqarput, ilutigitillugulu imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimut ilisimatusarnermit tunngavilimmut aamma imminut akilersinnaassusilimmut WHO-p inassuteqaataanit, aamma nunanit issittoqarfinnit allanit misilittakkanit aallaaveqarlutik.
Inassuteqqaatit suliniuteqarfissanik qitiusunik sisamanik, aamma iliuusissatut inassuteqaatinik 18-inik ilaqarput. Suliassaqarfiup iluani sulialittut naliliineq tassaavoq, imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikki inassuteqaatinit tunngavilik sukkasuumik aamma malunnaatilimmik iluaqutaasinnaassasoq, tassunga ilanngullugu agguaqatigiissillugu inuuneqqortussutsip qaffasinnerulerneranik, nakuusertarnerup annikinnerulerneranik, imminnut toquttut ikinnerulernerannik aamma meeqqat inuusuttullu atugarisaarnerulernerannik kinguneqarsinnaalluni.
Imigassaq aalakoornartortalik pillugu inassuteqaatinik suliaqarneq Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik aamma WHO/Europe qanimut suleqatiginerisigut Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit aallaaveqarput. Inassuteqaatinik ineriartortitsineq naalakkersuisoqarfinnik allanik, aqutsisoqarfinnik aamma ingerlatsivinnik siammasissumik suleqateqarnikkut ingerlanneqarpoq, tassunga ilanngullugit innuttaasunik aamma kommuninik.
Tamanut tusarniaanerup takutippaa, inassuteqaatit ataatsimut isigalugu tapersersorneqarluartut, taamaattorli suliffeqarfinnit arlalitsigut nangaassuteqartoqarluni. Inersimasut 315-it akornanni apeqqutit akisassat atorlugit misissuinerup takutippaa, suliniutit imigassap aalakoornartortallip inuiaqatigiinni ajoqusiisarneranik annikillisaataaqataasinnaasut peqataasunit ataatsimut isigalugu tapersersorneqartut.
Fil-i aajuk: Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqaatit
Fil-i aajuk:Tusagassiortunik katersortitsinermi Imigassaq aalakoornartortalik inassuteqaatit pillugit saqqummiussaq.
Paasissutissanik arlaqarnerusunik pissarsiniarlutit naalakkersuisup allattaa Nivé Lynge Biilmann, e-mailimut: nilb@nanoq.gl, Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik, e-mailimut: pn@nanoq.gl, oqarasuaat +299 34 50 00-imut attaveqarfigiuk.
Inassuteqaatit Inatsisartut 2023-mi upernaakkut ataatsimiinnerminni aalajangiinerat tunngavigalugu suliarineqarput, tassani imigassamik aalakoornartortalimmik atornerluineq akiorniarlugu ilisimasatigut tunngavissanik tutsuiginartunik Naalakkersuisut suliaqaqqullugit Inatsisartunit piumaffigineqarlutik.
Naalakkersuisut kissaatigivaat, imigassaq aalakoornartortalik pillugu isumaqatigiissummik, nuna tamakkerlugu atuuttussamik ineriartortitsinermut tunngavissatut- aamma anguniagassatut siunniussiniarnermi inassuteqaatit tunngaviussasut. Taama ittumik isumaqatigiissusiornikkut imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik siunissamut isigisumik aamma attanneqarsinnaasumik tunngavissamik tamanik isiginniffiusumik qulakkeerinniffiussaaq.
"Suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatit ineriartortinneqarneranni suliassaqarfimmi suliallit peqataasimasut amerlasuut immikkut qutsavigerusuppakka. Suliassanut tunngatillugu toqqammavissamik sakkortuumik peqalerpugut, akisussaaffimmik tigusinissatsinnik, aamma imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik attanneqarsinnaasumik pilersitsinissatsinnut periarfissiisumik, meerartatsinnik illersuisussamik aamma inuiaqatigiinnik nakussassaataasussamik. Maanna ilisimasat iliuuseqarnermut atussallugit piffissanngorpoq, tamannalu ataatsimoorluni pissaaq, taamaalilluta suliassaqarfiup iluani politikki siunissamut attanneqarsinnaasoq qulakkeerniassagatsigu,” Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangeheim, oqarpoq.
“Meeqqat inuusuttullu nunamit tamarmeersut toqqissisimasumik aamma pitsaasumik meeraanissaminnik, aamma siunissamut neriuuteqarnissaminnik inersimasut uagut qulakkeerinnissasugut ukiuni arlalinngortuni oqariartuutigisarpaat. Isumassorneqarnissamik sumiginnarneqarneq meeqqat aamma inuusuttut inuiaqatigiinni misigisartagaat annertuut imigassap aalakoornartortallip ajoqusiineranit kinguneqataasunit ilaqutariit eqqugaasarnerannut atassuteqarpoq. Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqaatit aqqutigalugit neriuuteqalersitseqataavugut, aamma kingullertut minnerunngitsumik meeqqat arlaannaataluunniit imigassamit aalakoornartortalimmit ajoquserneqarnani meeraanissaannik meeqqat inuussuttullu kissataannik naammassinnissalluta,” Meeqqanut, Inuussuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq, Mads Pedersen, oqarpoq.
Suliassaqarfimmi sulialinnit inassuteqaatit suliassaqarfimmik aamma ilisimatusarnikkut ilisimasanik tunngavilimmik suliarineqarput, aammalu politikkikkut inissisimaffimmut attuumassuteqanngitsumik suliarineqarlutik. Taakku inuiaqatigiit peqqissusiat aallaavigalugu ineriartortinneqarput, tamannalu ima paasisariaqarpoq inuiaqatigiit peqqissusiisa aamma atugarissaarnerisa pitsaanerulersinneqarnissaat pingaarnertut anguniarneqartoq.
Inassuteqaatinik suliaqarneq innuttaasut peqqissuunissaannik suliniutip Inuuneritta III-p ataani suliniutitut aallaaveqarpoq. Meeqqat aanngajaarniutinit ajornartorsiutinit, persuttaanermit aamma innarliisarnermit sunnersimaneqarnermit illersugaanissaannik, aamma inooqataanikkut kingornuttakkap kipitinneqarnissaanik inassuteqaatit immikkut qitiutitsiffiullutik.
Inassuteqaatit Kalaallit Nunaanni pissutsinit aamma naleqartitanit aallaaveqarput, ilutigitillugulu imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimut ilisimatusarnermit tunngavilimmut aamma imminut akilersinnaassusilimmut WHO-p inassuteqaataanit, aamma nunanit issittoqarfinnit allanit misilittakkanit aallaaveqarlutik.
Inassuteqqaatit suliniuteqarfissanik qitiusunik sisamanik, aamma iliuusissatut inassuteqaatinik 18-inik ilaqarput. Suliassaqarfiup iluani sulialittut naliliineq tassaavoq, imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikki inassuteqaatinit tunngavilik sukkasuumik aamma malunnaatilimmik iluaqutaasinnaassasoq, tassunga ilanngullugu agguaqatigiissillugu inuuneqqortussutsip qaffasinnerulerneranik, nakuusertarnerup annikinnerulerneranik, imminnut toquttut ikinnerulernerannik aamma meeqqat inuusuttullu atugarisaarnerulernerannik kinguneqarsinnaalluni.
Imigassaq aalakoornartortalik pillugu inassuteqaatinik suliaqarneq Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik aamma WHO/Europe qanimut suleqatiginerisigut Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit aallaaveqarput. Inassuteqaatinik ineriartortitsineq naalakkersuisoqarfinnik allanik, aqutsisoqarfinnik aamma ingerlatsivinnik siammasissumik suleqateqarnikkut ingerlanneqarpoq, tassunga ilanngullugit innuttaasunik aamma kommuninik.
Tamanut tusarniaanerup takutippaa, inassuteqaatit ataatsimut isigalugu tapersersorneqarluartut, taamaattorli suliffeqarfinnit arlalitsigut nangaassuteqartoqarluni. Inersimasut 315-it akornanni apeqqutit akisassat atorlugit misissuinerup takutippaa, suliniutit imigassap aalakoornartortallip inuiaqatigiinni ajoqusiisarneranik annikillisaataaqataasinnaasut peqataasunit ataatsimut isigalugu tapersersorneqartut.
Fil-i aajuk: Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqaatit
Fil-i aajuk:Tusagassiortunik katersortitsinermi Imigassaq aalakoornartortalik inassuteqaatit pillugit saqqummiussaq.
Paasissutissanik arlaqarnerusunik pissarsiniarlutit naalakkersuisup allattaa Nivé Lynge Biilmann, e-mailimut: nilb@nanoq.gl, Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik, e-mailimut: pn@nanoq.gl, oqarasuaat +299 34 50 00-imut attaveqarfigiuk.