AtuartigukEuroparåd-ip Naalliutsitsineq pillugu ataatsimiititaliaa Nuummi Inissiisarfik pillugu nalunaarusiamik saqqummiussivoq
Nassiussisuuvoq: Inuutissarsiornermut, Nukissiutinut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik
Europaråd-ip Naalliutsitsineq pillugu ataatsimiititaliaa nalunaarummik ullumikkut tamanut saqqummiussivoq, tassanilu Nuummi inissiisarfimmi immikkoortoq A-mi (immikkoortumi matoqqasumi) inissinneqarsimasunut atugassarititaasut misissorneqarsimapput. Tassani inissinneqarsimasunut naalliutsitsisoqartarnersoq, inunnut naleqqutinngitsumik imaluunniit nikanarsaataasumik aamma pillaatissiisarluni sullissineq atorneqarnersoq pillugit qulaajaanissaq siunertaralugu 2025-imi januarimi ataatsimiititaliaq inissiisarfimmi pulaarsimavoq.
Illumi illutatigut avatangiisit pitsaasuusut, aamma qasukkarsimasumik misigisimaneq malunnartoq, tassani inissinneqarsimasut inissiisarfimmi nakkutilliisut arlallit pillugit pitsaasumik oqaaseqarsimallutik. Tamanna Naalakkersuisut pitsaasorujussuartut isigaat.
Taamaattoq inissiisarfimmi inissaaleqisoqarnera pillugu isornartorsiuisoqarpoq, taannalu inissinneqarsimasut ilimagisatut pillaatisiaminnik atuinissaannut piumasaqaataasunut pingaaruteqarpoq. Arnat angutillu kiisalu tigummigallagaasut aamma eqqartuussat, immikkoortinneqarnissaasa qulakkeerneqarsinnaannginneranut inissaaleqisoqarnerata, inissinneqarsimasut tamarmiullutik ataatsimoorluni sumiiffigisinnaasaniissinnaanerat killilermagu, ilaatigut isornartorsiuinermi tikkuarneqarpoq.
Isornartorsiuineq saqqummiunneqartoq, isornartorsiuinernut ukiut ingerlaneranni Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuinut saqqummiuttarsimasaannut assingulluinnarpoq. Ulloq 7. maj ataatsimeeqatigiinnermi, ajornartorsiutip aaqqinneqarnissaanut aningaasaliissutit tunniunneqartariaqarnerat kimigiisiutiginiarlugu, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen pissutsit pillugit inatsiseqarnermut ministeri Peter Hummelgaard ataatsimeeqatigissallugu periarfissaqarsimavoq.
Naaja H. Nathanielsen ima oqaaseqarpoq:
“Inissanik ammasunik matoqqasunillu amigaateqartoqarnera aammaarlunga isornartorsiorsimavara. Qallunaat naalakkersuisuisa ajornartorsiummut aaqqiisoqarnissaata piaarnerpaamik pinissaa naatsorsuutigigaat, misigaara. Amerlavallaanik inissiisoqarneranik pisoq akuerineqarsinnaanngilaq aamma sulisut inissinneqarsimasullu isumannaatsuunissamut, inatsisitigut isumannaatsuunissaannut aamma atugarissaarnissaannut ajortumik kinguneqarpoq. Suliassaqartitsiniarnermut tunngatillugu, inissinneqarsimasut kingumut innuttaasutut inooqataasinnaalerseqqinneqarnissaannut piviusumik tunngavimmik pilersitsinissamut avatangiisit pitsaanerusut pisariaqartinneqarmata, Europaråd-ip Naalliutsitsineq pillugu ataatsimiititaliaa aamma Naalakkersuisut isumaqatigaat.
Tassunga atatillugu ajornartorsiut angisooq tassaavoq suliassaqartitsiniarnermik sulisunut atorfinitsitaanermi atugassarititaasut. 2026-imi tassunga aaqqiissutip takkunnissaa naatsorsuutigaara, tassani qallunaat naalakkersuisuisa inatsisit atuutsinneqarnerannut suliassaqarfimmi atorfinitsitaanermi atugassarititaasut pillugit misissueqqissaarnertik naammassiniarpaat. Atorfinitsinneqarnermi piumasaqaatit killissarititaasullu pisoqalivallaarsimapput aamma nalinginnaasumik aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqartinneqarpoq, taannalu suliassaqarfimmut Naalakkersuisut pingaarnersiuineranni ilaavoq.
Nunami inissiisarfinni inissinneqarsimasut aamma ataqqineqartussaapput, aamma taakku inuunerminnik allannguiniarunik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsipput. Taamaammat kingumut innuttaasutut inooqataasinnaalersitseqqinnerup ukkatarineqarnissaa Naalakkersuisut attanniarpaat. Naggataagut nunami inissiisarfinni pitsaasunik atugassaqartitsisoqarnissaa uagut tamatta soqutigisarisussaavarput, aamma tamatuma anguneqarnissaanut qallunaat naalakkersuisunut kimigiiserneq Naalakkersuisut aalajangiusimaannarniarpaat.”
Paasisaqarnerorusukkuit ministerip allattaa Jeanette L. Petersen, jalp@nanoq.gl-ikkut imaluunniit oqarasuaatikkut angallattakkakkut 265476-ikkut attaveqarfigiuk.
Piviusut
Europaråd-ip Naaliutitsineq pillugu ataatsimiititaliaata nalunaarusiaa uani atuaruk: https://www.coe.int/en/web/cpt/-/council-of-europe-anti-torture-committee-cpt-publishes-report-on-its-ad-hoc-visit-to-greenland-denmark-
Illumi illutatigut avatangiisit pitsaasuusut, aamma qasukkarsimasumik misigisimaneq malunnartoq, tassani inissinneqarsimasut inissiisarfimmi nakkutilliisut arlallit pillugit pitsaasumik oqaaseqarsimallutik. Tamanna Naalakkersuisut pitsaasorujussuartut isigaat.
Taamaattoq inissiisarfimmi inissaaleqisoqarnera pillugu isornartorsiuisoqarpoq, taannalu inissinneqarsimasut ilimagisatut pillaatisiaminnik atuinissaannut piumasaqaataasunut pingaaruteqarpoq. Arnat angutillu kiisalu tigummigallagaasut aamma eqqartuussat, immikkoortinneqarnissaasa qulakkeerneqarsinnaannginneranut inissaaleqisoqarnerata, inissinneqarsimasut tamarmiullutik ataatsimoorluni sumiiffigisinnaasaniissinnaanerat killilermagu, ilaatigut isornartorsiuinermi tikkuarneqarpoq.
Isornartorsiuineq saqqummiunneqartoq, isornartorsiuinernut ukiut ingerlaneranni Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuinut saqqummiuttarsimasaannut assingulluinnarpoq. Ulloq 7. maj ataatsimeeqatigiinnermi, ajornartorsiutip aaqqinneqarnissaanut aningaasaliissutit tunniunneqartariaqarnerat kimigiisiutiginiarlugu, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen pissutsit pillugit inatsiseqarnermut ministeri Peter Hummelgaard ataatsimeeqatigissallugu periarfissaqarsimavoq.
Naaja H. Nathanielsen ima oqaaseqarpoq:
“Inissanik ammasunik matoqqasunillu amigaateqartoqarnera aammaarlunga isornartorsiorsimavara. Qallunaat naalakkersuisuisa ajornartorsiummut aaqqiisoqarnissaata piaarnerpaamik pinissaa naatsorsuutigigaat, misigaara. Amerlavallaanik inissiisoqarneranik pisoq akuerineqarsinnaanngilaq aamma sulisut inissinneqarsimasullu isumannaatsuunissamut, inatsisitigut isumannaatsuunissaannut aamma atugarissaarnissaannut ajortumik kinguneqarpoq. Suliassaqartitsiniarnermut tunngatillugu, inissinneqarsimasut kingumut innuttaasutut inooqataasinnaalerseqqinneqarnissaannut piviusumik tunngavimmik pilersitsinissamut avatangiisit pitsaanerusut pisariaqartinneqarmata, Europaråd-ip Naalliutsitsineq pillugu ataatsimiititaliaa aamma Naalakkersuisut isumaqatigaat.
Tassunga atatillugu ajornartorsiut angisooq tassaavoq suliassaqartitsiniarnermik sulisunut atorfinitsitaanermi atugassarititaasut. 2026-imi tassunga aaqqiissutip takkunnissaa naatsorsuutigaara, tassani qallunaat naalakkersuisuisa inatsisit atuutsinneqarnerannut suliassaqarfimmi atorfinitsitaanermi atugassarititaasut pillugit misissueqqissaarnertik naammassiniarpaat. Atorfinitsinneqarnermi piumasaqaatit killissarititaasullu pisoqalivallaarsimapput aamma nalinginnaasumik aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqartinneqarpoq, taannalu suliassaqarfimmut Naalakkersuisut pingaarnersiuineranni ilaavoq.
Nunami inissiisarfinni inissinneqarsimasut aamma ataqqineqartussaapput, aamma taakku inuunerminnik allannguiniarunik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsipput. Taamaammat kingumut innuttaasutut inooqataasinnaalersitseqqinnerup ukkatarineqarnissaa Naalakkersuisut attanniarpaat. Naggataagut nunami inissiisarfinni pitsaasunik atugassaqartitsisoqarnissaa uagut tamatta soqutigisarisussaavarput, aamma tamatuma anguneqarnissaanut qallunaat naalakkersuisunut kimigiiserneq Naalakkersuisut aalajangiusimaannarniarpaat.”
Paasisaqarnerorusukkuit ministerip allattaa Jeanette L. Petersen, jalp@nanoq.gl-ikkut imaluunniit oqarasuaatikkut angallattakkakkut 265476-ikkut attaveqarfigiuk.
Piviusut
Europaråd-ip Naaliutitsineq pillugu ataatsimiititaliaata nalunaarusiaa uani atuaruk: https://www.coe.int/en/web/cpt/-/council-of-europe-anti-torture-committee-cpt-publishes-report-on-its-ad-hoc-visit-to-greenland-denmark-