Kalaallit Nunaata kitaa pillugu isumalioqatigiissitaq siullermeerluni Kalaallit Nunaata siulittaasuuffigaa

NASCO, Atlantikup Avannaani aamma Europami sumiiffinni assigiinngitsuni kapisillit pinngortitamiittut piujuaannarnissaat amerliartorteqqinnissaallu pillugu suliniaqatigiiffik, Walesimi ukiumoortumik juunip pingajuannit arfernannut ataatsimiimmat Kalaallit Nunaata isumalioqatigiissitaq siulittaasuuffigivaa. Kalaallit Nunaata kitaa pillugu Isumalioqatigiissitaq NASCO-p ukiuni 40-ni amerlanerusunit oqaluttuarisaanerani aatsaavissuaq Kalaallit Nunaata siulittaassuuffigalugu.

Kalaallit Nunaat arlaleriaqaluni siulittaasumut siornatigut tulliusarpoq, taamaattoq Kalaallit Nunaat aatsaat siullerpaamik siulittaasuussalluni akuersisimavoq.

Kalaallit Nunaat ukiuni tulliuttuni marlunni siulittaasussatut qinerneqarpoq ukiunut marlunnut aamma siulittaasussatut qinerneqaqqissinnaalluni. Kalaallit Nunaata kitaa pillugu Isumalioqatigiissitaq, nunatsinnit ilaasortaaffigineqartoq nunanit ukunanit USA-mit, Canadamit, EU-mit aamma Tuluit Nunaannit aamma ilaasortaaffigineqarpoq. ( Kalaallit Nunaata kitaa pillugu Isumalioqatigiissitaq nunatsinnit ilaasortaaffigineqarpoq Danmarkip ilaatut, Savalimmiut nunarpullu sinnerlugu).

Atlantikup Avannaani kapisillit amerlassusii suli aarlerinartorsiorput, kapisillillu 2023-mi aamma 2024-mi pisarineqartut aatsaat taama ikitsigipput, ikingaarmata rekordiullutik. Atlantikup Avannaani 2024-mi pisarineqartut katillutik 348 tonsiullutik. Nunatsinni aamma pisarineqartut aatsaat tamaa ikitsigipput, nunatta kitaani 2024-mi pisarineqartut 19,9 tonsiullutik.

Kalaallit Nunaata aalajangiussimavaa nunaqavissutut pisinnaatitaaffeqarluni kapisilinnik nammineq atugassanik aalisartuartarnissaq. Tamannalu tunngavigalugu kapisilinniartoqartarpoq.

Kapisillit amerliartussappata silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaa pillugu ilisimasaqarnerunissaq ukkatissallugu ilaatigut pisariaqartorujussuuvoq, kapisillit immamit kuunni suffisarnerini akornusersuutaat, uumasunit allanit nerisarineqartarneri, mingutsitsineq aamma tuniniagassanngorlugit aalisagaatigineqartarneri aamma ilisimasaqarfigissallugulu ukkatissallugu ilaatigut pisariaqartorujussuuvoq.

Taamaammat NASCO-p pisariaqarsorivaa ministerit kapisillit ilungersunartumik inissisimaneri immikkut iliuuseqarfigineqarnissaat ukkatarineqarnissaallu pillugit siunissami ataatsimeersuartinneqassasut.

Ukkatarineqartut ilaat aamma tassaavoq nunat tamalaat kapisillit pillugit maleruagassiaasa nutarterneqarnissaat aamma nunanut pineqartunut ilitsersuutit, kiisalu Atlantikup Avannaani najugaqartut ilisimasaannik avitseqatigiinnissaq, ataatsimoorussamik kapisillit pitsaaneruleqqullugit. Taakkuupput NASCO-p ukiunut tulliuttunut qulinut pilersaarusiaa, 2024-mi akuerineqartoq: The Future of NASCO - a Ten-Year Strategy - NASCO

Ukioq manna ataatsimiinnermi Wild Atlantic Salmon Atlas saqqummersinneqarpoq. Pine-qartoq tassaavoq NASCO-p nunanit kapisileqarfiusunit nalunaarutit tunngavigalugit nunanik assilialiaa, Atlantikup Avannaani nunat kuui 2.000-nit amerlanerusut nalunaarsorneqarsimallutik, kuunni ataasiakkaani kapisileqassuseq nalunaarsorneqarsimallutik.

Nunap assingani, atlasimi, Kapisillit ilaapput, Nuup nunaqarfiisa ilaat. Atlasimi allassimasut iluaqutigalugit kapisillit qanoq innerinik inuit ilisimasaqarnerulissallutik, soorlu aamma sumiiffigisap eqqaani kapisillit qanoq inneri paasisaqarfigineqarsinnaasut. Atlas uani takuneqarsinnaavoq: https://arcg.is/1virq80.

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersui-soqarfiup pilersaarutigaa atlas kalaallisuunngortissallugu. Ukioq manna ataatsimiin-nermi nunat inoqqaavi aatsaavissuaq sinniisuutitaqarput, aamma suliffeqarfiit alaat-sinaattoqarlutik. Taakku NASCO-p ukiumoortumik ataatsimiinnerani ataatsimeeqataa-sartussatut pisinnaallutik, oqaaseqarsinnaatitaallutik, aamma NASCO-p suleqatigiivini oqaaseqarsinnaatitaallutik.

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuiso-qarfiup ukioq manna kapisilinniarnissaq maannakkut piareersarpaa.

NASCO pillugu
NASCO 1984-imi pilersinneqarpoq. Suliniaqatigiiffiup Atlantikup Avannaani aamma Europami sumiiffinni assigiinngitsuni kapisillit pinngortitamiittut piujuaannarnissaat amerliartorteqqinnissaallu siunertaraa. Ukiorpassuarni ilaatigut annertuallaamik aalisartoqarneratigut, uumasut nerisareqatigiinnerisigut, taamatullu kuunni kapisillit suffiffigisartagaanni mingutsitsisoqarneratigut, kuunnilu sapusiornikkut kiisalu kuuit narlorissarnerisigut kapisillit nujuartat amerlassutsimikkut tatisimaneqarsimapput.

NASCO-mi kommissionit pingasuupput, taakkulu tamarmik immikkut najukkaminni kapisillit pillugit aqutsineq isumagisassaraat. Tassani pineqartut tassaapput Amerika avannarleq pillugu Kommissioni, Atlantikup avannaata kangia pillugu Kommissioni kiisalu Kalaallit Nunaata kitaa pillugu Kommissioni. Kalaallit Nunaannut soqutiginarnerpaaq soorunami tassaavoq Kalaallit Nunaata kitaa pillugu Isumalioqatigiissitat, Kalaallit Nunaatalu saniatigut ilaasortat tassaapput USA, Canada, EU aamma Tuluit Nunaat.

Atlantikup avannaani kapisileqatigiinnik nujuartanik nunat tamalaat aqutsinermut taama siammasitsigisumik suleqatigiinnerannut kapisillip isorartoorujussuarmik nikerartarnera pissutaavoq. Tassa imaappoq kapisillit Kalaallit Nunaanni pisarineqartartut pinngornerminni Amerikap avannarliup aamma Europap kuuineersuusarput. Matumani ”mixed stock fishery”-mik taaneqartartoq pineqarpoq, tamannalu ima paasineqassaaq; kapisileqatigiiaat aalisarneqartut pinngoqqaatimikkut sumiiffimmiillu aggersuunermikkut assigiinngissuseqartuusartut. Nunatsinni kapisileqarfituaq Nuup Kangerluani Kapisillit eqqaanniippoq. Imartanut pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu aalisagaqatigiit ataatsimoorussat suleqatigiissutigineqartussaapput, ingammik aalisagaqatigiit ingerlaartartut, soorlu Nunatta imartaani Atlantikup kapisilii taamaattuusut.

Sukumiinerusumik paasisaqarusukkaanni Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfimmut saaffiginnittoqarsinnaavoq, e-mail: apn@nanoq.gl

North Atlantic Salmon Conservation Organization - NASCO