Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isiginniffiit qulaajaaffigineqarnissaat pillugu suliaq Naalakkersuisut aallartippaat

Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliami (siusinnerusukkut Spiralilersuisimaneq pillugu suliamik taaneqartartumi) inuit pisinnaatitaaffii pillugit isiginniffiit misissorneqarnissaannut sinaakkutissat ulloq 9. august 2024 ataatsimiinnermi Naalakkersuisut akuersissutigaat.  Misissuineq immikkut ilisimasallit gruppiannit naammassineqassaaq aamma kingusinnerpaamik 2025-imi septemberimi suliap inaarneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. 

Inuit pisinnaatitaaffii tamanut atuuttut aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimanersut misissuinermi qulaajaavigineqassapput.  Tamatuma saniatigut innarliisimanerit inunnik toqoraanerup nassuiarneqarneranut naammassinninnersut nalilerneqassaaq.

Suliap taamaallaat inatsisilerinermut inatsisinullu tunngassuteqannginnera, Naalakkersuisunut pingaarnerpaavoq.  Uani tunngaviusumik inuit ataqqinassusaat pineqarpoq.  Inuiaqatigiittut piviusut tamaasa saqqummiutissavagut, kisianni aamma ataatsimoorluta ingerlaqqinnissamut periaasissagut nassaarissavagut.  Taamaammat nalaassimasanik kingunerlutsitsinerit Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliap arnanut pineqartunut misigitissimasai, qanoq inuiaqatigiinni kinguaariinnut tulleriiaanut sunniuteqarsimanerat, misissuinerup aamma isummerfigissavaa.

Peqqinnissaqarfiup 1992-imi tiguneqarnerata kingorna sulisaatsit pillugit avataaneersunit misissorneqarnissaa naggataagut Naalakkersuisut kissaatigaat.  Peqqinnissaqarfiup tiguneqarnerata kingorna akuersititseqqaarnani systematiskiusumik naartunaveersaatinik atuisitsisoqarsimanera,  Nunatta Nakorsaaneqarfiata misissuinerata ersersinngilaa.  Niviarsiaqqat/arnallu aarlerinartorsiortut akornanni kisitsisini ilanngunneqarsimanngitsunik peqarnersoq pillugu Naalakkersuisut qulaajaasoqarnissaa kissaatigaat.

Immikkut ilisimasallit gruppiat nunat tamat akornanni immikkut ittumik ilisimasalittut akuerisaasunik inuttaqassaaq, ataatsimoorlutillu misissuinermi apeqqutit apeqqutigineqartut akisinnaavaat.  Imikkut ilisimasallit gruppiat tulliuttunik inuttaqassaaq:

Dalee Sambo Dorough. Eqqartuussissuserisoq Canadamioq aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit illersuisoq.  Siusinnerusukkut ICC-mi Siulittaasoq.  Nunat tamat akornanni inuit pisinnaatitaaffii pillugit immikkut ilisimasalik.  Nunap inoqqaavi pillugit apeqqutit pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit ataavartumik oqalliffianni ilaasortaq.

Jonas Christoffersen. Eqqartuussissuserisoq. Den Europæiske Menneskerettighedsdomstol pillugu ilisimatuutut allaatigisaq tunngavigalugu inatsisinik ilisimatusarnermi doktoritut gradilik.  Siusinnerusukkut Institut for Menneskerettigheder-mi pisortaq.

Jensine Nedergaard. Psykologiimi doctori. Kommune Qeqertalimmi psykologit pisortaat. Kulturimi tarnikkut pissutsit, nammineq kulturitsinnut imaluunniit kulturit allat naapinneranni pissusilersuutigisartakkagut immikkut ukkataralugit.

Miriam Cullen. Ilisimatusartoq inatsisileritoorlu New Zealandimioq inuit pisinnaatitaaffii aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit paasisimasaqarluartoq. 

Misissuinerup siumut ingerlanera eqqarsaatigalugu, immikkut ilisimasallit gruppiata katiterneqarnera allanngorsinnaavoq.

Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen ima oqaaseqarpoq:

”Pisinnaatitaaffiit pillugit- aamma illersuisuutitat suleqatigiiffii, paasissutissanik pingaarutilinnik tunniussisimasut qutsavigiumavakka.  Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu qulaajaanerup siumut ingerlajuarnissaa ullormit siullermiilli kimigiisiutigisimavaat aamma taakku suliniutaasa NGO´t inuiaqatigiinnilu illersuisuutitat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut pingaaruteqarnerat erseqqissarpaat.

Una suliaq amerlasuunik sammiveqarpoq aamma tamakkiisumik isiginninneq ajornanngitsumik annaaneqarsinnaavoq.  Ilisimatusartut gruppianni, immikkut ilisimasallit gruppianni, eqqartuussivinni, inini katsorsaaviusuni, allaffinni aamma politikkikkut sulinermi, suliamut aallartinneqartumut aallaaviusorpiaq taamaammat periarfissaq manna atorlugu eqqaasitsissutigissavara.  Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliaq tunngavimmigut innarlerneqarnermut aamma oqartussaaqataasinnaajunnaarsitaanermut tunngassuteqarpoq.  Pissaanermik atornerluinerit taamaattut inunnut ataasiakkaanut, ilaquttanut qaninnerpaanut- aamma ikinngutinut inuiaqatigiinnullu sunniuteqartarput.  Aamma ataqatigiissaagaagunartumik systematiskiugunartumillu, tassani malittarisassat ingerlaavartumik naleqqussarneqarsimallutik, taamaalilluni sunniiniarnerup ajornannginnerusumik eqqunneqarnissaa ajornannginneruniassammat, suliniutigineqartoq pineqarmat, anniarnermut ilassutaaginnarpoq.  Immikkut ilisimasallit gruppiata suliaat Naalakkersuisut takussallugu qilanaaraat aamma namminneq inerniliussaminnik angusinissaannut eqqissillutik sulisinniarlugit”.



Tunuliaqutaasoq
Ilisimatusartut gruppiata, arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsup, Danmarkimit Kalaallit Nunaannillu pilersinneqartup suliaanut misissuineq pituttorsimanngilaq.

Suliaq “Spiralilersuisimaneq pillugu suliamik” taanagu “Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliamik” taaneqarnissaa aalajangerneqarpoq.  Tamanna piviusumik spiralilersuinikkut naartunaveersaatilersuinermit naartunaveersaatilersuinerit arlallit pineqarnerannik pissuteqarpoq. 



Annertunerusumik paasisaqarusukkuit naalakkersuisup allattaa Jeanette L. Petersen e-mail-ikkut jalp@nanoq.gl-ikkut imaluunniit oqarasuaatikkut: +299 26 54 76 attavigiuk.