AtuartigukKalaallit Nunaanni annertuumik aatsitassarsiornissamut periarfissaqarpoq Inatsiseqarnermullu immikkoortumik ullutsinnut naleqquttumik pisariaqartitsisoqarpoq
Nassiussisuuvoq: Aatsitassanut Inatsisillu Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfik
Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut, Inatsisit atuutsinnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen Københavnimit uteqqammivoq, tassanilu sapaatip akunnerani ilaatigut siunissami Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq pillugu tusarniaaneq, aatsitassanut periarfissat annertuut pillugit paasititsiniaalluni ataatsimeeqateqarneq kiisalu Finansministerimut alakkaalluni.
Tusarniaaneq Folketingip Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliaanit aaqqissuunneqarpoq, siunissamilu Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq sammineqarluni. Tassani pineqaatissiisarnerit sivisussusaat inatsiseqarnermullu immikkoortumik ullutsinnut naleqquttumik, innuttaasut inatsisit naapertorlugit inuiaqatigiit ingerlanneqarnerannut pissusissamisoortumik ilimagisariaqagaannut naammassinnittumik pisariaqartitsineq pillugu Naalakkersuisoq oqalugiaateqarpoq. Inatsisit atuutsinneqarnerannut tunngasut ineriartortinnerat sammivillu Kalaallit Nunaannit aalajangerneqartussaanera erseqqissaatigineqarpoq. Tassunga atatillugu inatsisit atuutsinnerannut siunnerfiit pillugit nuna tamakkerlugu oqaloqatiginnissutigineqarnissaata 2023-mi pinissaa Naalakkersuisut pilersaarutigigaat saqqummiunneqarpoq. Oqalugiaat tamakkiisoq uunga ilannguneqartoq atuarneqarsinnaavoq.
Qallunaat Nunaanni sinniisoqarfipput suleqatigalugu aamma aallartitanut arlalinnut Kalaallit Nunatsinni aatsitassanik periarfissarujussuit pillugit paasissutissiiviusumik ataatsimeeqatiginnittoqarpoq. Soqutiginninneq annertuvoq, nunallu assigiinngitsut 30-nit amerlanerusut aallartitaat peqataapput.
Nalunaarusiaq saqqummeqqammisoq Nordisk innovationip, Nordisk Ministerrådip ataaniittup, suliakkiussaani Kalaallit Nunaata ilarujussuani aatsitassanik pissarsiariuminaatsunik mingutsitsinngitsunullu ikaarsaarnermi pisariaqarluinnartunik annertuunik peqartoqarnera saqqummiunneqarpoq. Aatsitassat pissarsiariuminaatsut tassaapput, pilersornermi annertuumik nalorninartortallit, aningaasaqarnermullu, periutsimut aamma inuiaqatigiinnermut pingaassusillit. Nalunaarusiamissaaq nunat avannarliit aatsitassanut tunngasuni suleqatigiinnerisa qanoq annertusarneqarsinnaanera pillugu arlalinnik kaammattuuteqartoqarpoq.
”Mingutsitsinngitsunut ikaarsaarnermi peqataarusukkutta suliassat suut suliarissagivut nunat avannarliit qanimut suleqatigiinneranni qulaajaavigineqarpoq. Tassani aatsitassarsiortut atugassaannik ujarassiornermi paasissutissanik nutaanik pissarsiniarluta sulinitta nanginnissaata pisariaqassusaa uppernarsarneqarpoq, taamaalilluni aatsitassat pissarsiariuminaatsut pisariaqartinneqartulli Kalaallit Nunaannit nunarsuup sinneranut mingutsitsinngitsumik nukissiornermut anngussinnaaqqullugit.” Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut, Inatsisit atuutsinnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Nalunaarusiamut linki:
The Nordic Supply Potential of Critical Metals and Minerals for a Green Energy Transition | Nordic Innovation
Annertunerusumik paasisaqarusukkuit naalakkersuisup allattaa Zakaria Saleh e-mail: zasa@nanoq.gl atorlugu attavigiuk.
Siunissami eqqartuussiviit pillugit tusarniaaneq pillugu oqalugiaat
Tusarniaaneq Folketingip Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliaanit aaqqissuunneqarpoq, siunissamilu Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq sammineqarluni. Tassani pineqaatissiisarnerit sivisussusaat inatsiseqarnermullu immikkoortumik ullutsinnut naleqquttumik, innuttaasut inatsisit naapertorlugit inuiaqatigiit ingerlanneqarnerannut pissusissamisoortumik ilimagisariaqagaannut naammassinnittumik pisariaqartitsineq pillugu Naalakkersuisoq oqalugiaateqarpoq. Inatsisit atuutsinneqarnerannut tunngasut ineriartortinnerat sammivillu Kalaallit Nunaannit aalajangerneqartussaanera erseqqissaatigineqarpoq. Tassunga atatillugu inatsisit atuutsinnerannut siunnerfiit pillugit nuna tamakkerlugu oqaloqatiginnissutigineqarnissaata 2023-mi pinissaa Naalakkersuisut pilersaarutigigaat saqqummiunneqarpoq. Oqalugiaat tamakkiisoq uunga ilannguneqartoq atuarneqarsinnaavoq.
Qallunaat Nunaanni sinniisoqarfipput suleqatigalugu aamma aallartitanut arlalinnut Kalaallit Nunatsinni aatsitassanik periarfissarujussuit pillugit paasissutissiiviusumik ataatsimeeqatiginnittoqarpoq. Soqutiginninneq annertuvoq, nunallu assigiinngitsut 30-nit amerlanerusut aallartitaat peqataapput.
Nalunaarusiaq saqqummeqqammisoq Nordisk innovationip, Nordisk Ministerrådip ataaniittup, suliakkiussaani Kalaallit Nunaata ilarujussuani aatsitassanik pissarsiariuminaatsunik mingutsitsinngitsunullu ikaarsaarnermi pisariaqarluinnartunik annertuunik peqartoqarnera saqqummiunneqarpoq. Aatsitassat pissarsiariuminaatsut tassaapput, pilersornermi annertuumik nalorninartortallit, aningaasaqarnermullu, periutsimut aamma inuiaqatigiinnermut pingaassusillit. Nalunaarusiamissaaq nunat avannarliit aatsitassanut tunngasuni suleqatigiinnerisa qanoq annertusarneqarsinnaanera pillugu arlalinnik kaammattuuteqartoqarpoq.
”Mingutsitsinngitsunut ikaarsaarnermi peqataarusukkutta suliassat suut suliarissagivut nunat avannarliit qanimut suleqatigiinneranni qulaajaavigineqarpoq. Tassani aatsitassarsiortut atugassaannik ujarassiornermi paasissutissanik nutaanik pissarsiniarluta sulinitta nanginnissaata pisariaqassusaa uppernarsarneqarpoq, taamaalilluni aatsitassat pissarsiariuminaatsut pisariaqartinneqartulli Kalaallit Nunaannit nunarsuup sinneranut mingutsitsinngitsumik nukissiornermut anngussinnaaqqullugit.” Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut, Inatsisit atuutsinnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Nalunaarusiamut linki:
The Nordic Supply Potential of Critical Metals and Minerals for a Green Energy Transition | Nordic Innovation
Annertunerusumik paasisaqarusukkuit naalakkersuisup allattaa Zakaria Saleh e-mail: zasa@nanoq.gl atorlugu attavigiuk.
Siunissami eqqartuussiviit pillugit tusarniaaneq pillugu oqalugiaat