Quppernerup imarisaanut ingerlaqqigit

Paul Watson-ip tigusaanera pillugu Naalakkersuisut oqaaseqaataat

Nassiussisuuvoq: Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik
Hammer

Nunat tamat akornanni parnaarusseqqusissut Japan-imit atulersinneqarsimasoq tunngavigalugu Paul Watson-ip Nuummi ulloq 21. juli 2024 tigusaasimanera Naalakkersuisut ilisimavaat.

Inatsisit atuutsinneqarnerannut suliassaqarfik suli qallunaat akisussaaffittut suliassaqarfigaat aamma inatsit atuuttoq tunniussinissamut killissaliisoq 1967-iminngaanneerpoq. Tunniussisoqarnissaanut piumasaqaatit assigiinngitsut arlallit naammassineqartussat inatsimmi inissinneqarput (erseqqissaat takuuk).

Inatsisit Atuutsinneqarnerannut suliassaqarfimmut akisussaaffiit agguarneqarsimanerat tunngavigalugu, nunat tamat akornanni parnaarusseqqusissutip imaluunniit pineqartup tunniunneqarnissaa pillugu Japan-ip noqqaassutaata qanoq imaqarneri Naalakkersuisut ilisimanngilaat.

Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen ima oqaaseqarpoq:

”Suliaq Naalakkersuisut saneraanit malinnaaffigaat, kisianni suliaq pillugu erseqqinnerusumik oqaaseqarsinnaanngilagut. Suliami akuunnginnatta, suliap takussutissartaanik takunnissinnaannginnerput siullertut tassunga pissutaavoq. Eqqartuussiviit sulinerisa politikkikkut sunnerneqarnissaat aappaatut kissaatiginngilarput. Kalaallit Nunaat nunaavoq inatsisitigut illersugaanermik pingaartitsisoq aamma nunap eqqartuussiviinut Naalakkersuisut tunngaviusumik tatiginnipput, nunallu inatsisaasa aalajangigaannik inerniliussiumaartut naatsorsuutigalugu. Kalaallit Nunaata nunat tamat akornanni inatsisit ataqqivai”.

Piviusut
Noqqaassut aamma paasissutissat taassuma malitsigisai tunngavigalugit tunniussisoqarnissaa inatsiseqarnermut ministerip itigartitsissutigereersimanngippagu, noqqaassut Kalaallit Nunaanni Politiinut nassiunneqassaaq, taakkulu misissuinermik, tunniussinissamut piumasaqaatit naammassineqarsimanersut nalilerneqarnissaannut tunngaviliisussamik, suliaqassapput. Politiit misissuinerat tamatuma kingorna qallunaat inatsiseqarnermut ministereqarfiannut tunniunneqassaaq, taakkulu tunniussinissaq pillugu aalajangiissapput. Inatsiseqarnermut ministereqarfiup aalajangiinera Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinnut saqqummiunneqarsinnaavoq, eqqartuussiviullu tamatuma kingorna piumasaqaatit naammassineqarsimanersut inaarutaasumik aalajangiiffigissavaa.

Tunniussisarneq pillugu inatsisip 1967-iminngaanneersup tunniussinissamut piumasaqaatit arlallit inissippai, matumani:
- Iliuuseqarneq, qallunaat inatsisaat malillugit ukioq 1 sinnerlugu parnaarussaanermik kinguneqarsinnaasoq iliuuserineqarsimappat, tunniussineq taamaallaat pisinnaavoq
- Sakkutuunut tunngasut imaluunniit politikkikkut inatsisinik unioqqutitsineq pineqarpata, tunniussineq pisinnaanngilaq
- Pineqartup tunniunneqarnermi kingorna nagguini, inunnut ataatsimoortunut ilaanini, upperisamik sammisaqarnini imaluunniit politikkikkut isummani imaluunniit allakkut politikikkut pissutsit pissutigalugit, inuttaanut kiffaanngissusianulluunniit sammitinneqartumik imaluunniit allakkut ilungersunartumik pissusilimmik malersorneqassappat, tunniussineq pisinnaanngilaq
- Pisuni immikkut ittuni, ingammik pineqartup ukiui, peqqissusaa imaluunniit inuttut pissutsit atugarisai eqqarsaatigalugit, tunniussineq ikiuiniarnermut eqqarsaatigisassanut akerliusussaappat, tunniussineq pisinnaanngilaq
- Pineqartup iliuusai, qallunaat inatsisaat malillugit pisoqalisoorsimappata, tunniussineq pisinnaanngilaq
- Noqqaassummi allassimasut taamaallaat pissutigalugit tunniussineq pisinnaavoq, aamma toqumut pillaasoqarsinnaanngilaq

Annertunerusumik paasisaqarusunnermi saaffigineqarsinnaavoq Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen T. Hammeken-Holm oqa. 34 50 00