AtuartigukAtaatsimut peqqissuseq ataatsimut akisussaaffiusoq - Kalaallit Nunaanni peqqissutsimut pitsanngorsaasussamik isumaqatigiissutip immikkoortuanik isumaqatigiissuteqarneq
Nassiussisuuvoq: Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik
Kalaallit Nunaat Danmarkilu peqqinnissaqarfitsigut naligiinnerulernissamut piujuartitsinerulernissamullu pingaarutilimmik ataatsimut alloriarput. Kalaallit Nunaata imminut napatittup pilersinnissaa pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissummik malitseqartitsillutik Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui Kalaallit Nunaanni innuttaasunut iluaqutissatut peqqinnissaqarfimmi suliniutissat pillugit isumaqatigiissuteqarput.
Isumaqatigiissutip ilaanut atatillugu Danmarkimi kalaallinik napparsimasunik katsorsaanissamut Danmarkimiillu peqqinnissamut tunngasutigut sulisunik sulisussarsiornissamut aningaasanik danskit aningaasanut inatsisaanni immikkoortitsisoqarpoq. Naalagaaffiup tapiissuteqarnermiguttaaq Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi allanut aningaasassaqalersitsissaaq.
Aningaasat peqqinnissaqarfiup 2026-mi missingersuutaani oqimaaqatigiisitsinissamik qulakkeerinninnermut atorneqassapput. Tamatuma saniatigut aningaasat sanaartugassanik saneqqunneqarsinnaanngitsunik aningaasaliissutitut suliniutinullu allanut pisarialinnut atorneqassapput. Kiisalu aningaasat ilaat peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissummik isumaqatiginninniarnissamut aningaasaqarnikkut killiliussanik tunngavissiissapput.
”Peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissutip immikkoortua, Peqqinnissaqarfiup missingersuutaani oqimaaqatigiissitsinissamik sanaartugassanillu pisarialinnik aningaasaliinissamik qulakkeerinnittussaq, nuannaarutigilluinnarpara. Taamatuttaaq Peqqinnissaq pillugu annertusisamik isumaqatigiissuteqarnissaq pillugu isumaqatigiissummi peqataasussat peqatigalugit isumaqatiginninniarnerit aningaasaqarnikkut tunngavissat nutaat aallaavigalugit aallarteqqinnissaat qilanaaraara," Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, oqarpoq.
Isumaqatigiissut suleqatigiilluarnermik, paaseqatigiinnermik akisussaaqatigiinnikkullu aaqqiissutinik - ullutsinniinnaanngitsoq aammali kinguaanut aggersunut - pingaarutilinnik pilersitsisoqarsinnaaneranik takutitsivoq.
“Oqaasiinnaasimasut maanna piviusunngorput. Naalakkersuisooqatigiinnerup uuma aallartinnerani siusissukkut erseqqissaatigaara allannguuteqanngitsumik ingerlaannarsinnaanngitsugut, innuttaasullu atugarissaarnerulernissamik kissaatigisaat pimoorullugit tigusariaqarivut. Tamanna piviusunngortinneqartoq, isumaqatigiissutip takutippaa. Isumaqatigiissutitiguttaaq erseqqissarneqarpoq, nunat akornanni - aamma suliassaqarfinni nammineq akisussaaffigisatsinni ammasumik kinguneqarluartussamillu suleqatigiinneq qanoq pingaaruteqartiginersoq. Katsorsaanissamik qulakkeerinniinnarata periusissanik, peqqinnissaqarfitsinnut nunatsinnilu pissutsit naapertorlugit immikkut pingaarnersiuinitsinnut naleqqussakkanik ineriartortitsissaagut. Taamaaliussagutta suliniutit eqqortut isumatusaartumik pingaarnersiortariaqarpavut siunissamullu ungasinnerusumut isigisariaqarpugut, pitsannguutaasut taamaalillutik maanna misigineqarniassammata peqqinnissaqarfiullu siunissami pitsaanerulernissaanut tunngavissiiniassammata. Taamaalilluta ataatsimut suliassaq isumagigutsigu angusaqarluarnerussaagut," Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, oqarpoq.
Danskit naalagaaffiat 2026-mut aningaasanut inatsisiminni 2026-2029-mut ukiumut 400 mio. kr.-nik immikkoortitsivoq. Aningaasat atugarissaarnerulernissamut Kalaallillu Nunaanni aningaasatigut ineriartornissamut atorneqassapput.
Ministerit akisussaasut, Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, aamma Nunamut Namminernut Peqqissutsimullu ministeri, Sophie Løhde, Kalaallit Nunaata imminut napatittup pilersinnissaa pillugu tunngaviusumik 2025-mi septemberimi isumaqatigiissuteqarneq sioqqullugu kingornalu qanimut ataqqinnittumillu suleqatigiipput. Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu aningaasaqarnermut ministerit tunngaviusumik isumaqatigiissutip imassai decembarimi, tassa danskit aningaasanut inatsisaata akuerineqarnera sioqqullugu erseqqissarpaat, ilaatigut peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissutip immikkoortua pillugu isumaqatigiissuteqarnermik kinguneqartumik.
2026-mi Danmarkimi kalaallinik napparsimasunik katsorsaanissamut 185 mio. kr.-nik immikkoortitsisoqarpoq, taakkulu peqqissutsimut maannakkut illikartitanut 35 mio. kr.-usunut ilassutaassapput. Tamatuma saniatigut Danmarkimi katsorsaanermut aningaasartuutit peqqissutsimut illikartitanit amerlanerussagaluarpata, sillimmatitut 15 mio. kr.-t sillimmasiunneqarput.
Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup Danmarkimilu nunap immikkoortuisa akornanni nikittaannermik aaqqissuussinermik taaneqartumi isumaqatigiissuteqarnerit taperserniarlugit 2026-mi aningaasanik ukiumut 10 mio. kr.-nik amma 15 mio. kr.-nik 2027-2029-mut immikkoortitsisoqarpoq, matumani nunap immikkoortuini peqqinnissamut tunngasutigut sulisut Kalaallit Nunannukarlutik sivikitsumik sivisuumilluunniit sulisassallutik.
Paasisaqarnerorusukkuit Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik attavigiuk. E-mail: pn@nanoq.gl, oqarasuaat +299 34 50 00.
Isumaqatigiissutip ilaanut atatillugu Danmarkimi kalaallinik napparsimasunik katsorsaanissamut Danmarkimiillu peqqinnissamut tunngasutigut sulisunik sulisussarsiornissamut aningaasanik danskit aningaasanut inatsisaanni immikkoortitsisoqarpoq. Naalagaaffiup tapiissuteqarnermiguttaaq Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi allanut aningaasassaqalersitsissaaq.
Aningaasat peqqinnissaqarfiup 2026-mi missingersuutaani oqimaaqatigiisitsinissamik qulakkeerinninnermut atorneqassapput. Tamatuma saniatigut aningaasat sanaartugassanik saneqqunneqarsinnaanngitsunik aningaasaliissutitut suliniutinullu allanut pisarialinnut atorneqassapput. Kiisalu aningaasat ilaat peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissummik isumaqatiginninniarnissamut aningaasaqarnikkut killiliussanik tunngavissiissapput.
”Peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissutip immikkoortua, Peqqinnissaqarfiup missingersuutaani oqimaaqatigiissitsinissamik sanaartugassanillu pisarialinnik aningaasaliinissamik qulakkeerinnittussaq, nuannaarutigilluinnarpara. Taamatuttaaq Peqqinnissaq pillugu annertusisamik isumaqatigiissuteqarnissaq pillugu isumaqatigiissummi peqataasussat peqatigalugit isumaqatiginninniarnerit aningaasaqarnikkut tunngavissat nutaat aallaavigalugit aallarteqqinnissaat qilanaaraara," Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, oqarpoq.
Isumaqatigiissut suleqatigiilluarnermik, paaseqatigiinnermik akisussaaqatigiinnikkullu aaqqiissutinik - ullutsinniinnaanngitsoq aammali kinguaanut aggersunut - pingaarutilinnik pilersitsisoqarsinnaaneranik takutitsivoq.
“Oqaasiinnaasimasut maanna piviusunngorput. Naalakkersuisooqatigiinnerup uuma aallartinnerani siusissukkut erseqqissaatigaara allannguuteqanngitsumik ingerlaannarsinnaanngitsugut, innuttaasullu atugarissaarnerulernissamik kissaatigisaat pimoorullugit tigusariaqarivut. Tamanna piviusunngortinneqartoq, isumaqatigiissutip takutippaa. Isumaqatigiissutitiguttaaq erseqqissarneqarpoq, nunat akornanni - aamma suliassaqarfinni nammineq akisussaaffigisatsinni ammasumik kinguneqarluartussamillu suleqatigiinneq qanoq pingaaruteqartiginersoq. Katsorsaanissamik qulakkeerinniinnarata periusissanik, peqqinnissaqarfitsinnut nunatsinnilu pissutsit naapertorlugit immikkut pingaarnersiuinitsinnut naleqqussakkanik ineriartortitsissaagut. Taamaaliussagutta suliniutit eqqortut isumatusaartumik pingaarnersiortariaqarpavut siunissamullu ungasinnerusumut isigisariaqarpugut, pitsannguutaasut taamaalillutik maanna misigineqarniassammata peqqinnissaqarfiullu siunissami pitsaanerulernissaanut tunngavissiiniassammata. Taamaalilluta ataatsimut suliassaq isumagigutsigu angusaqarluarnerussaagut," Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, oqarpoq.
Danskit naalagaaffiat 2026-mut aningaasanut inatsisiminni 2026-2029-mut ukiumut 400 mio. kr.-nik immikkoortitsivoq. Aningaasat atugarissaarnerulernissamut Kalaallillu Nunaanni aningaasatigut ineriartornissamut atorneqassapput.
Ministerit akisussaasut, Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, aamma Nunamut Namminernut Peqqissutsimullu ministeri, Sophie Løhde, Kalaallit Nunaata imminut napatittup pilersinnissaa pillugu tunngaviusumik 2025-mi septemberimi isumaqatigiissuteqarneq sioqqullugu kingornalu qanimut ataqqinnittumillu suleqatigiipput. Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu aningaasaqarnermut ministerit tunngaviusumik isumaqatigiissutip imassai decembarimi, tassa danskit aningaasanut inatsisaata akuerineqarnera sioqqullugu erseqqissarpaat, ilaatigut peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissutip immikkoortua pillugu isumaqatigiissuteqarnermik kinguneqartumik.
2026-mi Danmarkimi kalaallinik napparsimasunik katsorsaanissamut 185 mio. kr.-nik immikkoortitsisoqarpoq, taakkulu peqqissutsimut maannakkut illikartitanut 35 mio. kr.-usunut ilassutaassapput. Tamatuma saniatigut Danmarkimi katsorsaanermut aningaasartuutit peqqissutsimut illikartitanit amerlanerussagaluarpata, sillimmatitut 15 mio. kr.-t sillimmasiunneqarput.
Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup Danmarkimilu nunap immikkoortuisa akornanni nikittaannermik aaqqissuussinermik taaneqartumi isumaqatigiissuteqarnerit taperserniarlugit 2026-mi aningaasanik ukiumut 10 mio. kr.-nik amma 15 mio. kr.-nik 2027-2029-mut immikkoortitsisoqarpoq, matumani nunap immikkoortuini peqqinnissamut tunngasutigut sulisut Kalaallit Nunannukarlutik sivikitsumik sivisuumilluunniit sulisassallutik.
Paasisaqarnerorusukkuit Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik attavigiuk. E-mail: pn@nanoq.gl, oqarasuaat +299 34 50 00.