Spiralilersuisimaneq pillugu suliamik arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuineq Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata maanna aallartippaat

Spiralilersuisimaneq pillugu suliamik taaneqartumi qanoq pisoqarsimanera ilisimatuut maanna qulaajarlugu aallartippaat, tassani kalaallit niviarsiarartaasa arnartaasalu 1960-ikkunni naartunaveersaatinik spiralinik ikkussuivigineqarsimanerat paasiniarneqassalluni.
Ilisimatuut suliap annertussusaanik, aalajangiinermi tunuliaqutaasumik misissuissapput arnallu peqataasut misigisimasaannik qulaajaassallutik.

Kalaallit Nunaanni piffissami 1960-imiit 1991-imut spiralilersuisimaneq pillugu suliamik aamma naartunaveersaasersuisimaneq pillugu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuititsinissaq Dansk regeringip Naalakkersuisullu siorna isumaqatigiissutigaat.

Ilisimatuut suliap annertussusaanik, aalajangiinermi tunuliaqutaasumik misissuissapput arnallu peqataasut misigisimasaannik qulaajaassallutik.

Suliniut Ilisimatusarfimmi Issittumi Atugarissaarnermik Ilisimatusarfimmit Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfimmit Syddansk Universitetimeersumik suleqateqarnikkut aqunneqarpoq.

Indenrigs- aamma Sundhedsministeri Sophie Løhde ima oqarpoq:
”Danmark Kalaallillu Nunaat qanittumik attaveqarput, ataatsimulli oqaluttuarisaanerput aamma nuanniitsunik ilaqarpoq, tamakkulu qaqilertariaqarpavut ilinniarfigalugillu. Taamaattumik qujanarpoq suliaq nuanninngitsoq qulaajaaffigalugu maanna aallartilermat aamma ilisimatuut arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsut oqaluttuarisaanermi pissarsiffinnik arnallu pineqartut uppernarsaanerinik sukumiisumik misissuisinnaalermata. Taakku oqaluttuaat attortissutigeqaakka, tamakkulu sukumiisumik paasinissaat pingaaruteqarpoq.”

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Mimi Karlsen ima oqarpoq:
”Arnanut pineqartunut inuiaqatigiinnullumi pingaaruteqarpoq qulaajaaneq maanna kiisami aallartinneqarsinnaalermat. Arnat taamanikkut qanorpiaq pisoqarsimaneranut akissutissarsinissartik sivisuumik utaqqereersimavaat. Uannut pingaaruteqarsimavoq arnat pineqartut oqaaseqartinneqarsinnaanissaat, qulaajaanerullu Nunatsinnit ingerlanneqarnissaa. Peqataasunit oqaluttuat pingaaruteqarput suliaq tamakkiisumik qulaajarneqassappat. Ilisimatuut sulilluarnissaannik kissaappakka suliamilu inernerinik saqqummiussinissaat qilanaaralugu"

Ilisimatusarfimmi Issittumi Atugarissaarnermik Ilisimatusarfimmi aqutsisumit kiisalu Center for Folkesundhed i Grønland, Syddansk Universitetimi ilisimatuujunermit Tenna Jensenimit ilisimatooqatigiit aqunneqassapput. Taanna oqarpoq:

”Suliami uani pingaaruteqartumi qulaajaalernissarput qilanaaraarput. Qulaajaaneq ilisimatusarfiit attuumassutilinnillu suliallit ilisimasaannit, oqaluttuarisaanermi pigisanit inunnillu suliami attuumassuteqartunit apersuinernit tunngaveqassaaq. Arnat ataasiakkaat tamarmik immikkut oqaluttuami saqqummiunnissaat pingaaruteqarpoq.”

Qulaajaanermi piffissaq 1960-1991-imut tunngasuussapput peqqinnissaqarfiup nunatsinnit tiguneqarnissaata tungaanut. Qulaajaanerup maajimi 2025-mi naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Qulaajaanermi suliassaq uani atuaruk.

Qulaajaaneq pillugu sukumiisumik uani paasisaqarit.

Pissusiviusut: Misissuinermik suliaqartut

- Tenna Jensen, Ilisimatusarfimmi Issittumi Atugarissaarnermik Ilisimatusarfimmi aqutsisoq kiisalu Center for Folkesundhed i Grønland, Syddansk Universitetimi ilisimatusartuuneq (ilisimatooqatigiit aqutsisuat)
- Bonnie Jensen, Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisoq
- Gitte Adler Reimer, Ilisimatusarfimmi rektori
- Inge Høst Seiding, Ilisimatusarfimmi instituttimi aqutsisoq
- Ingelise Olesen, Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermik ataqatigiissaarisoq
- Janne Rothmar Herrmann, Københavns Universitetimi professori
- Kirsten Nystrup, Center for Folkesundhed i Grønland-Syddansk Universitetimi immikkut siunnersorti
- Maja Christiansen, Center for Folkesundhed i Grønland-Syddansk Universitetimi immikkut siunnersorti
- Mette Seidelin, ilisimatuujuneq, Rigsarkivet
- Naja Carina Steenholdt, Center for Folkesundhed i Grønland-Syddansk Universitetimi ilisimatooq
- Qulaajaaneq aallartippat Ilisimatusarfimmi atorfinitsinneqartussaq ilisimatusarnermi ikiorti.

Pissusiviusut: Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisut makku qulaajassavaat

• 1960-ikkunni aallartittumik naartunaveersaartitsinermut tunngasunik suliaqarnerup aallartinnerani tunngaviit.
• Aalajangiinerup ingerlarnga, spiralinik allanillu naartunaveersaatinik atuilernermut tunngasunik suliaqalernermut aqqutaasut.
• Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi efterskolini allatsissimasunut kalaallinut niviarsiaqqanut suliniutip ingerlanneqarnera.
• Kalaallit niviarsiaqqat arnallu tamatuma ingerlanerani qanoq misiginerat nassuiaanernit katersaneersut.
• Piffissami tamatumani Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu Kalaallit Nunaanniit efterskolertut naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasat spiralilersuisimanerillu inatsisitigut, allaffissornikkut aamma peqqinnissakkut ilisimasat tunngaviusimasut.

Tusagassiortut apeqqutissaqarunik ilisimatooqatigiit aqutsisuannut saaffiginnissinnaapput uunga Tenna Jensen, e-mail: teje@uni.gl, imaluunniit Indenrigs- og Sundhedsministeriap tusagassiortunut saaffiginnittarfianut uunga pressevagt@sum.dk

Imaluunniit Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmut Namminersorlutik Oqartussat email pn@nanoq.gl