2023-mi Ujarassiorit-mi akissarsitinneqartussat nassaarineqarput

2023-mi Ujarassiorit-mut ujaqqat misissugassat 571-it nassiunneqarput. misissugassanit 106-it aatsitassannguussimasunik takussutissartaqartut paasineqarpoq aammalu saffiugassanik akoqarnerat kemiskimik misissoqqissaarneqarluni. Nunarput tamakkerlugu ujarassiornermut komité naliliisartut saffiugassanut ujarassiuunik Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmeersunik aamma De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland-imeersunik inuttaqarpoq. Kalaallit Nunaanni najugaqartut tamarmik Ujarassiorit peqataaffigisinnaavaat. Innuttaasut allakkerivinni tamaginni nassiunnera akeqanngitsumik ujaqqanik misissugassanik nassaaminnik ujarassiuunit erseqqinnerusumik misissugassanngorlugit nassiussisinnaapput. Akissarsitinneqartut tamaasa Naalakkersuisut pilluaqquaat aammalu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni ingerlataqarnerup siuarsarnissaanut peqataaniarlutik 2023-mi Ujarassiorit-mi peqataanerannut qutsavigalugit.

Ajugaalluni akissarsiassat akileraarutitaqanngitsut 55.000 koruunit Peter Alaufesenimut Attumeersumut tunniunneqarput. Peter Alaufesen Aqisserniap kujataani Takisuni brecciamik aasumik manngertornisimasumik nassaarsimanerminut akissarsitinneqarpoq. Misissugassaq aatsitassanik qaqutigoortunik qaffasissumik akoqarpoq, soorlu cerium (4960 g/ton), strontium (2510 g/ton), lanthan (2090 g/ton) aamma neodym (>1000 g/ton). Saffiugassat misissugassamiittut taaneqartut atuisartunut tunisassiat teknologiimik nutaaliaalluinnartumik atuiffiusut amerlasoorpassuit sananeqaataanni pingaaruteqarput aammalu ataavartumik nukissiornermi sananeqaatit ilaattut pingaaruteqarlutik.

Ajugaasut tulliatut akissarsitinneqarpoq Johannes Petersen Arsummeersoq pegmatit-imik aqerlussartalimmik nassaarsimanerminut akileraarutitaqanngitsunik 25.000-inik akissarsitinneqarluni. Misissugassap misissoqqissaarneqarnerani paasineqarpoq zinkinik (8120 g/ton), aqerlunik (2070 g/ton), bismuth-inik (127 g/ton) aamma siilvinik qaffasilaartunik (89 g/ton) akoqartoq. Misissugassaq qaarsumeersuuvoq sumiiffik nassaarfiusoq erseqqissumik allanneqarsimalluni. Bismuth, EU-p aatsitassanut periusissanik pilersaarusiornermut atorneqartussanut allattuiffiani 2023-meersumi ilaavoq. Nunarsuarmi zinkinik atuinermi pingaarnersaavoq sisammik tunisassiat manngertornersinnaajunnaarsinnissaat. Zinki saviminernik tunisassiornermi atortussatut pingaaruteqarpoq, taassuma manngertornersinnaajunnaarsitsisarnerata savimernip piffissaq atorneqarsinnaaffia quleriaammik sivisunerulernissaa qulakkeerneqartarluni. Siilvi ulluinnarni inuulluarniutitut ilisimaneqarneruvoq, kisianni kemiskimik aalajaatsuunera, taassumalu kissamik elektroninillu ingerlatitsilluarsinnaanera pissutigalugit, ukiuni qulikkaani kingullerni elektronikkinik tunisassiani saffiugassat pisariaqartut ilaanniilersimalluni.

Ajugaasut pingajuanni ajugaasut marluk tamarmik immikkut akileraaruteqanngitsunik 10.000-inik tunineqartut tassaapput:

• Torsteen Overgaard Nuummeersoq, Uummannap eqqaani Ikerasammi grafit-imik manngertumik nassaarnerminut. Misissugassaq 43%-inik grafit-itaqarpoq aammalu nassaarineqartup Giesecke-p amma Rink-ip ukiut 200-it sinnerlugit matuma siorna sumiiffimmi grafit-eqarnera pillugu nalunaaruteqarsimaneri uppernarsarlugit. (Giesecke-p aamma Rink-ip nalunaaruteqarneri ”1905”-imi Kalaallit Nunaat pillugu nalunaarutit,. Immikkoortup ”Giesecke-p Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni angalanera, 1806-1813” ataani takuneqarsinnaapput).

Grafit ullumikkut allannermut atortussani, tarnutissani, ikuallajaatsuni aammalu nukissiornermi aalajaatsortaasuni, assersuutigalugu atomreaktorini, atorneqarpoq.

• Frederik Fencker Nuummeersoq misissugassamut Nuummit-imut (ujarak pinnersaasiassaq). Misissugassaq Nuup eqqaani Kapisillit kujataani Aputituuaqqap aamma pingup tasiata akornanni nassaarineqarpoq. Nuummit qaarsumeersuuvoq aammalu sumiiffimmi nutaami nassaarineqartutut akissarsitinneqarluni.

Ajugaasut sisamaattut tamarmik immikkut akileraarutitaqanngitsunik 5.000 koruuninik akissarsitinneqartut tassaapput:

• Hans Petersen, Ukkusissat, Uummannaq, misissugassamut nassaaminut magnetit-inik aamma pyrrhotit-inik aatsitassartaqarluartumut. Misissugassaq mafisk gangbjergart-iusoq ilimanarpoq, saviminissamik akoqarnera 20 %-inut uuttorneqarluni, kiisalu arsen-inik (291 g/ton), cæsium-inik (130 g/ton), molybdæn-inik (69,4 g/ton) aamma rubidium-inik (58,9 g/ton) qaffasilaartunik akoqarluni.
• Patdloq Hendriksen, Siorapaluk, Qaanaaq, magnetit-imik aasumik nassaaminut. Misissugassaq titanium-imik (2320 g/ton) akoqarpoq kiisalu aatsitassanik qaqutigoortunik agguataarluarsimasunik akoqarluni. Apatit-it aamma magnetit-it nalinginnaasuunngitsumik saffiugassat ataqatigiinnerat misissugassamik pissanganartunngortitseqataavoq. Sumiiffik nassaarfiusoq misissuiffigineqarpallaarsimanngilaq aammalu misissugassap akissarsitinneqarneranut pissutaasunut ilaalluni.
• Simmi Frederiksen, Ilulissat, granit-imik aqerlussiartalimmik, kanngussannik (3390 g/ton), zinkinik (2110 g/ton), aqerlumik (2 %) aamma Rubidium-inik (66,8 g/ton) akoqarluartumik, Saqqap kangiani Qerrut qanitaanni nassaarsimanerminut.
• Elisabeth L. Jensen, Nuuk, hornblende-garbenschiefer-imik (ujarak pinnersaasiassaq) nassaarsimanerminut. Misissugassaq Kapisillit kujammut kangianiittumi Akuliarusersuarmeersuuvoq. Misissugassat Kalaallit Nunaanni ujaqqamik pinnersaasiassamik nutaamik nassaarnermut akissarsitinneqarpoq.

Ujarassiorit pillugu naatsumik
Ujarassiorit tassaavoq nuannariinnarlugu ujarassiortartunut nunami namminermi ujarassiornermi unammisitsineq 1989-imiilli ingerlanneqalersimasoq. Ujarassiornermi najukkani innuttaasut aatsitassanik peqarfinnik nutaanik ilisimasaqarnerat akuutinneqarpoq atorneqarlunilu. Pisuni arlalinni misissugassat nassiunneqartut, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni misissuinermik aatsitassarsiorluni misissuinermut ingerlatseqatigiiffiit aallartinnissaannik pissutissaqalersitsisarput. Tamatuma saniatigut ujarassiorimmi siunertaavoq, Kalaallit Nunaanni innuttaasut nunap sannaanut saffiugassanullu atitunerusumik paasisimasaqalersinnissaat nalinginnaasumillu soqutiginnilersinnissaat. Ujarassiorit Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmit aqunneqarpoq.

Nalunaaruteqarneq manna iluatsillugu Ujarassiorit-mut aningaasaliisugut marluusut tamaasa qutsavigineqarput. Ujarassiorimmut pingaarnertut aningaasaliisuuvoq GrønlandsBankenip Inuussutissarsiornermut aningaasaateqarfia aammalu aningaasaliisut ilaattut aningaasaliisuulluni Greenfields Explorations.

Ujarassiorit ajugaasullu pillugit paasissutissanik piniarnermi attaveqarfigineqassaaq ujarassiooq Pele Tobiassen oqarasuaammut +299 346811 imaluunniit e-mail pton@nanoq.gl.