Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiinni peqataanissaq pillugu ammasumik allakkat

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivinut Siulittaasoqarfimmit, Sverige-mit isumagineqartumit, naalakkersuisuni siuttuusut aasaanerani ataatsimiinneranni Kalaallit Nunaata peqataanissaa pillugu Naalakkersuisut saaffiginnissutaannut akissuteqarluni allakkat Naalakkersuisut Siulittaasuata tiguai.

Akissuteqarluni allakkani allassimavoq, siulittaasoqarfiup Savalimmiut, Åland-ip aamma Kalaallit Nunaata naalagaaffiit siuttuisa aasaanerani ataatsimiinnissaannut qaaqquneqarnissai siunertarineqanngitsoq. Tamatumunnga pissutaasutut allassimavoq, taamaallaat nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikki ataatsimiinnermi sammineqartussaasut aammalu Savalimmiunut, Åland-imut aamma Kalaallit Nunaannut naalakkersuisut siuttui taamaalillutik peqataasinnaanngitsut, tassami Sverige-p ”qaffasinnerpaamiittut” ”pisortatigoortuunngitsumik” ataatsimiinnissaannik aaqqissuussiniarluni toqqarsimammagu, tassani N5-imi suleqatigiinni nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkikkut suleqatigiinneq ataqatigiissaarneqartussaalluni.
Peqatigisaanik siulittaasoqarfiup nalunaarutigaa, Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit Ataatsimiinnerannut atatillugu N8-mi (N5+3) nunani avannarlerni ministeriunerit ataatsimiinnissaat piareersarneqartoq, tassani Nunanut Avannarlernut takorluugaq atitunerusumik oqallisigineqartussaalluni.

Kalaallit Nunaata A-nut aamma B-nut immikkoortiterineq akuersaarneqarsinnaanngitsutut attanneqarsinnaanngitsutullu isigigaa, Kalaallit Nunaata saaffiginnissutaani ulloq 8. marts 2024 ullulerneqartumi erseqqissarneqarpoq.

Kalaallit Nunaata Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivinut Siulittaasoqarfianiit nalunaarfigineqarnerminit paasisinnaavaa naligiimmik pineqarnissaq pillugu piumasaqaat tulluartoq, suli Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivinut Siulittaasoqarfimmit kissaatigineqanngitsoq, tassami N5-ini aamma N8-ni (N5+3) immikkoortiterisimaneq suli aallaavigineqartoq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit Reykjavik-imi Ataatsimiinnerannut atatillugu aammattaaq erseqqissarneqarmat

Naalagaaffimmi siuttuusut maajimi ataatsimiinnermut atatillugu nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkikkut apeqqutit Kalaallit Nunaat peqataatinnagu sammineqartussaanerannut, Siulittaasoqarfimmiit tunngavilersuutigineqartoq annertuumik tupigusuutigineqarsinnaavoq, tassami Kalaallit Nunaat nunani avannarlernut tunngatillugu nunani kisiartaalluni Issittumeersuummat, maannakkut nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut tunngatillugu annertuumik sammineqartuulluni. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, Kalaallit Nunaat Kunngeqarfik Danmarkimi nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut susassaqarfinnut tunngatillugu eqeersimaartumik peqataammat, tassani pissutsit nunarsuarmi nutaaliaasumi unammilligassanut naleqqussartarnissaat siunertaralugu, naligiilluni suleqatigiilernissamut ineriartortitsineq annertuumik pingaartinneqarluni.

Sverige-mi siulittaasoqarfiup tamanna ataqqinngimmagu tupigusuutigineqarsinnaavoq, aammalu pingaartumik Sverige-p nammineerluni piffissami aalajangersimasumi suleqatigiinnerup ilaaffigerusutaraluami avataaniitinneqarluni misigereersimammagu.

Kalaallit Nunaanniit aammaloorluni oqaatigineqassaaq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit nammineerlutik maleruagassatik naapertorlugit nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkikkut qulequttanik sammisaQARTUSSAANNGIMMATA, taamaalillunilu Tyskland peqataatillugu nunani avannarlerni NATO-aqqami ataatsimiinnerup ingerlannissaanut tamanna naapiffissatut eqqortuunngitsoq – tamatuma ”pisortatigoortuunera” apeqqutaanani. Ataatsimiinnerit ”pisortatigoortuunngitsumik” ingerlanneqarnissarpiaat pissutigalugu Savalimmiut, Åland-ip aamma Kalaallit Nunaata peqataanissaannut periarfissaq annertuumik ammatinneqartariaqaraluarpoq.

Taamaattumik ilusissaata imarisassaasalu toqqarneqarnerat taamaallaat Kalaallit Nunaata, Savalimmiut aamma Åland-ip Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiinni tamakkiisumik atuuttumik naligiimmillu ilaasortatut ilanngutsinnissaannut periarfissap akuerinissaanut piumassuseqannginnertut taamaallaat paasineqarsinnaapput.

Taamaattumik nalunaarutigissavara Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut siuttuattut Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiinni naalakkersuisuni politikkikkut suleqateqarnera unitsikkallariga. Peqataasut akornanni immikkoortitsisoqartarluni aaqqissuussinermi peqataasarneq ingerlatiinnarsinnaanngilara. Sunniutigisassaa tassaassaaq, Kalaallit Nunaat sinnerlugu Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiinni peqataasassanngitsunga, taamaalillungalu aamma ukiamut Reykjavik-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit Ataatsimiinnerani aamma peqataassananga.

Kalaallit Nunaat qulequttat tamaasa pillugit – aamma nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkikkut qulequttat - Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit ataanni oqalliffinni tamaginni nunat ilaasortaasut allat naligalugit naligiimmik atugassaqartinneqarluni peqataassasoq Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivisa Siulittaasoqarfiata kiisalu Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit Siulittaasoqarfiata isumaliutersuutigeqqissappagu akuerissappagulu kiisalu Kalaallit Nunaata allallu sumiiffiit namminersorluni aqunneqartut tamakkiisumik atuuttumik ilaasortaanissaanut pisortatigoortumik akornutaasut peerneqarnissaat iliuuseqarluni Helsingfors-imi isumaqatigiissutip iluarsaanneqarneranut atatillugu sulissutigineqartoq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit ersarissumik oqaatigippassuk, suleqateqarnerup unitsikkallarneqarnera pillugu aalajangerneq soorunami isumaliutersuutigissavara.

Ajuusaarnarpoq naalakkersuisut siuttuattut taamatut alloriartariaqalerlunga misigisimagama, kisianni suleqatigiinneq ataqqeqatigiinnermik naligiimmillu pineqarnissamik tunngaveqartussaavoq. Tamanna Kalaallit Nunaata ersarissorujussuanngorlugu oqaatigereerpaa aammalu siusinnerusukkut mattussisarnerpassuarni kingullermik mattussineq, ataqqeqatigiinnerpiamik naligiimmillu pinninnissarpiamik aallaaveqartoq, Kalaallit Nunaata takujuminaatsittorujussuuaa.

Tamanna aamma Kalaallit Nunaata Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiinni peqataasarnerata ingerlaannarnissaata naliliivigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangernerannut pissutaavoq, taamaattumillu naatsorsuutigaara Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivinut Siulittaasoqarfiup akissutaa nassiunneqartoq nalilersuinermi tassani ilaatinneqassasoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Múte B. Egede

Naalakkersuisut Siulittaasuat