Kalaallit Nunaat Danmarkillu inuussutissalerinermi suleqatigiinnerminnik pitsanngorsaanissaminnik oqaloqatigiipput

Inuussutissanut ministeri Jacob Jensen aamma Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoq suleqatigiinnerup pitsanngorsarnissaa pillugu Københavnimi jannuaarip ulluisa 14-anni ataatsimiipput.

Nunatta akornanni qitiusumik ulluinnarni suleqatigiissutigineqartut assigiinngitsut oqallisiginiarlugit inuussutissanut ministeri Jacob Jensen Københavnimi Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisumit Peter Borg-imit tikeraarneqarpoq.

Inuussutissanut, Nunalerinermut Aalisarnermullu Ministeri Jacob Jensen ima oqarpoq:
”Danmark Kalaallillu Nunaat imminnut qanilluinnartuupput – nunanut allanut politikki pineqartillugu aammali inuussutissaqarnermi, aalisarnermi avammullu tunisassiorneq pineqartillugit qanilluinnarlutik suleqatigiittarput. Piffissami matumanerpiaq ministereqarfitsinni suleqatiga Peter Borg Kalaallit Nunaaneersoq, suliassaqarfivut pillugit qanimut suleqatigiinnerput pillugu oqaloqatigisinnaagakku nuannaarutigeqaara. Ataatsimooraangattami kivitseqatigiillutalu Naalagaaffeqatigiinnermut tamarmut pitsaanerpaanik angusaqartarpugut."

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoq Peter Borg ima oqarpoq:
“Aalisarneq uagut avammut niuernitsinni pingaarnerpaatut inissisimavoq, Kalaallit Nunaannit avammut nioqqutigineqartut tamarmiusut 95 %-it sinnerlugit aalisarnermeersuusaramik. Avammut niuerneq taanna naalagaaffimmi oqartussanik, malittarisassanik teknikimut nerisassalerinermullu tunngasunik aalajangersaasunik ilaatigut qanimut suleqateqarnikkut pisinnaasimavoq, aalisarnermillu inuussutissarsiornermut nunarsuarmi niuerfimmut ammaassisuusarluni. Piniarneq Kalaallit Nunaanni aamma inuussutissarsiutaavoq pingaarutilik, puisillu tunisassiartaannik avammut niuernissamut periarfissat siammarterniarlugit naalagaaffimmi oqartussanik qanimut suleqateqarpugut. Inuiaqatigiinnut kalaallinut aamma Naalagaaffeqatigiinnermut tamarmut iluaqutaasumik suleqatigiinnitta qanoq siuarsarsinnaanera pillugu Jacob Jensenimik pitsaasumik ullumikkut oqaloqateqaqqissinnaanera nuannaarutigaara."

Qulequttat pingaarutillit arlallit qitiutillugit ataatsimiinnermi samminnittoqarpoq, matumani Kalaallit Nunaata nunarsuarmi niuerfinnut toqqaannartumik avammut niueqateqartarnerata periarfissagissaarnerunissaa ilanngullugu eqqartuisoqarluni. Najukkami tunngaviliiniarnerup pitsaasumik ineriartorsimanera illuatungeriit aamma eqqartorpaat, matumani Inuussutissalerinermut Aqutsisoqarfiup Nuummi allaffeqarfia najugaqavissuinnaavinnik sulisoqalersimanera ilanngullugu.

Paasissutissat piviusut:
Nuummi Inuussutissalerinermut Aqutsisoqarfiup allaffia

• Allaffik maanna tamakkiisumik ingerlavoq. Kalaallit Nunaanni inuussutissalerinermik suliffeqarfiit angallatillu aalisakkerivittallit tamarmik 2025-mi nakkutigineqarneri Nuummi allaffeqarfimmit tunngaviusumik suliarineqarput. Allaffimmi suleqatigiit inuussutissarsiortunik aamma Kalaallit Nunaanni oqartussanik qaninnerulernertik assut iluaqutitaqartutut misigisimavaat aamma najukkami pissutsinik pisariaqartitanillu ilisimasaqarnerulertutut misigisimallutik.

Kalaallit Nunaannit nunanut allanut toqqaannartumik avammut tuniniaasinnaaneranik periarfissanik misissueqqissaarneq

• Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut toqqaannartumik avammut niuernissamut periarfissat misissoqqissaarnissaannut 2026-mut Aningaasanut inatsimmi Nunanut atlantikup avannaaniittunut aningaasaliissutaasartunit 1,5 mio. kr.-t aningaasaliissutigineqarsimapput. Kalaallit Nunaanni avammut niuernissamut akuersissutinik tunniussinissamut piumasaqaatit misissueqqissaarnermi qulaajarneqassapput, taamaalilluni aalisakkanik aalisakkanillu nioqqutissanik nunanut allanut toqqaannartumik avammut niuertoqarsinnaalissaaq. Namminersorlutik Oqartussat aamma kalaallit inuussutissarsiortut qanimut oqaloqatigalugit misissueqqissaartoqassaaq.