AtuartigukTUSAGASSIORFINNUT NALUNAARUT ISUMAQATIGIISSUTIP ILAA 2 ISSITTOQ AAMMA ATLANTIKUP AVANNAA PILLUGIT
Nassiussisuuvoq: Nunanut Allanut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik
Isumaqatigiissutip ilaa 2 Issittoq aamma Atlantikup Avannaa nukittorsaavigaa Illersornissaqarfiup suliassaminik isumaginninnera aningaasaliissutitsigut nutaatigut 27,4 mia. kr. -inik aningaasartaqartutigut.
Savalimmiuni Naalakkersuisut aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit Danskit Naalakkersuisuisa isumaqatigiissuteqaqataasullu partiit illersornissamut isumaqatigiissummi 2024-2033 tunuliaqutaasut isumaqatigiissutigaat Isumaqatigiissutip Immikkoortua 2 Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugu. Isumaqatigiissut imaqarpoq tigussaasunik aningaasaliissutissanik, nukittorsaasussanik illersornissaqarfiup suliassaminik isumaginninneranik, ilalersuillunilu illersornissamut iligiit NATO -p suliassaminik isumaginninneranik, nunap immikkoortuani suli annerusumik.
Issittumi umiarsuit ilassutissat marluk, imaanik nakkutilliissutit timmisartut, Issittumi Illersornissaqarfiup - Arktisk Kommando,-p qullersaqarfissaa nutaaq, dronit amerlanerusut aamma Atlantikup Avannaani immap naqqatigut kabeli Kalaallit Nunaata aamma Danmark-ip akornanni. Taakkua aningaasaliivigineqartussat ilaat ilaasut Isumaqatigiissutip ilaani 2-mi Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugit. Isumaqatigiissutip ilaa suliaavoq suliniutissat aalajangiivigineqareersut qaavatigut, ilaatigut Isumaqatigiissutip ilaa 1, Issittoq aamma Atlantikup Avannaa januar 2025-imeersoq.
Katillugit pisiassat 27,4 mia. kr.-inik nalillit siunnerfigineqarput.
” Ukiup ingerlanerani assut suliaqarsimavugut, sungiusarnernillu annertuunik ingerlatsisarsimalluta. Isumaqatigiissutip immikkoortuatigut ugguuna Illersornissaqarfiup najuunnera tigussaanerulissaaq. Aningaasaliissutissanik immikkoortitsivugut Kalaallit Nunaanni najuunnerput annerulersinniarlugu, atortulersuutit nutaat arlaqartut atorlugit, assersuutigalugu timmisartut imartanik nakkutilliissutit aamma issittumi umiarsuit. Assut qujamasuutigaara qanimut suleqatigiinnerput, oqaloqatigiittarnigullu pitsaasut, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisullu aamma Savalimmiut Naalakkersuisui, isumaqatigiissummik ilusilersuinerput pillugu” – taamak oqarpoq Illersornissamut Ministeri - forsvarsminister Troels Lund Poulsen.
Isumaqatigiissutip immikkoortuatigut 2 -uukkut Issittoq aamma Atlantikup Avanaa pillugit Danskit Naalakkersuisua aamma partiit isumaqatigiissuteqaqataasut, Savalimmiuni Naalakkersuisut aamma Naalakkersuisut kissaatigaat pitsanngorsarumallugit suliassanik suliaqartarneq, nunami, imaatigut aamma silaannarmi, kiisalu aamma piginnaasat NATO-imi – taamalu illersoqatigiinni - ingerlatat ilalersorlugit, nunap immikkoortuanik illersuinermi. Isumaqatigiissutip imai sammisanut pingasunut immikkoortitsigaapput:
• Suliniutissat nunami suliassanik ingerlatsinermi: Najuunneq annertusisaq aamma najukkamiit namminernit aallaaveqarneq.
• Suliniutit imaatigut suliassanik ingerlatsinermut tunngasut: Nakkutilliinermik nukittorsaaneq aamma suliassanut pineqartunut aallaaviit.
• Suliniutit suliassanik silaannarmi isumaginninnermiittut: Pissutsinik isiginninneq pitsanngorsagaq aamma pisortanik tapersersuineq.
Nutaanik atortulersuutisiortornerup suliassanik sulineq nukittorsassavaa
Issittumi aamma Atlantikup Avannaani sillimaniarneq nukittorsagaq, piumasaqaateqarfiuvoq atortulersuutinik nutaanik pisiortornissamut aamma suliniutinut nutaanut, pisussaasut najukkani oqartussat suleqatigalugit, ataqqillugu Kunngeqarfimmi oqartussaassutsit agguataarnerat. Suliniutit iliuusaasussat ilaatigut makkuupput:
Aningaasaliissutissat suliassanik nunami ingerlatsinermiittut:
• Issittumi Illersornissaqarfiup - Arktisk Kommando -p Nuummi Qullersaqarfissaa.
• Illersornissamut sakkutooqatigiit immikkoortut nutaat - Arktisk Kommando – p ataani. Issittumi sakkutooqatigiit immikkut piginnaanillit – siulliullutik qisuariartartut - first responder – Immikkut ittumik sakkutooqatigiit Naalagaqarfiat -Specialoperationskommandoen -.
Aningaasaliissutissat imaatigut suliassanik isumaginninnermiittussat:
• Pilersitsineq timmisartut atorlugit nakkutilliissutaasussanik, immaqa NATO -mi illersoqatigiit suleqatigalugit pilersinneqartussat.
• Issittumi umiarsuarnik nutaanik ilassutissanik marlunnik pisineq.
• Sikusiutinik (umiarsuit) atuisinnaalernissaq.
• Pilersitsineq atlantikup avannaata naqqani kabelimik.
Silaannarmi suliassanik ingerlatsinermut aningaasaliissutissat:
• Pilersitsineq silaannarmi radarit atorlugit upalungaarsimaffimmik, Kalaallit Nunaata Kangiani
• Drone-inik pisiniarneq
Dronit nutaat nukittorsaataassapput pissutsini pisuni takunnissinnaanermik, pisuni nutaani, Illersornissaqarfiup najukkani oqartussat tapersersuleraangagit, Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni.
”Illersornissaqarfiup suliassarai Kunngeqarfimmi tamarmiusumi sillimaniarnerup isumagineqarnissaa. Pisariaqarpat illersussallugit Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, aamma Danmarki, NATO-mi killiliussat iluani pisuni tamani. Isumaqatigiissutikkut pisiortornissanik nutaanik nukittorsarparput illersornissaqarfiup sorsussinnassusia aamma suliassanik isumaginninnera Issittumi aamma Atlantikup Avannaani malunnaatilimmik. Timmisartut nakkutilliissutit nutaat, issittumi umiarsuit, attaveqaasersuutit pitsanngorsakkat aamma sakkutuut immikkut ittut nutaat aqqutigalugit illersornissaqarfik nukittorsassavarput, taamalu Kunngeqarfik tamaat” , taamak oqarpoq Illersornissaqarfiup Naalagarsua, general Michael Wiggers Hyldgaard.
Isumaqatigiissutip aningaasartai
Aningaasaliissutit aningaasaliiffiusussanut nutaanut aamma suliniutinut, isigineqassapput atasumik Illersornissaqarfiup nukittorsarneqarnissaanut, aalajangerneqareersumut Isumaqatigiissutip ilaa immikkoortoq 1 Issittumi aamma Atlantikup Avannaanut januar 2025-imeersumut, kiisalu isumaqatigiissummut Isumaqatigiinneq Illersornissaqarfiup piginnaasai malugissallugit, suussusilersussallugit aamma qisuariarfigissallugit navianaatit, kiisalu tigussaasunik sanaartukkanik killiliussaqarnissaq, umiarsuartigut, arlariillutik ilaatigut nakkutilliinermik pitsanngorsaaneq, sumiiffimmullu naalagaanermik nunap immikkoortuani takutitsisarneq allamiunut.
2025-ip aasaaniit Illersornissaqarfik aamma ataqatigiissaarisimavoq Kalaallit Naalakkersuisuinut, sungiusarnerit annertusisat pillugit Kalaallit Nunaata eqqaani, ilaatigut atorlugit qulimiguullit EH-101 helikopterit, sakkutuut umiarsuaat fregati, sakkutuut nunasiortut aamma sakkutuut immikkut sungiusarsimasut.
Suliniutit sapinngisamik iluaqutaasaapput Savalimmiunut aamma Kalaallit Nunaannut, inuinnaat pitsaanerusumik inissisimasinnaaqqullugit. Tamatuma ilaatigut kingunerissavaa, nukiit isumaqatigiissummi ilaasut, illersornissaqarfimmik nukittorsaanissaat, peqataassallutillu politiit sillimaniarnerannut, pisortani oqartussat suliassaminnik isumaginnilluarsinnaanerannut.
”Piffissap matuma piumasaraa illersornissaqarfiup aamma Kalaallit Nunaata eqqaani sillimaniarnerup nukittorsarneqarnissaat. Tamanna pivoq suliniutitsigut Illersornissaqarfiup suliassaminik isumaginninneratigut, tapersersuillunilu inuiaqatigiinni sillimaniarnermik ataatsimut. Isumaqatigiissutip immikkoortua ilaatigut imaqarpoq sakkutooqarnikkut piginnaanernik nakkutilliinermi, Atlantikup Avannaani immap naqqatigut kabelimik Kalaallit Nunaata aamma Danmark-ip akornani, aamma suliniutinik Naalakkersuisunik peqataatitsinerup annertusarneranik, sakkutooqarnermut atasuni isumaqatigiinniarnerni, isumaqatigiissutillu immikkoortuata ilusilersorneqarnerani. Peqataatitsineq pivoq Kalaallini pissutsini, ataqqillugit pissutsit atuuttut, maanna Kalaallit Nunaata sillimaniarnikkut inissisimaneraniittut, naalagaaffissuit akornanni pissanganartorsiorneq sillimaniarnikkut. Isumaqatigiissutip immikkoortuatigut ugguuna Kalaallit Nunaata akisussaaffigaa nunat akornanni eqqissisimanermut peqataaneq aamma Issittumi toqqissisimaneq. Tamanna tulluusimaarutigaara, taamatut oqarpoq Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt.
Savalimmiuni Naalakkersuisut aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit Danskit Naalakkersuisuisa isumaqatigiissuteqaqataasullu partiit illersornissamut isumaqatigiissummi 2024-2033 tunuliaqutaasut isumaqatigiissutigaat Isumaqatigiissutip Immikkoortua 2 Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugu. Isumaqatigiissut imaqarpoq tigussaasunik aningaasaliissutissanik, nukittorsaasussanik illersornissaqarfiup suliassaminik isumaginninneranik, ilalersuillunilu illersornissamut iligiit NATO -p suliassaminik isumaginninneranik, nunap immikkoortuani suli annerusumik.
Issittumi umiarsuit ilassutissat marluk, imaanik nakkutilliissutit timmisartut, Issittumi Illersornissaqarfiup - Arktisk Kommando,-p qullersaqarfissaa nutaaq, dronit amerlanerusut aamma Atlantikup Avannaani immap naqqatigut kabeli Kalaallit Nunaata aamma Danmark-ip akornanni. Taakkua aningaasaliivigineqartussat ilaat ilaasut Isumaqatigiissutip ilaani 2-mi Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugit. Isumaqatigiissutip ilaa suliaavoq suliniutissat aalajangiivigineqareersut qaavatigut, ilaatigut Isumaqatigiissutip ilaa 1, Issittoq aamma Atlantikup Avannaa januar 2025-imeersoq.
Katillugit pisiassat 27,4 mia. kr.-inik nalillit siunnerfigineqarput.
” Ukiup ingerlanerani assut suliaqarsimavugut, sungiusarnernillu annertuunik ingerlatsisarsimalluta. Isumaqatigiissutip immikkoortuatigut ugguuna Illersornissaqarfiup najuunnera tigussaanerulissaaq. Aningaasaliissutissanik immikkoortitsivugut Kalaallit Nunaanni najuunnerput annerulersinniarlugu, atortulersuutit nutaat arlaqartut atorlugit, assersuutigalugu timmisartut imartanik nakkutilliissutit aamma issittumi umiarsuit. Assut qujamasuutigaara qanimut suleqatigiinnerput, oqaloqatigiittarnigullu pitsaasut, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisullu aamma Savalimmiut Naalakkersuisui, isumaqatigiissummik ilusilersuinerput pillugu” – taamak oqarpoq Illersornissamut Ministeri - forsvarsminister Troels Lund Poulsen.
Isumaqatigiissutip immikkoortuatigut 2 -uukkut Issittoq aamma Atlantikup Avanaa pillugit Danskit Naalakkersuisua aamma partiit isumaqatigiissuteqaqataasut, Savalimmiuni Naalakkersuisut aamma Naalakkersuisut kissaatigaat pitsanngorsarumallugit suliassanik suliaqartarneq, nunami, imaatigut aamma silaannarmi, kiisalu aamma piginnaasat NATO-imi – taamalu illersoqatigiinni - ingerlatat ilalersorlugit, nunap immikkoortuanik illersuinermi. Isumaqatigiissutip imai sammisanut pingasunut immikkoortitsigaapput:
• Suliniutissat nunami suliassanik ingerlatsinermi: Najuunneq annertusisaq aamma najukkamiit namminernit aallaaveqarneq.
• Suliniutit imaatigut suliassanik ingerlatsinermut tunngasut: Nakkutilliinermik nukittorsaaneq aamma suliassanut pineqartunut aallaaviit.
• Suliniutit suliassanik silaannarmi isumaginninnermiittut: Pissutsinik isiginninneq pitsanngorsagaq aamma pisortanik tapersersuineq.
Nutaanik atortulersuutisiortornerup suliassanik sulineq nukittorsassavaa
Issittumi aamma Atlantikup Avannaani sillimaniarneq nukittorsagaq, piumasaqaateqarfiuvoq atortulersuutinik nutaanik pisiortornissamut aamma suliniutinut nutaanut, pisussaasut najukkani oqartussat suleqatigalugit, ataqqillugu Kunngeqarfimmi oqartussaassutsit agguataarnerat. Suliniutit iliuusaasussat ilaatigut makkuupput:
Aningaasaliissutissat suliassanik nunami ingerlatsinermiittut:
• Issittumi Illersornissaqarfiup - Arktisk Kommando -p Nuummi Qullersaqarfissaa.
• Illersornissamut sakkutooqatigiit immikkoortut nutaat - Arktisk Kommando – p ataani. Issittumi sakkutooqatigiit immikkut piginnaanillit – siulliullutik qisuariartartut - first responder – Immikkut ittumik sakkutooqatigiit Naalagaqarfiat -Specialoperationskommandoen -.
Aningaasaliissutissat imaatigut suliassanik isumaginninnermiittussat:
• Pilersitsineq timmisartut atorlugit nakkutilliissutaasussanik, immaqa NATO -mi illersoqatigiit suleqatigalugit pilersinneqartussat.
• Issittumi umiarsuarnik nutaanik ilassutissanik marlunnik pisineq.
• Sikusiutinik (umiarsuit) atuisinnaalernissaq.
• Pilersitsineq atlantikup avannaata naqqani kabelimik.
Silaannarmi suliassanik ingerlatsinermut aningaasaliissutissat:
• Pilersitsineq silaannarmi radarit atorlugit upalungaarsimaffimmik, Kalaallit Nunaata Kangiani
• Drone-inik pisiniarneq
Dronit nutaat nukittorsaataassapput pissutsini pisuni takunnissinnaanermik, pisuni nutaani, Illersornissaqarfiup najukkani oqartussat tapersersuleraangagit, Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni.
”Illersornissaqarfiup suliassarai Kunngeqarfimmi tamarmiusumi sillimaniarnerup isumagineqarnissaa. Pisariaqarpat illersussallugit Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, aamma Danmarki, NATO-mi killiliussat iluani pisuni tamani. Isumaqatigiissutikkut pisiortornissanik nutaanik nukittorsarparput illersornissaqarfiup sorsussinnassusia aamma suliassanik isumaginninnera Issittumi aamma Atlantikup Avannaani malunnaatilimmik. Timmisartut nakkutilliissutit nutaat, issittumi umiarsuit, attaveqaasersuutit pitsanngorsakkat aamma sakkutuut immikkut ittut nutaat aqqutigalugit illersornissaqarfik nukittorsassavarput, taamalu Kunngeqarfik tamaat” , taamak oqarpoq Illersornissaqarfiup Naalagarsua, general Michael Wiggers Hyldgaard.
Isumaqatigiissutip aningaasartai
Aningaasaliissutit aningaasaliiffiusussanut nutaanut aamma suliniutinut, isigineqassapput atasumik Illersornissaqarfiup nukittorsarneqarnissaanut, aalajangerneqareersumut Isumaqatigiissutip ilaa immikkoortoq 1 Issittumi aamma Atlantikup Avannaanut januar 2025-imeersumut, kiisalu isumaqatigiissummut Isumaqatigiinneq Illersornissaqarfiup piginnaasai malugissallugit, suussusilersussallugit aamma qisuariarfigissallugit navianaatit, kiisalu tigussaasunik sanaartukkanik killiliussaqarnissaq, umiarsuartigut, arlariillutik ilaatigut nakkutilliinermik pitsanngorsaaneq, sumiiffimmullu naalagaanermik nunap immikkoortuani takutitsisarneq allamiunut.
2025-ip aasaaniit Illersornissaqarfik aamma ataqatigiissaarisimavoq Kalaallit Naalakkersuisuinut, sungiusarnerit annertusisat pillugit Kalaallit Nunaata eqqaani, ilaatigut atorlugit qulimiguullit EH-101 helikopterit, sakkutuut umiarsuaat fregati, sakkutuut nunasiortut aamma sakkutuut immikkut sungiusarsimasut.
Suliniutit sapinngisamik iluaqutaasaapput Savalimmiunut aamma Kalaallit Nunaannut, inuinnaat pitsaanerusumik inissisimasinnaaqqullugit. Tamatuma ilaatigut kingunerissavaa, nukiit isumaqatigiissummi ilaasut, illersornissaqarfimmik nukittorsaanissaat, peqataassallutillu politiit sillimaniarnerannut, pisortani oqartussat suliassaminnik isumaginnilluarsinnaanerannut.
”Piffissap matuma piumasaraa illersornissaqarfiup aamma Kalaallit Nunaata eqqaani sillimaniarnerup nukittorsarneqarnissaat. Tamanna pivoq suliniutitsigut Illersornissaqarfiup suliassaminik isumaginninneratigut, tapersersuillunilu inuiaqatigiinni sillimaniarnermik ataatsimut. Isumaqatigiissutip immikkoortua ilaatigut imaqarpoq sakkutooqarnikkut piginnaanernik nakkutilliinermi, Atlantikup Avannaani immap naqqatigut kabelimik Kalaallit Nunaata aamma Danmark-ip akornani, aamma suliniutinik Naalakkersuisunik peqataatitsinerup annertusarneranik, sakkutooqarnermut atasuni isumaqatigiinniarnerni, isumaqatigiissutillu immikkoortuata ilusilersorneqarnerani. Peqataatitsineq pivoq Kalaallini pissutsini, ataqqillugit pissutsit atuuttut, maanna Kalaallit Nunaata sillimaniarnikkut inissisimaneraniittut, naalagaaffissuit akornanni pissanganartorsiorneq sillimaniarnikkut. Isumaqatigiissutip immikkoortuatigut ugguuna Kalaallit Nunaata akisussaaffigaa nunat akornanni eqqissisimanermut peqataaneq aamma Issittumi toqqissisimaneq. Tamanna tulluusimaarutigaara, taamatut oqarpoq Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt.