EU aamma Kalaallit Nunaat aatsitassanut piujuartitsiviusumik aningaasarsiorfissat pillugit periusissatigut peqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarput

Europa Kommissionimut Europami mingutsitsinnginnissamut angerfigeqatigiittunut, sullissiviit akornanni atassuteqarnernut siumullu isiginermut Siulittaasup tulliata aqutsisuusup, Maroš Šefčovič-ip, Kalaallit Nunaanni Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen peqatigalugu isumaqatigiissummut tunngaviusussaq atsiorpaa.

EU-p ullumi Bruxelles-imi Kalaallit Nunaata naalakkersuisui, Naalakkersuisut, peqatigalugit aatsitassanut piujuartitsiviusumik aningaasarsiorfissanik ineriartortitsinissamut periusissatigut peqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissummut tunngaviusussaq atsiorpaa.

Europa Kommissionimut Europami mingutsitsinnginnissamut angerfigeqatigiittunut, sullissiviit akornanni atassuteqarnernut siumullu isiginermut Siulittaasup tulliata aqutsisuusup, Maroš Šefčovič-ip, Kalaallit Nunaanni Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen peqatigalugu isumaqatigiissummut tunngaviusussaq atsiorpaa.

Kalaallit Nunaanni pinngortitami pisuussutit annertoorujussuit, nunami piujuartitsiviusussamik aningaasaqarnerup assigiinngisitaartinnissaa pillugu anguniagaqarnermi, nunarsuarmi aningaasarsiorfiusuni iluaqutissartaasut atorluarnissaannut, annertoorujussuarmik pisuussutaapput. Aatsitassat pisariaqartinneqarlutik piumaneqartunit 34-iusunit 25-t, Europami suliffissuaqarnermut aammalu mingutsitsinngitsumut allanngoriartortitsinermut periusissatigut pingaaruteqartutut kommissionimit suussusersineqartut, Kalaallit Nunaanni nassaarineqarsinnaapput.

Isumaqatigiissummut tunngaviusussap atsiorneqarnera, aatsitassanut aningaasarsiorfiusut aqqutigalugit suliassanik piujuartussanik ineriartortitsinermut aammalu taakkua ineriartortinnissaannut attaveqaasersuutinik pisariaqartunik pilersitsinissamut, iluaqutaasussaavoq.

Suleqatigiiffiusussat tallimat

Isumaqatigiissummut tunngaviusussaq Kalaallit Nunaata aamma EU-p akornanni suliassaqarfiit tallimat makkua iluanni qanimut suleqatigiilersitsivoq:

• Aatsitassanut pisariaqartinneqarlutik piumaneqartunut aatsitassanullu allanut aningaasarsiorfiusut aningaasaqarnermi suliffissuaqarnermilu ilaatinneqalernerat. Tassani ilaatinneqarput attaveqarfeqalernissaq, ataatsimoorluni suliniutinik ineriartortitsinissaq, ingerlatsinermut ilusilianik nutaanik ineriartortitsinissaq siuarsaanissarlu, aningaasaliiumalersitsinissaq, aningaasalersuisartunut periarfissaqarnissaq, niuernikkut suleqatigiilernissamut aqqutissiuussinissaq, aningaasaqarnikkut assigiinngisitaartitsilernissamut tapersiisussanik ineriartortitsineq akuulersitsinerlu, kiisalu aningaasarsiorfinnik ingerlalluartunik patajaatsunillu qulakkeerinissaq.
• Suleqatigiinneq nunat tamat akornanni malitassat atuuttut qaffasissut qulakkeernissaannut, avatangiisinut, silap pisussaanut, inooqatigiinnermut, inuiaqatigiinnilu akisussaaffeqarnermut, kiisalu aaqqissuussaanermi aqutsinermut tunngasuni (tuluttut: Environmental, Social and Governance (ESG)), Kalaallit Nunaanni aatsitassanut suliassaqarfiup najukkani aningaasarsiortitsilersumik piujuartitsiviusumik akuutitsisumillu aningaasaqarnikkut siuariartornissamut kivitsisuunissaa qulakkeerniarlugu. Tassani ilaatinneqarpoq inuiaqatigiit kalaallit – ataasiakkaat, kattuffiit, ingerlatseqatigiiffiit allallu soqutiginnittut – qanimut oqaloqatigalugit aatsitassanik isumalluutinik piujuartitsiviusumik piiaaneq, peqatigisaanillu Kalaallit Nunaanni pinngortitaq asseqanngitsoq nunamilu sumiiffiit kalluarneqanngitsut, ESG-inut malitassat qaffasissut, inatsisini, isumaqatigiissutini, ilitsersuutini aamma best practice-ni aalajangersarneqartut, atorlugit tamakkiisumik isiginiarneqassallutik.
• Aatsitassarsiornermi suliassanik ineriartortitsinermut attaveqaasersuutinik atuutsitsilernissaq. Tassani ilaatinneqarpoq Kalaallit Nunaanni assartuussinermut nukissianullu attaveqaasersuutini issittumi pissutsit immikkuullarissut atuunnerat sillimaffigineqassasoq, kiisalu attaveqaasersuutinut aningaasalersuinermik aallartitsinissamut tunngavissiinissaq.
• Aatsitassanik aningaasarsiorfinni pisinnaasanik piginnaasaqarfinnillu ineriartortitsinerup pitsaanerulersinnissaa. Tassani ilaatinneqarpoq aatsitassarsiorluni suliaqarnerup iluani inuiaqatigiinnilu tamaginni sutigut tamatigut piginnaanngorsaanissaq.
• Ilisimatusarneq nutaaliornerlu pillugit suleqatigiinneq aamma ilisimasanik avitseqatigiittarneq teknologiillu, piujuartitsisussamik aatsitassarsiorluni misissuinermut, aatsitassanik piiaanermut, suliareqqiinermut akuiaanermullu attuumassuteqartut. Kalaallit Nunaat ilisimatusarnermut nutaaliornermullu EU-mi sinaakkutissanut pilersaarutini ilaanissamut pisinnaatitaavoq; aammalu nunami alapernaarsuinermi paasissutissat nalunaarsukkat aamma Copernicus, aatsitassarsiorluni misissuinermut attuumassuteqartumik neriulluarnartunik periarfissaqartoq takutitsipput, assersuutigalugu peqarfinnut nunap assiliorneq, aatsitassarsiorfinni suliaqarnerit malinnaaffigineqarneri, atortussiassat sinnikuinik avatangiisinilu sunniinernik passussinissaq ilanngullugu.

Alloriarnerup tullissaa
Isumaqatigiissummut tunngaviusussap atsiorneqareernerani EU aamma Kalaallit Nunaat ataatsimoorlutik periusissatigut peqatigiinnerup suliaqarnikkut piviusunngortinnissaanut, ingerlasussanut pilersaarummik, aalajangersimasumik iliuusissanut pilersaarutitaqartumik, ineriartortitsiniarput.

Tunngaviusoq
Peqatigiinnissamut isumaqatigiissut ullumi atsiorneqartoq, illuatungeriinnut tamaginnut periarfissanik neqerooruteqarfiuvoq. Tassani Kalaallit Nunaata pisuussutaasa ESG-imi malitassat sukannernerpaat malillugit piujuartitsiviusumik, naapertuilluartumik akuutitsiviusumillu inuiaqatigiit aningaasaqarneranni ineriartortitsinissamut tunngavissiinissaat, qulakkeerneqarpoq, taassumalu tamatigoortumik EU anguniagaqarfiusumik, mingutsitsinngitsumik peqatigiinnermik pilersuisinnaalersippaa; aammalu taassuma nunap immikkoortuini marluusuni tamaginni mingutsitsinngitsumut digitalimullu allanngoriartortitsinissaq ajornarunnaarsippaa.
Aatsitassanik, pingaartumik aatsitassanik pisariaqartinneqarlutik piumaneqartunik, mingutsitsinngitsumik anguniagaqarneq malillugu pilersuinissamut tunngaviusumik pisariaqartunik piujuartitsiviusumik pilersuinerup qulakkeernissaa EU-p pisariaqartippaa. Aatsitassanut pisariaqartinneqarlutik piumaneqartunut pingaaruteqartunut iliuusissanut pilersaarutip ( ) aammalu Europami aatsitassat pisariaqartinneqarlutik piumaneqartut pillugit peqqussutip (Tuluttut: Critical Raw Materials Act) ilaatut ( ) assigiinngisitaartitsinissaq aammalu aatsitassanik pisariaqartinneqarlutik piumaneqartunik piujuartitsiviusumik pissarsititsisarnissaq qulakkeerniarlugu, EU periusissatigut nunani tamalaani peqatigiinnernik ineriartortitsinissamut aammalu nunanut pisuussutinik peqarluartunut Kalaallit Nunaattut ittunut kattulluni aningaasalersuinissamik pisussaaffeqarpoq.
Kommissioni EU sinnerlugu Canada-mut (juni 2021), Ukraine-mut (juli 2021), Kasakhstan-imut aamma Namibia-mut (november 2022), Argentina-mut (juni 2023), Chile-mut (juli 2023) kiisalu Zambia-mut aamma Den Demokratiske Republik Congo-mut (oktober 2023) aatsitassanut periusissatigut peqatigiinnermik pilersitsereerpoq. Peqatigiinnerni aatsitassanut piujuartitsiviusumik akiuussinnaassusilimmillu aningaasarsiorfeqarnissaq qulakkeerniarlugu, illuatungeriit tamarmik niuernermik aningaasaliinernillu ineriartortitsisinnaalernissaat ajornarunnaarsinneqarpoq, tamannalu silap pissusaanut mingutsitsinngitsumut digitalimillu aningaasaqarnermut ikaarsaarnissap angunissaanut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq. Peqatigiinnerit Global Gateway-mi periusissiamut, nunat peqatigineqartut pisariaqartitaat aammalu najukkani innuttaasunut ataavartumik iluaqutissarsititsinissamik qulakkeerinissaat mianeralugit, nunarsuaq tamakkerlugu piujuartitsiviusumik pitsaassutsinut suliniutinut aningaasaliinernut EU-p suliniutaanut pingaaruteqartumut, naapertuupput, aammalu Team Europe aqqutigalugu 300 milliarder Euro angullugit atugassanngortinniarlugit.
Kalaallit Nunaanni pisuussutinut periarfissaqarfiusut annertoorujussuunerat, EU-p aatsitassanik pisariaqartitsineranut, aammalu aatsitassarsiorluni misissueqqaarnerup, aatsitassarsiorluni misissuinerup, aatsitassanik piiaanerup, suliareqqiisarnerup akuiaasarnerullu iluanni paasisimasaqarneranut tamanna ataqatigiissillugu, peqatigiinnissamut patajaatsumik aallaavissaqalersitsivoq aammalu Kalaallit Nunaanni aatsitassanut suliassaqarfiup siunissami EU-mut aatsitassanik pilersuisussatut ineriartortinneqarnissaanut tunngavissiilluni.

Issuaanerit
Siulittaasup tulliata aqutsisuusup Šefčovič-ip oqaatigaa: “Periusissatigut peqatigiinneq taanna illuatungeriinnut tamaginnut annertuumik iluaqutaasussaavoq. Tamatuma pisuussutit piujuartitsiviusumik, akisussaassusilimmik pisortanillu tapersersorneqartumik ineriartortitsinissaq pillugu suleqatigiissinnaalersissavaatigut, peqatigisaanillu suliassaqarfimmi aningaasaliisarnernik siuarsaassalluni. Tamannalu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata assigiinngisitaartuutinnissaanut iluaqutaassaaq, suliffissanik pilersitsiviussalluni, najukkani suliffeqarfinnut periarfissanik nutaanik ammaassalluni, aammalu piujuartitsiviusumik siuarsaanissaq siuarsassallugu.”

Kalaallit Nunaanni Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq oqarpoq: ”Kalaallit Nunaat aamma Europæiske Union sivisuumik nuannersumillu atassuteqarsimapput. Atassuteqarneq maannakkut assigiinngisitaartunngortinniarsarisarput aammalu aatsitassat nukittunerusumik aaqqissuussaanerusumillu ukkataralugit pitsanngorsarniagarput. Kalaallit Nunaat aatsitassat mingutsitsinngitsumut nukissiornermut allanngoriartortitsinermi pisariaqartut ilarpassuinik peqarfiuvoq, aammalu suliassaqarfinnik allanik Europæiske Union-imut periusissatigut pingaaruteqartunik peqarfiulluni. Isumaqatigiissummut tunngaviusussami aatsitassanut piujuartitsiviusumik aningaasarsiorfiit pillugit periusissatigut peqatigiinnerput erseqqissarneqarpoq, aammalu tamanna ingerlasussanut pilersaarummit annertuumit, illuatungeriit tamarmik iluaqutigisassaannik angusaqarnissamik qulakkeerisussamit, tunngavissinneqarpoq.”

Commissioner Breton-ip oqaatigaa: ”Peqatigiilerneq taanna EU-mi aamma Kalaallit Nunaanni aningaasarsiorfinnik akiuussinnaassusilinnik, suliffissuaqarnermullu tunngaviusumik ineriartortitsinissap tungaanut alloriarneruvoq pingaaruteqartoq. Suliniutinik periusissatigut pingaaruteqartunik, illuatungeriinnut tamaginnut iluaqutissarsititsisussanik, aammalu aningaasarsiorfinnik akuutitsinermik nittarsaassisussanik, aammalu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik pisuussutinik ineriartortitsinissamut periarfissaqalersitsisussanik, pilersitsinissaq pillugu suleqatigiissaagut.”

Commissioner Urpilainen erseqqissaavoq: ”Den Europæiske Union aamma Kalaallit Nunaat ataatsimoorluni tunngaviusumik naleqartitat, inuiaqatigiinni tunngavissiisut, aallaavigalugit annertuumik sivisuumillu peqatigiissimapput. Atassuteqarneq taanna uagutsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq, taamatullu Kalaallit Nunaata aamma Issittumi nunap immikkoortuata piujuartitsiviusumik ineriartortinneqarnissaat taamaappoq. Kisitsisit imminermini takussutissiipput: Overseas Association Decision-ip nutaap ataani 2021 – 2027-mi katillugit 500 millioner Euro affaasa missai, Kalaallit Nunaannik suleqateqarnitsinnuinnaq atugassanngortinneqarput. Global Gateway-mi periusissiatsinnut naapertuuttumik mingutsitsinngitsumik siuariartortitsinissaq aatsitassallu piujuartitsiviusussat pillugit suleqatigiinnissaq annertoorujussuarmik periarfissaqarfiusutut isigaarput.”

Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi
Europa Kommissionimi Nunani tamalaani Suleqateqarnerit: Greenland (europa.eu)
Namminersorlutik Oqartussani Aatsitassanut oqartussaq: www.govmin.gl