Quppernerup imarisaanut ingerlaqqigit

Immap assingi elektroniskiusut pillugit Kalaallit Nunaat, Danmarkilu pingaarutilimmik isumaqatigiissusiorput

Nassiussisuuvoq: Ineqarnermut Attaveqaasersuutinuullu Naalakkersuisoqarfik

Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfik aamma Geodatastyrelsen (GST) isumaqatigiissummik pingaarutilimmik, Kalaallit Nunaannut immap assingaliornermi digitalimik alloriarnermik malunnartitsisumik atsiorput. 2025 aallarnerfigalugu pilersitsinerni tamani immap assingi elektroniskiusut (ENC-t) ukkatarineqassapput, tamatuma kingunerisaanik pingaartumik umiatsiaararsortunut aamma angallatinut mikinerusunut immap assinginik pappiaraasunik atuinerusartunut imaani angallannermi isumannaallisaanermut pitsanngorsaataasussamik, immap assingi amerlanerulerlutillu pitsaanerulissallutik.

Imaani angallannermi isumannaallisaaneq pitsaanerusoq, immallu assingi amerlanerusut
Isumaqatigiissutip nutaap kingunerisaanik nukiit pitsaanerusumik, siunnerfeqarnerusumillu atorneqarsinnaalissapput, tamatuma kingunerisaanik amerlanerusunik, pitsaanerusunillu elektroniskinik immap assinginik pilersitsisoqarsinnaalissalluni. Tamanna imaani angallannermi isumannaallisaanermut nukittorsaataaginnarani umiatsiaararsortut, angallatillu mikinerusut sumiissusersiutinik nutaaliaasunik, taakkua pisariaqartitaannut naleqqussarluarneqarsimasunik atuisinnaalissapput. Immap assingi elektroniskiusut nutarteruminarnerusarput, immallu assinginut pappiaraasunut sanilliullugit paasissutissanik ersarinnerusunik, ullormilu pineqartumi paasissutissanik paasissutissaqarnerusinnaasarlutik.

Nunat tamalaat akornanni malittarisassanut naleqqussaaneq
Immap assinginik elektroniskiusuniinnaq pilersitsiortornissamut ikaarsaarneq, immap assinginut elektroniskiusunut, S-101, nunat tamalaat akornanni kisitsisitigut paasissutissanut malittarisassanut nutaanut 2026-mit nunarsuarmi atuutsilersinneqartussanut, GST-p naleqqussarsinnaanissaanut aamma periarfissiissaaq. Kalaallit Nunaanni immap assingi teknologitigut malittarisassanut, piumasaqaatinullu nutaanerpaanut malinnaatinneqarnissaat taassumap qulakkiissavaa.

Umiatsiaararsortunut iluaqutissat
Allannguineq pingaartumik umiatsiaararsortunut, angallatinullu mikinerusunut pitsaasumik kinguneqassaaq, tassani tunisassiortut namminersortut soorlu assersuutigalugu Garmin aamma Wärtsila GST-p elektroniskimik kisitsisitigut paasissutissaatai, immallu assingi aallaavigalugit tunisassiassaminnik nammineq pilersitsinissaminnut, tunisisinnaanissaminnut, siammarterisinnaanissaminnullu periarfissagissaarnerussammata. Tamaalillutik umiatsiaararsortut, angallatillu mikinerusut sumiissusersiutinik nutaanerusunik, paasiuminarnerusunillu atuisinnaalersissavai.

Tassunga tunngatillugu Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen ima oqarpoq:

"Attaveqaasersuutitsinnik nutarterisarnitta ingerlatiinnarneqarnissaa, sumiissusersiutitigullu kisitsisitigut paasissutissaatitta innuttaasut ujartugaannut naapertuuttumik nutarterneqarsimanissaasa, atorneqarsinnaanissaasalu qulakkeerneqarnissaa aalajangiisuuvoq. Kalaallit Nunaanni immap assinginik digitalinngorsaanerunissaq, alloriarfissamut pissusissamisoortumik alloriarneruvoq. Umiatsiaararsortut, angallatit mikinerusut, inuussutissarsiorfiillu pisariaqartitaat iliuuseqarfigissallugit uannut pingaaruteqarpoq. Taamatut nutarsaanermi pitsaasumik kingunissai, Kalaallit Nunaannilu imarsiornermut isumannaallisaanerunissaq, pitsaanerulersitsinissarlu qilanaaraakka."


"Imaani isumannaallisaanermik nukittorsaanissarput, tassuunakkullu nunat tamalaat akornanni malittarisassanut nutaanerpaanut Kalaallit Nunaata malinnaanissaanut qulakkeerinneqataanissaput pingaaruteqarpoq – immallu assinginut digitaliusunut ikaarsaarnitsigut tamanna angussallutigu. Taamaalilluta Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata suleqatigiinnerini, Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi umiartortartunut ilaqutaasussamik ersarinnerusunik, nutartigaasunillu immap assinginik atugassaqartitsinerusinnaassaagut,” oqarpoq klima-, energi- og forsyningsministeri Lars Aagaard.

Immap assingi pappiaraasut suli atorneqarsinnaassapput
Siunissami immap assingi elektroniskiusut ukkatarineqartussaagaluartut, immap assingi pappiaraasut pisarnertut sumiissusersiutitut atorneqarsinnaallutik, suli nutarterneqarlutillu attatiinnarneqassapput.

Imaani isumannaallisaanerup, sumiissusersiornerullu iluani massakkut, siunissamilu pisariaqartitanik naammassinnittumik nutaaliaanerusumik, pitsaanerusumillu immap assinginik pilersitsisalernissamut pingaarutilimmik ikaarsaarnermik isumaqatigiissut manna ersersitsivoq.

Attavissat:

Elizabeth Hagemann, Allaffimmi pisortaq Geodatastyrelsen Lindholm Brygge 31 9400 Nørresundby T: +45 72 54 50 00 E: gst@gst.dk www.gst.dk

Kenneth Lund Bøjler Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfik, Imaneq 1 A, 601, Postboks 909, 3900 Nuuk, T: +299 34 50 00
E: box909@nanoq.gl www.naalakkersuisut.gl