AtuartigukNunatta kujataani pinngortitaq kulturikkullu kingornussat pillugit paasissutissat nalunaarusiap nutaap kikkunnit tamanit pissarsiariuminarnerutilissavai
Nassiussisuuvoq: Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik
Ilisimatuut nalunaarusiami annertuumi ilisimaneqareersut katersorpaat aamma Nunatta kujataani pinngortitami pissutsit, kulturikkut kingornussat inuillu ingerlataat qulaajaavigaat. Nalunaarusiaq aamma nittartakkakkut attaveqartarfiit attuumassutillit aqqutigalugit paasissutissarpassuit kikkunnit tamanit pissarsiariuminarnerulissapput, taamaalillunilu sumiiffimmi avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik ingerlatanik ingerlatsinissamut pitsaanerusumik tunngavissiissaaq
Nunatta kujataani pissutsit nunap pissusianut, uumassusillit pillugit pissutsinut aamma avatangiisini kemiinut tunngasut pillugit tunngaviusumik paasissutissat nalunaarusiami saqqummiunneqarpoq. Tamatuma saniatigut sumiiffik inunnit qanoq atorneqartarnersoq aamma kulturikkut kingornussat pillugit takussutissiaqarpoq. Paasissutissat tamarmik Aatsitassarsiornermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup nittartagaani Greenland Regional Baseline Assessments-imiipput
Kujataani aatsitassarsiorfiusinnaasut amerlapput, tassami sumiiffimmi nalitoorujussuarnik assigiinngitsunik nunap ataani aatsitassaqarmat. Taamaattumik sumiiffinni pinngortitaq kulturikkullu pissutsit pillugit assigiinngitsunik qulaajaanissami nunap immikkoortua siulliulluni toqqarneqarpoq.
”Aatsitassarsiornissamik suliniutinik ingerlatanillu allanik avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik suliaqartoqartarnissaa avatangiisinullu sunniutit annikinnerpaaffianniitinneqartarnissaannik anguniagaqarpugut – tamanna naleqartitanik ilisimasaqarnissarput pisariaqarpoq. Taamaattumik nalunaarusiaq manna ilisimasatigut tunngavissanut tunngatillugu nukittorsaataasussaq aamma Nunatta kujataani ilaatigut avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik aatsitassarsiornermik ingerlataqarnissaq akisussaassuseqartumillu aqutsinissamut tunngatillugu tunngavissamut nukittorsaaqataanissaa nuannaarutigaara”, nalunaarusiamik saqqummiussinermut atatillugu Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund taama oqarpoq.
Nunatta kujataani aatsitassarsiornermi suliniutinut atatillugu siunissami naleqqussaalluni suliniuteqarnermi nalunaarusiami paasissutissat inerniliussallu Aatsitassarsiornermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit ilanngunneqarumaarput. Nalunaarusiaq tamaat uani atuarneqarsinnaavoq
Nunatta kujataani nunap immikkoortuani tunuliaqutaasumik misissuineq 2020-mi aasakkut naammassineqarpoq. Aatsaat taamatut misissuisoqarpoq, kisiannili ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni sumiiffinni allani nunap immikkoortuini arlalinni tunuliaqutaasumik misissuinerit ingerlanneqarnissaat pilersaarutaavoq.
Aatsitassarsiornermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup aningaasatigut tapiissuteqarneratigut sulineq Aarhus Universititsimi Nationalt Center for Miljø og Energi-mit aamma Pinngortitaleriffimmit ingerlanneqassaaq.
Nunap immikkoortuani Kalaallit Nunaanni tunuliaqutaasunik misissuinerit pillugit sukumiinerusumik atuarit.
Attaveqarfissaq
Paasisaqarnerorusuttut Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisup allattaa Manasse Berthelsen oqarasuaammut: 345603-mut imaluunniit emailimut mabr@nanoq.gl attaveqarsinnaapput.
Nunatta kujataani pissutsit nunap pissusianut, uumassusillit pillugit pissutsinut aamma avatangiisini kemiinut tunngasut pillugit tunngaviusumik paasissutissat nalunaarusiami saqqummiunneqarpoq. Tamatuma saniatigut sumiiffik inunnit qanoq atorneqartarnersoq aamma kulturikkut kingornussat pillugit takussutissiaqarpoq. Paasissutissat tamarmik Aatsitassarsiornermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup nittartagaani Greenland Regional Baseline Assessments-imiipput
Kujataani aatsitassarsiorfiusinnaasut amerlapput, tassami sumiiffimmi nalitoorujussuarnik assigiinngitsunik nunap ataani aatsitassaqarmat. Taamaattumik sumiiffinni pinngortitaq kulturikkullu pissutsit pillugit assigiinngitsunik qulaajaanissami nunap immikkoortua siulliulluni toqqarneqarpoq.
”Aatsitassarsiornissamik suliniutinik ingerlatanillu allanik avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik suliaqartoqartarnissaa avatangiisinullu sunniutit annikinnerpaaffianniitinneqartarnissaannik anguniagaqarpugut – tamanna naleqartitanik ilisimasaqarnissarput pisariaqarpoq. Taamaattumik nalunaarusiaq manna ilisimasatigut tunngavissanut tunngatillugu nukittorsaataasussaq aamma Nunatta kujataani ilaatigut avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik aatsitassarsiornermik ingerlataqarnissaq akisussaassuseqartumillu aqutsinissamut tunngatillugu tunngavissamut nukittorsaaqataanissaa nuannaarutigaara”, nalunaarusiamik saqqummiussinermut atatillugu Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund taama oqarpoq.
Nunatta kujataani aatsitassarsiornermi suliniutinut atatillugu siunissami naleqqussaalluni suliniuteqarnermi nalunaarusiami paasissutissat inerniliussallu Aatsitassarsiornermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit ilanngunneqarumaarput. Nalunaarusiaq tamaat uani atuarneqarsinnaavoq
Nunatta kujataani nunap immikkoortuani tunuliaqutaasumik misissuineq 2020-mi aasakkut naammassineqarpoq. Aatsaat taamatut misissuisoqarpoq, kisiannili ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni sumiiffinni allani nunap immikkoortuini arlalinni tunuliaqutaasumik misissuinerit ingerlanneqarnissaat pilersaarutaavoq.
Aatsitassarsiornermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup aningaasatigut tapiissuteqarneratigut sulineq Aarhus Universititsimi Nationalt Center for Miljø og Energi-mit aamma Pinngortitaleriffimmit ingerlanneqassaaq.
Nunap immikkoortuani Kalaallit Nunaanni tunuliaqutaasunik misissuinerit pillugit sukumiinerusumik atuarit.
Attaveqarfissaq
Paasisaqarnerorusuttut Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisup allattaa Manasse Berthelsen oqarasuaammut: 345603-mut imaluunniit emailimut mabr@nanoq.gl attaveqarsinnaapput.