AtuartigukNunami tamarmi politeeqarnerunissaa aamma pinerluttoqarsimaneranik paasiniaanermi isumalluutit amerlanerusut pisariaqartinneqarput
Nassiussisuuvoq: Inuutissarsiornermut, Nukissiutinut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik
2025-imut ukiumoortumik statistikki Kalaallit Nunaanni Politiit ulloq 17. februar tamanut saqqummiuppaat. 2025-imi Kalaallit Nunaanni pinerluttuliornerit ineriartornerat aamma politiit sulinerat pillugit nalunaarusiaq paasisaqartitsivoq. Suliassaqarfinni arlalinni kisitsisit ernumassutissaqartitsipput.
Tamat oqartussaaqataaneranni innuttaasut inatsisitigut isumannaatsuunerat tassaasoq tunngaviusumik tunngaviusoq allanngorartinneqarsinnaanngitsoq aamma, nunami sumi najugaqarnermit apeqquserneqartussaanngitsoq, Naalakkersuisut aalajangiusimavaat. Taamaammat Kalaallit Nunaani Politiit isumalluutinik pisariaqartinneqartunik atuisinnaanissaat pingaaruteqarpoq, taamaalilluni nukinginnartumik suliniutit pisariaqartinneqarnerat, pinerluttoqarsimaneranik paasiniaanerit sunniuteqartut aamma ulluinnarni suliassat nunami tamarmi naammassineqarsinnaaniassammata.
Inuttaasut politiinut tatiginnissappata, nalunaarutiginninnerit piffissaagallartillugu pinerluttoqarsimaneranik paasiniaaffigineqarnissaat aamma suliat pisariaqartinneqartumik peqqissaartumik suliarineqarnissaat, pingaaruteqarluinnarpoq. Suliat tamarmik affangajaat (47%-ii) unitsiinnarneqartarmata ernumanarpoq. 2025-imi suliat unitsiinnarneqartut 61%-ii uppernarsaatit eqqartuussuteqarnissamut naammannginnerat pissutigalugu naammassineqarsimapput, tamannalu eqqartuussuteqarnissamut uppernarsaatinik naammattumik nassaartoqarsimannginneranik isumaqarpoq. Suliat 21%-ii paasineqanngitsutut unitsiinnarneqarput, aamma suliat 10%-ii pisoqalivallaartitsinerup kingunerisaanik unitsiinnarneqarsimallutik. Kisitsisit taakku najukkani najuunnissap annertunerusumik pisariaqartinneqarnerannik aamma pinerluttoqarsimaneranik paasiniaanermut isumalluutit amerlanersut atorneqarnissaannut salliutitsinissamik tunngaviliisut, Naalakkersuisut isumaqarput.
Inuiaqatigiinni politiit suliassamik annertoorujussuarmik aamma pingaaruteqartorujussuarmik suliaqarput, kisianni najuukkunik, aamma inunnik naammattunik sulisoqarunik, politiit suliassanik taakkuninnga aatsaat naammassinnissinnaapput. Piffissami sivisuumi Kangaatsiami politeeqarfeqarnissaanik pisariaqartitsineq Naalakkersuisut uparuartarsimavaat, tamanna Inatsiseqarnermut ministereqarfiup itigartitsissutigisarsimavaa, nalilerneqarsimavormi naammattumik annertussusilimmik pinerluttuliortoqarneq ajortoq. Taamaammat ingammik Sisimiuni nalunaarutiginninnerit, tassani politeeqarfimmi sulisut amerleriarnerannik kinguneqanngitsumik, amerleriarujussuarsimanerat uissuumminarpoq. Taamaammat Kangaatsiami politeeqarfeqarnissaanik kissaat Naalakkersuisut qanittukkut saqqummiuteqqissimavaat aamma Sisimiuni politeeqarfimmi sulisut maannakkorpiaq ataavartumik amerlineqarnissaanik pisariaqartitsisoqartoq, aallaqqaataanilu immikkut inuttalersuinikkut aaqqinneqartariaqartoq, Inatsiseqarnermut ministereqarfimmut allaaserisimallugu.
Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen ima oqaaseqarpoq
"Kalaallit Nunaanni Politiini sulisut aqutsisullu sulianik suliarinninnerminnut annertuumik nersualaagassaapput, tassami piffissami massakkut atukkatsinni, suliassat amerlasuut qitiusumik suliarisartakkat avataaniipput. Qallunaat politiinut ukiunut arlalinnut isumaqatigiissutaanni politiini sulisut inuup ataatsip ukiumut suliarisinnaasaasa naatsorsorneqarneranni inunnik 31-inik amerlineqarnissaat aallartinneqarmat aamma ataqqivara. Tamanna pisariaqartinneqarpoq. Kisianni suliat unitsiinnarneqartartut, ingammik suliat pisoqalisoortitsineq pissutigalugu unitsiinnarneqartartut appartinneqarnissaat, Naalakkersuisut sinnerlugit aamma kimigiisiutigissavara. Sumiiffinni pinerluttuliornerit amerliartorfianni, sukkasuumik sulisut amerlineqarnissaat taamaammat aamma pisariaqartinneqarpoq. Sulisut amerlineqarnissaannut isumaqatigiissummik isumaqatigiissusiornissap utaqqineqarnissaa pitsaasumik kinguneqarnavianngilaq. Tamanna pisariaqartitsinerit paasineqartut tunngavigalugit pissaaq. Sisimiuni pisariaqartitsineq erseqqissumik uppernarsaasersorneqarpoq. Kisianni Sisimiut kisiartaanngillat sumiiffimmi annertunerusumik najuuttoqarnissaanik pisariaqartitsiffiusut aamma piumasaqarfiusut. Suliassamik nalunaarutiginninneq mianernartuusinnaavoq artornartuusinnaallunilu, aamma nammineq nalunaarutiginninnerup tutsuiginartumik sukkasuumillu suliarineqarnissaanik tatiginninnissamik piumasaqarfiusoq. Taamaammat isumaqatigiissusiornerup isumaqatigiissutigineqartup atortuulersinneqarnissaa, kisianni aamma piffissami qanittumi politiit najukkani najuunnissaasa aamma politiit naammannissaasa qulakkeerneqarnissaannut alloriartoqarnissaa, qilanaaraara.”
Paasisaqarnerorusukkuit naalakkersuisup allattaa Jeanette L. Petersen, jalp@nanoq.gl-ikkut attavigiuk.
Tamat oqartussaaqataaneranni innuttaasut inatsisitigut isumannaatsuunerat tassaasoq tunngaviusumik tunngaviusoq allanngorartinneqarsinnaanngitsoq aamma, nunami sumi najugaqarnermit apeqquserneqartussaanngitsoq, Naalakkersuisut aalajangiusimavaat. Taamaammat Kalaallit Nunaani Politiit isumalluutinik pisariaqartinneqartunik atuisinnaanissaat pingaaruteqarpoq, taamaalilluni nukinginnartumik suliniutit pisariaqartinneqarnerat, pinerluttoqarsimaneranik paasiniaanerit sunniuteqartut aamma ulluinnarni suliassat nunami tamarmi naammassineqarsinnaaniassammata.
Inuttaasut politiinut tatiginnissappata, nalunaarutiginninnerit piffissaagallartillugu pinerluttoqarsimaneranik paasiniaaffigineqarnissaat aamma suliat pisariaqartinneqartumik peqqissaartumik suliarineqarnissaat, pingaaruteqarluinnarpoq. Suliat tamarmik affangajaat (47%-ii) unitsiinnarneqartarmata ernumanarpoq. 2025-imi suliat unitsiinnarneqartut 61%-ii uppernarsaatit eqqartuussuteqarnissamut naammannginnerat pissutigalugu naammassineqarsimapput, tamannalu eqqartuussuteqarnissamut uppernarsaatinik naammattumik nassaartoqarsimannginneranik isumaqarpoq. Suliat 21%-ii paasineqanngitsutut unitsiinnarneqarput, aamma suliat 10%-ii pisoqalivallaartitsinerup kingunerisaanik unitsiinnarneqarsimallutik. Kisitsisit taakku najukkani najuunnissap annertunerusumik pisariaqartinneqarnerannik aamma pinerluttoqarsimaneranik paasiniaanermut isumalluutit amerlanersut atorneqarnissaannut salliutitsinissamik tunngaviliisut, Naalakkersuisut isumaqarput.
Inuiaqatigiinni politiit suliassamik annertoorujussuarmik aamma pingaaruteqartorujussuarmik suliaqarput, kisianni najuukkunik, aamma inunnik naammattunik sulisoqarunik, politiit suliassanik taakkuninnga aatsaat naammassinnissinnaapput. Piffissami sivisuumi Kangaatsiami politeeqarfeqarnissaanik pisariaqartitsineq Naalakkersuisut uparuartarsimavaat, tamanna Inatsiseqarnermut ministereqarfiup itigartitsissutigisarsimavaa, nalilerneqarsimavormi naammattumik annertussusilimmik pinerluttuliortoqarneq ajortoq. Taamaammat ingammik Sisimiuni nalunaarutiginninnerit, tassani politeeqarfimmi sulisut amerleriarnerannik kinguneqanngitsumik, amerleriarujussuarsimanerat uissuumminarpoq. Taamaammat Kangaatsiami politeeqarfeqarnissaanik kissaat Naalakkersuisut qanittukkut saqqummiuteqqissimavaat aamma Sisimiuni politeeqarfimmi sulisut maannakkorpiaq ataavartumik amerlineqarnissaanik pisariaqartitsisoqartoq, aallaqqaataanilu immikkut inuttalersuinikkut aaqqinneqartariaqartoq, Inatsiseqarnermut ministereqarfimmut allaaserisimallugu.
Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen ima oqaaseqarpoq
"Kalaallit Nunaanni Politiini sulisut aqutsisullu sulianik suliarinninnerminnut annertuumik nersualaagassaapput, tassami piffissami massakkut atukkatsinni, suliassat amerlasuut qitiusumik suliarisartakkat avataaniipput. Qallunaat politiinut ukiunut arlalinnut isumaqatigiissutaanni politiini sulisut inuup ataatsip ukiumut suliarisinnaasaasa naatsorsorneqarneranni inunnik 31-inik amerlineqarnissaat aallartinneqarmat aamma ataqqivara. Tamanna pisariaqartinneqarpoq. Kisianni suliat unitsiinnarneqartartut, ingammik suliat pisoqalisoortitsineq pissutigalugu unitsiinnarneqartartut appartinneqarnissaat, Naalakkersuisut sinnerlugit aamma kimigiisiutigissavara. Sumiiffinni pinerluttuliornerit amerliartorfianni, sukkasuumik sulisut amerlineqarnissaat taamaammat aamma pisariaqartinneqarpoq. Sulisut amerlineqarnissaannut isumaqatigiissummik isumaqatigiissusiornissap utaqqineqarnissaa pitsaasumik kinguneqarnavianngilaq. Tamanna pisariaqartitsinerit paasineqartut tunngavigalugit pissaaq. Sisimiuni pisariaqartitsineq erseqqissumik uppernarsaasersorneqarpoq. Kisianni Sisimiut kisiartaanngillat sumiiffimmi annertunerusumik najuuttoqarnissaanik pisariaqartitsiffiusut aamma piumasaqarfiusut. Suliassamik nalunaarutiginninneq mianernartuusinnaavoq artornartuusinnaallunilu, aamma nammineq nalunaarutiginninnerup tutsuiginartumik sukkasuumillu suliarineqarnissaanik tatiginninnissamik piumasaqarfiusoq. Taamaammat isumaqatigiissusiornerup isumaqatigiissutigineqartup atortuulersinneqarnissaa, kisianni aamma piffissami qanittumi politiit najukkani najuunnissaasa aamma politiit naammannissaasa qulakkeerneqarnissaannut alloriartoqarnissaa, qilanaaraara.”
Paasisaqarnerorusukkuit naalakkersuisup allattaa Jeanette L. Petersen, jalp@nanoq.gl-ikkut attavigiuk.