Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiortaami 1. Januar 2025 oqalugiaataa
Nassiussisuuvoq: Naalakkersuisut Siulittaasuata NaalakkersuisoqarfiaAsasakka nunaqqatikka,
Ukioq pisoqarluarfiusimasoq maanna qaangiuppoq, ukiorlu nutaaq aallartipparput.
Ukiortaami pilluaritsi – ukiumullu qaangiuttumut qutsavigaassi, neriullungalu ukioq nutaaq peqqillusi ajorasilu iserfigisimassagissi.
Ukioq nutaaq pissangalluta aamma pilersaaruteqarfigalugu aallartittarparput. Piffissamummi nutaamut periarfissanullu nutaanut ukiortaaq ammaassisarpoq.
Tamatta ataasiakkaarluta piffissamut nutaamut appakaannitsitulli, nunarput aamma piffissamut nutaamut – periarfissanullu nutaanut maanna appakaappoq.
Periarfissat nutaat, siunissamut nunatsinnut pitsaanerpaamik ilusiliinissatsinnut sulisariaqarnitsinnillu pisussaaffiliipput.
Nunarsuarmioqativullu naligalugit, pingaartumik nunat ikinngutivut aamma sanilivut peqatigalugit suleqateqarneq annertusisamik inerisassallugit alloriartariaqalerpugut.
Nunattalu alloriarnermut tullermut ikaarsaarnissaa piffissanngorpoq. Nunarsuarmioqativummi naligalugit suleqateqarnissamut aporfivut aamma nunasiaataasimanerup kalunnerisut taasinnaasavut qaangerlugit ingerlariaqqittariaqalerpugut.
Oqaluttuarisaanerup takutippaa aamma ulloq manna tikillugu takusinnaavarput Kunngeqarfik Danmarkimik suleqateqarnerput aaqqissuussaaneq taamak isikkoqartillugu, tamakkiisumik naligiinnermik pilersitsisimanngitsoq. Inatsillu tunngaviusoq danskit inatsisaat, aallaaviujuartillugu naligiimmik suleqatigiittoqalersinnaanngitsoq.
Uagut nammineq siunissaq qanoq ilusilissallugu aamma kikkunnik qanimut suleqateqarnissamik niueqateqarnissamillu alloriarnissarput piffissanngorpoq. Suleqateqarnerimmi niueqateqarnerillu tamatigut Qallunaat Nunaat aqqutigeqqaarlugu piuarsinnaanngillat...
Ukiuni kingullerni Inatsit tunngaviusoq, danskit inatsisaannit kaanngarnissamut toqqammavissavut Inatsisartut Naalakkersuisullu suleqatigiillutik alloriarfigisarsimavaat.
Inuiaat kalaallit namminersorsinnaatitaanerat Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisikkut akuerineqarpoq taamaalilluni namminersortuunerup qanoq anguneqarsinnaanera inatsisitigut aqqutissiorneqarpoq periarfissaavorlu.
Maannamullu inatsit tunngaviusussatut nunatta inatsisissaanut missingiut piareerneqarsimavoq. Nunattalu namminiilivilluni naalagaaffinngornissaanut, Namminersorneq pillugu inatsimmi periarfissaliunneqarlutillu toqqammavilerneqarsimasut aallaavigalugit alloriaqqinnissamut piareersarneq suleqatigiissitaliornikkut aallartinneqarsimalluni.
Alloriarnerit annertuut pisariaqalerput, soorunami isumatusaartumik tunngaveqartumik alloriaqqinnissanilu tamani oqartussaasut aaliangiisussallu tassaapput innuttaasut, inuiaat kalaallit.
Qinigaaffillu nutaaq aggersoq tassaasariaqarpoq innuttaasut peqatigalugit alloriaqqiffiusariaqartut qanoq ilusilernissaannut aamma siunissami aaqqissuussaanerup qanoq ittup siunnerfiginissaanut tunngaviliiffissaq.
Nunattami ineriartornera nutaaq aallartikkaluttuarpoq.
Nuummi mittarfissuup ammarneqarneratigut nunarput nunarsuarmut aatsaat taamak annertutigisumik ammarneqarpoq.
Ukioq manna aasaanerani nunatsinnut, nunanit assigiinngitsuniit toqqaannartumik tikinneqartalertussaavugut, qallunaat nunaat aqqutigeqqaanngikkaluarlugu. Taamaalillutalu nunatut namminerisamik aqutatsinnik inerisariartorsinnaanngorluta.
Nuummi mittarfik assartuinikkut angallannikkullu alloriarneq siulliuvoq. Tullinnguupput Ilulissani mittarfissaq aammalu Qaqortumi mittarfissaq.
Attaveqaasersuutit pitsaasut eqaatsullu tassaapput ineriartornermut toqqammaviliisartut. Niueqatigiinnikkut, inuussutissarsiutit nutaat inerisarnerinut, takornariaqarnikkut minnerunngitsumillu inuit akornanni attaveqaqatigiinnikkut.
Attaveqaasersuutitigut pitsanngorsaanerit tassungaannaq killinngillat. Tullinnguupput Ittoqqortoormiini aammalu Tasiilami mittarfissat suliarinissaat.
Misissueqqaarnernut aningaasaliissuteqareerpugut suliarineqarnissaannullu toqqammavissat suliarineqarnerat aallartereerluni.
Taakku piareerpata kitaani illoqarfinni minnerusuni suluusalinnut mittarfeqanngitsunut mittarfiit inerisarnissaat aamma ingerlanneqassaaq.
Naalakkersuisuniit siunniussimasagut timitalerneqareersut timitaligassallu toqqammavissaat suliarivagut. Mittarfiit periarfissanik ammaassipput tassanilu periarfissanik piviusunngortitsineq Nunatta ineriartorneranut toqqammaviussapput.
Toqqammaviit ilagisussaavaat avatitsinniit tikeraartoqarneq. Takornariat Nunatsinnut kusanarluinnartumut tikeraarnerat nuannersuujuartussaassaaq. Taamaammat Takornariaqarnermut Inatsit Naalakkersuisuniit siunnersuusiarisimavarput Inatsisartunillu akuersaarneqarluni.
Inatsisip takornariaqarnerup nunatsinnut tulluuttumik ineriartornissaa aqqutissiullugulu sinaakkusissavaa, nunatsinni innuttaasut aallaavigalugit.
Piujuaannartitsineq tassaannaanngilaq avatangiisitta paarinissaat taassaavorli aamma inuiaqatigiit kalaallit siunissami namminerisamik siunissaminnik aqutsisuunerannik qulakkeerinninneq.
Takornariaqarnermi ingerlatsineq nunatsinnut tulluuttoq aqunneqartorlu siuarsarnissaa inatsimmi qitiulluinnarpoq – avatangiisinut inuinullu.
Takornariaqarneq annerusumik inuussutissarsiutigisariaqarparput minnerunngitsumillu inooqataaffigisinnaasariaqarparput.
Nunatta killeqanngiusattumik aqunneqanngitsumillu angallavigineqannginnissaa inatsimmi qulakkeerneqarpoq. Kommunit peqatigalugit nunatta qanoq kikkunnillu atorneqarnissaanut aalajangersaasussanngussaagut taamaalilluta nammineq inooriaaserput illersuutigalugu tikeraanut avatangiisigut alutornaqisut kusanartumik nittarsaassinnaajumallugit – nunatta inuisa aqutaannik.
Assartuinermi nutaamik aaqqissuussinitsinni, inuussutissarsiutit pioreersut inerisarneqarnissaat aammalu periarfissanik nutaanik pilersitsisinnaanissaat aqqutissiuunneqarportaaq. Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat nutaanik periarfissaqalerpoq.
Aalisakkat imaaniit qaqinneqarnerminniit qaammatit arlallit assartorneqaratik, ullulli akunnerillu ikitsunnguit iluini pisisartunut anngunneqarsinnaanerat ammaanneqarpoq.
Periarfissamik atuilluarneq ilinniartussaassavarput misilittaavigisariaqassallugulu. Qularutiginngilarali aalisagaatitta imaani minguitsumi pisarineqarsimasut, iluatsilluartumik pissarsiffiulluartumillu suli annerusumik niuerutaalerumaartut.
Imartatsinni pisuussutigut inuaqatigiit tamatta pigaagut. Pisuussutitta inuiaqatigiinni iluaqutaanissaat Naalakkersuisuniit siunissamut aalajangiisuulluinnartutut isigaarput. Tamanna pillugu Aalisarnermut Inatsit nutaaq ukiorpassuarni eqqartorneqareersoq naammassillugu suliarisimavarput Inatsisartunillu amerlanerussuteqartunit akuersisutigineqarpoq.
Aalisarnermut Inatsimmi qitiulluinnartoq tassaavoq, pisuussutinik piginnittuunerup naqissuserneqarnera – tassaasullu inuiaqatigiit kalaallit. Pisuussutinik piginnittussaaneq kisimi qulakkeerneqanngilaq. Imartatsinni pisuussutinik atuisinnaaneq kikkunnit ingerlanneqarsinnaanersoq aammalu ingerlatsinermi piginneqataasinnaanermut maleruagassat ersarissarneqarputtaaq.
Qulakkeerneqarpoq imartatta pisuussutaasa siammasissumik atorluarneqarsinnaanerat, eqaannerusumik aalisartunngorsinnaanermut periarfissiineq minnerunngitsumillu eqaatsumik aalisarnerup aaqqissuunneqarsinnaanera. Imartatsinni pisuussutit inuiaat kalaallit pigisaat nammineerlutillu aqutaminnik aningaasarsiorfissaat taamaalilluni qulakkeerneqarpoq.
Ukiuni tullerni aalisarnikkut allannguinerit, nalimmassaanerit aammalu inerisaanerit ingerlanneqarsinnaanngorput kingulissatsinnut qulakkeerinnittussamik.
Suleriaatsit iliuutsit sinaakkusiunneqartullu tamaattussaannartut isigineqalersillugit ilaatigut ineriartorfissaagaluit killilersorneqalersarput.
Ukiuni kingullerni taamaattussaannartut isiginninnerit unammillerniarsimavagut taamaaliornitsinnilu Inatsisartuni partiit tamatigut suleqatiserisarsimallutigit.
Politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiornerit ilaatigut iluatsilluartarsimavagut tassuunakkullu siammasissumik tunuliaqutalimmik inuiaqatigiit ingerlanneqarnerata allannguiffiginissaa toqqammavilerlugu.
Suliffeqarfiutitta ingerlannerinut politikkeqarneq siammasissumik toqqammavilik suliarisimavarput, peqqinnissaqarfiup suli annerusumik pitsaanerusumillu kiffartuussisinnaanera qulakkeerlugu isumaqatigiissut suliarisimavarput, akileraartarnermut isumaqatigiissut suliarivarput, utoqqalinersiallit siusinaartumillu pensionisiallit pilersueqatigiittussaatitaanerat atorunnaarsinneqarsimavoq, ineqarnermullu iluarsartuusseqqinnissamut isumaqatigiissut naammassisimallugu.
Politikkikkut isumaqatigiissutit qinigaaffiit akimorlugit isumaqatigiissusiaapput inatsisiliornitsigullu tulleriiaaraluta maanna piviusunngortikkiartorlutigit.
Maanna Naalakkersuinikkut pisariaqartitarput tassaavoq assigiinngitsumik isumaqarnigut akuersaarlugit, naaperiaasinnaanerput annertusassallugu, assigiinngissuseq kisiat aallaavigalugu nunatsinni siuariartorsinnaanngilagut, suleqatigiillaqqissusermilli takutitsinikkut siuariartorneq tamatsinnut pitsaasoq angusassaraarput.
Nunarput nunarsuarmioqatitsinnik soqutigineqaqaaq, Kalaallit Nunaalli inuiaat kalaallit pigigaat maanna naqissuseqqikkusuppara. Nunarsuarmioqatitsinniilli suleqateqarnissamut niueqateqarnissamullu suli ammassaagut, pingaartumik nunat sanilerisavut eqqarsaatigalugit. Tamannalu namminersuleriartornitsinnut naalagaaffinngoriartornitsinnilu nunatsinnut iluaqutiginissaa Naalakkersuisunit sulissutigiuarparput.
Nunatsinnik suleqateqarneq nunatta iluaqutigissavaa aamma suleqatitta iluaqutigissavaat, uagulli suleqatigineqartilluta naleqartitagut tunngavingalugit suleqateqassaagut.
Nunarsuarmili pissutsit najummatsisimanarput, nunat pissaaneqarniuunnerat piviusuuvoq nunarsuarmilu pissutsit ukiuni kingullerni toqqissisimananngillat, inoqatigullu nunarsuarmi akerleriinnerit toqqammavigalugit ajoraluartumik inuunerliortinneqarput.
Nunarsuatsinni toqqissisimanerusitsinissaq pisariaqarpoq, nunat akunnerminni oqaloqatigiinnikkut qaangiiniarnerusinnaanerat pisariaqartinneqarpoq, nunattalu kissaataa tassaavoq nunarsuaq toqqissisimanarnerusoq. Nunarsuarmioqatigiit akunnerminni aammali nunatsinni isumatusaartumik siunissap ilusilersornissaanut tamanna pisariaqarluinnarmat.
Toqqissisimanissaq tamatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Inuiaqatigiittut, ilaqutariittut inuttullu ataasiakkaatut.
Ulluinnarni atukkat katinnerat toqqissimatitsinermik pilersitsisarpoq; sulinitsigut, ataatsimoornitsigut, meeqqatta periarfissaqarluartinneqarisigut minnerunngitsumillu nuannersumik toqqissisimanartumillu angerlarsimaffeqarnitsigut.
Ukiorpassuarni inissiat aserfallassimanerat oqallisaasarsimaqaaq. Inissiat aaqqissuunnissaannut kinguaattooqqaneq annertusiartuinnarsimavoq ilaatigut inissiaatitta aserorluinnarnerinik kinguneqarsimasumik. Naalakkersuisunimi misissuinerit ilaanni paasivarput nunatsinni innuttaasut nunatsinni najugaqaannarusussagunik pingaarnerpaatut kissaatigisaat tassaasut inissiat pitsaanerusut aammalu peqqinnissaqarfiup pitsaasuunissaanik toqqisisimatitsiviusumillu sullissinissaanik kissaateqarnerit. Taamaattumik Naalakkersuisuniit inissiat pisortat pigisaat aaqqissuussiviginissaat suliaralugu aallartipparput. Tassanilu politikkikkut siumut isigisumik isumaqatigiissusiorsimalluta. Isumaqatigiissummi siunertat pingaarutillit arlaqarput. Inissiat tulleriiaakkamik nutarsarnissaat aallartinneqassaaq aammalu inuit nammineerlutik inigisaminnut piginnittuulernissaat siunertanut ilaalluni. Naalakkersuisuniit nalunngilarput ilaatigut suliassaq nuannersuinnarnik imaqanngitsoq taamaattorli kinngulissatsinnut nammatassiinianngikkutta akisussaassuseqarluta iliuuseqartariaqarpugut.
Inissiat attartortakkat aaqqissuunneqarnerannut atatillugu akiliutigineqartussaq nalimmassarneqartussaassaaq akiviusoq akilerneqartalissalluni tassanilu aserfallaatsaaliinermut ileqqaarutissat ilangullugit nalimmassarneqassallutik. Tamanna iliuuseqanngikkutta ilaqutariinnut aningaasatigut kinguneqartussaasoq Naalakkersuisuniit eqqummaariffigaarput taamaattumillu ilaqutariinnut isertitakinnerusunut akunnattumillu isertitalinnut tapeeriaatsit tulluussarneqassapput taamaaliornikkut inigisamut akiliutit akiliisinnaassusermut tulluussarneqassallutik. Tapeeriaatsit akiliutit allanngortinnginneranni inatsisit allanngortinnerisigut suliarineqassapput.
Ineqarnermut akiliutit akinillu assigiinngitsunik nalimmassaaviginissaat nuannersuusanngikkaluartut, politikkikkut akisussaassusilittut aaliangigassat pingaarutillit aaliangiiffigineqartariaqartarput. Nuannareqqusaaginnarlunimi innuttaasullu tusaarusutaannaat tunngavigalugit ingerlatsisoqassappat nunatsinni qaqugu naalagaaffinngussagatta immitsinnullu napatilerluta?
Taamaammat akisussaaffik tigullugu aaqqiissutissanik tikkuussineq pitsaanerpaaq aallaavigalugu Naalakkersuisuni sulinerput qinigaaffimmi uani ingerlassimavarput.
Siorna ukiortaami oqalugiaatinni akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnissamut atatillugu oqariartuutigaara, nunatsinni akileraarutip appartinnissaa siunertaralugu Naalakkersuisuni sulissuteqarniartugut. Misissuilluarnerit aaqqiissutissarlu pitsaanerpaaq, innuttaasunut amerlanerpaanut iluaqutaasussaq toqqarsimalerparput.
Taamaattumik Naalakkersuisuni sulinermut ilanngaat atorlugu ilaqutariippassuit, sulisartut, meeqqerisorpassuit, fabrikkini sulisorpassuit pisiniarfinnilu sulisorpassuit tassa sulisartut 24.000-it missaannut akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnermi iluaqutigilluagassaannik suliaq tunngavilerneqarpoq.
Taamaasiornikkut ukiortaap aallartisimalerneraniit innuttaasut toqqaannarnerusumik iluaqutigisinnaasaannik alloriarneq siulleq pilersinneqarluni aammalu sulineq imminut akilersinnaasunngortinniarlugu kivitsinissaq tunngavilerneqarluni.
Sammiviillu tulliit tassaassapput inuussutissarsiornermut akileraartarnermut tunngasut aaqqissuussiviginissaat, taamaasiornikkut maani nunami suliffeqarfiuteqarnerup pitsaanerusumik atugassiissuteqarnissaa tunngavissikkumallugu kiisalu akileraartarnermi aaqqissuussaanitta tamarmiusumik tamatsinnit paasiuminartunngorlugulu oqilisaaviginissaa.
Ukiut arfineq marluk missaat qaangiupput Inatsisartuni partiinit tamaniit akuersissutigineqarmat utoqqalinersiaqarnissamut katersisussaatitaanerup atuutilersinneqarnissaa. Pisortat suna tamaat akilersussappassuk, nunarput aningaasatigut imminut nammaqatigiinngitsumik ingerlalissasoq eqqartorneqarpoq, namminerlu taamaalilluta utoqqalinissatsinnut ileqqaartalernissarput katersinissarpullu siunertarineqarluni taamani Inatsisartut toqqammavilerpaat.
Siunertaq tunngavimmini ajunngitsorpassuaqaraluartoq Naalakkersuisuniit isumaqarpugut tamanna naleqqussaavigeqqittariaqartoq. Taamaattumik aningaasanut inatsimmi akuersissuteqartut isumaqatigiissutigivaat, 2025-mi inatsisip arlalitsigut naleqqusaaviginissaa. Soorlu skatikortimi procenteerutaasartup annertussusia aammalu inuusuttuaqqat ukioqqortusereersullu ileqqaartussaatitaanerat kiisalu marloqiusamik akileraartarnermut tunngasut aaqqiivigineqarnissaat suliarineqassalluni.
Ukiuni kingullerni nunatsinni aanngajaarniutinik atuinerit annertuut kiisalu aanngajaarniutit sakkortoorujussuit takussaleraluttuinnarnerat akiorniarlugu sakkortusisamillu iliuuseqarfiginiarlugu Naalakkerusiooqatigiit suliniutinik arlalinnit ingerlataqarput. Ilaanngaaserisut amerlissapput aammalu atortorissaarutit sakkussat ilinniartinneqarnerinullu tunngasut annertusarneqassapput. Inuiaqatigiinnimi aanngajaarniutit inuiattut nukillaarsaanerat tamatta akiorniarlugu suliaqartariaqarpugut.
Meeqqat atuarfianni periarfissiissutit inerisartuarnissaat pisariaqarluinnarpoq. Inuunermut ilinniarnissamullu tassaammat toqqammiviliisut pingaarnersaat. Meeqqalli atuarfiini atugassarititaasut assigiinngisitaarpallaarnerat Naalakkersuisuniit pitsanngorsaaviginissaat pingaaruteqarluinnartutut isigaarput. Ilinnialersussanut periarfissat aqqutissallu Naalakkersuisuniit suliarisimavagut ilaatigut ilinniaqqinnissamut piukkunnarsarsinnaanermullu periarfissat pitsanngorsarnerisigut. Illoqarfinni arlaqartuni Pilersitsiviit aallartinneqarput tassanilu kommunit qanimut suleqatigalugit inuusuttut atuagarsornerinnaanngitsumik kisiannili assassornerullutik ilinniarnissaat periarfissaalerpoq.
Ilinniarnerit piukkunnarsarnerillu tamarmik inuup nammineerluni pilersorsinnaaneranik periarfissiisuuvoq. Aammattaarli inuiaqatigiinni atugarissaarnitsinnut toqqammaviliisuulluni.
Taamaattumik Naalakkersuisuniit inuussutissarsiutit siammasissumik inerisarneqarsinnaanerat toqqammavilersorniarlugit ukiuni kingullerni suliaqarsimavugut Inatsisartullu peqatigalugit sinaakkutissat suliarisimallutigit. Aalisarnermi inatsimmi nutaami, Aatsitassanut inatsimmi minnerunngitsumillu Takornariaqarnermut inatsimmi nutaami nunatta inuisa atorluaasinnaanerat sinaakkusersimavarput Nunatsinni najugaqavissut salliutillugit inerisaanissaq piginnittuunissarlu naqissuserparput. Immitsinnummi aallaavigaluta nunarsuarmioqatitsinnilli aamma suleqateqarsinnaalluta siunissarput ilusilersortariaqalerparput.
Nunatsinni siuariartorpugut, pitsaasunik suliaqarpugut aammali pitsaaneruffissaqarpugut.
Meerartatta isummersortarfitsik Nakuusa aqqutigalugu saqqummiuteqqammerpaat, inuit attaveqaqatigiittarfiisigut killissamik qaangiisarnerit, inoqatinut mittatilliinerit pimmatiginninnerullu qanoq tamakkunuuna ajornanngitsiginersoq. Inersimasuusugut meerartatsinnut tarrarsorfiusugut, inuiaqatigiinni amerlanngitsuni immitsikkut akerleriittuartarnerput, pissusilersortarnerput oqalliseriaaserpullu qiviartariaqarpagut. Killiliisariaqarpugut, killiliinngikkutta inoqatinut nakkarsaanerit pimmatiginninnerillu ingerlajuassapput. Akerleriissuteqarnermiit paaseqatigiissinnaanermut pikkorinnerusariaqarpugut.
-
Inuiaqatigiinni amerlanngitsuni amerlasuutigut imigassartortoqarsimatillugu ajoraluartumik alianartumik pisoqartarpoq, ilaqutariippassuit imigassamik aanngajaarniutinillu pinngitsuuisinnaajunnarnerit ingiaqatigalugit inuupput. Inuttut qamuuna misigisimasat aallaavigalugit oqaasinnguineq aallarniutigalugu inuttut ineriartorneq imaannaanngissinnaavoq.
Nunatsinni ataatsimoornermik aallaaveqartumik inuusaaseqarnitsigut ilaqutariit alloriaqqikkusuttut aqqutissiuuttuarnissaat suliassaraarput aallartittariaqarlugulu. Meeqqat amerlavallaat angajoqqaaminniigatik peroriartornerat akuerinagu iliuusigut annertusagassaraagut. Inuunerluutit kinguaariinnit kinguaarinnut ingerlasut, ilorraap tungaanut saatsissagutsigit inuttut ataasiakkaatut inuiaqatigiittullu ikorfartoqatigiittariaqarpugut. Inuunerluutaasullu sorlai tikillugit aaqqiissutissanik ujartueqatigiittariaqarluta. Ataatsimoorneq tapersoqatigiinnerlu tassani pisariaqartilluinnarpavut.
Ukiuni aggersuni assaat kissalaartut pisariaqartinneqarnerat minnerulernavianngilaq. Ukiuni kingullerni atortulersuutitigut ineriartorluarpugut, siuariartornerput pisariaqartitatsinnut matussusiissappat isumaginninnerup iluani aaqqissuusseqqinnissarput pisariaqarpoq. Inulerisut inulerinermillu suliaqartuusut tamaviaarfiupput taamaammallu naalakkersuinikkut isumaginninnerup iluani nutarterinissamut nukigut atornerusariaqarpagut, suliassaavoq pingaartoq pisariaqartorlu.
Ukioq manna kommuninut aammalu Inatsisartunut qinersisussaavugut. Qinersineq tassaavoq tamat oqartussaaqataanerannik nalliussineq. Taasinitsigut inuiaqatigiinni sammivissaq sumut kikkunnillu ingerlanneqassaanersoq tunngavilertarparput.
Qinersineq ineriartornissatsinni tunngaviit pingaarnersaraat. Ajuusaarnaraluaqisumik qinersinerni kingullerni taasiartortartut ikiliartorsimapput. Taasiartorneq taamatullu akisussaaffimmik tiguseqataaneq inuiaqatigiit atorfissaqartippaat, taamaattumillu upernaaq manna qinersinissani tamassi taasiartornissassinnik kajumissaarusuppassi, qinigassanngortittummi nunattalu tamavimmik pisariaqartippaasi.
Ukioq nutaaq anguniagaqarnermik neriuuteqarnermillu ingerlatsiffiussasoq neriuutigaara, kalaallimmi ataatsimuullaqqissuunerput atorlugu anguniagaqaqatigiikkaangatta nukimmik annertuumik peqartugut takusarparput, tamanna ukiumi nutaami matumani tamatta atorluarniartigu.
Alloriarnerit pingaartutillit siunissallu utaqqivaatigut.
Siunissarlu ersisaarutiginagu, siunissaq periarfissiisoq atorluarniartigu.
Siulitta nuna avatangiiserlu kusanarluinnartoq imaannaanngissinnaasorli inuuffigisimavaat, siunissarlu upperalugu uagutsinnut ingerlateqqissimallugu.
Uagut maanna pisussaavugut, siulitsitulli siunissaq upperalugu tullitsinnut ingerlateqqissallugu. Nunarpummi qaqagumut pigiuassavarput, kingulittalu siunissaraat. Ukioq 2025 tassaali – nunatut, inuiattut, inuttullu ataasiakkaatut alliseequtitta qaangernissaanut alloriaqatigiiffissarput.
Nunaqqatikka nunarsuarmilu innuttaasoqatigut tamassi ukiortaami pilluaritsi.