AtuartigukAkileraartarnermut attuumassutilittut paasissutissat sunniuteqarluartumik paarlaasseqatigiittarnerinut nunat tamalaanit Kalaallit Nunaat akuerisaasoq
Nassiussisuuvoq: Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik
OECD-mi Global Forumip suliarisaanik pisortatigoortumik nalilersuissut Kalaallit Nunaannut iluatsitsiviusumik naammassineqarpoq. Tassunga atatillugu Kalaallit Nunaata pitsaanerpaatut angusassaq, ”Compliant”, anguaa. Tamatuma nassataraa akileraartarnermut attuumassutilittut paasissutissanik paarlaasseqatigiittarnermut nunat tamalaani najoqqutarisanik Kalaallit Nunaata malittarinninnera. Akileraarutinik suliarisani atugassanik paasissutissanik attuumassutilinnik akileraarutinik inatsisinik atuutsitsisoqarfiit allat ikiorniarlugit Kalaallit Nunaata pimoorussineranik nalilersuineq taanna uppernarsaavoq.
Nalilersuinerup ilaatut nalilersuisartoqatigiit Kalaallit Nunaannut tikeraarsimapput, aammalu qitiusumik aqutsisoqarfimmit sinniisut, namminersorfittut inuussutissarsiorfik, aamma soqutigisaqaqatigiit attuumassutillit ataatsimeeqatigisarsimallugit. Nalilersuineq immikkoortunut qulinut tunngavoq, taakkunanilu immikkoortuni tamani Kalaallit Nunaat pitsaanerpaatut pisinnaasatut nalilersuiffigisaasimavoq.
Ilorraap tungaanut nalilersuineq nunatsinnut assut pingaaruteqarpoq. Siusinnerusukkut EU najoqqutaasunik malittarinninngitsunut nunanut sumiiffiusunullu sortlistemik (malinninnerluisunut allattuiffimmik) suliaqarsimavoq, tamannalu EU-mi nunanit ilaasortaasunit killilersuuteqartitsinernik nassataqartitsisinnaavoq. Pitsaasumik nalilersuinikkut nunap allattuiffimmut tassunga inissinneqarnissani pinngitsoorpaa, paarlattuanillu akileraaruteqartitsinermi inatsisinik atuutsitsiffittut akisussaassuseqarlunilu suleqatiginnikkusuttutut nunat tamalaanit akuerineqarluni.
Nalunaarusiamiipput pitsanngorsaatissanut inassuteqaatit arlallit, taakkulu 2027-mi tulliani nalilersuinissaq sioqqullugu oqartussaasoqarfinnit naalakkersuisoqarfinnillu attuumassutilinnit malitseqatitaassapput. Inassuteqaatini taakkunani ilaapput inatsisaasunik nutarsaanerit, suliffeqarfiit annertunerusumik nakkutiginissaat, aammalu suliffeqarfiit aalajangersimasut pillugit nalunaarsuinerit pitsanngorsakkat paasissutissanillu toqqortaqartarnerit.
Suliaq tamanna ukiamiilli aallartisarneqalissaaq.
Inernerisaq anguneqartoq taanna Naalakkersuisut assut iluarinartippaat, aammalu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi aamma Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi suleqataasunit, kiisalu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorfimmi peqataaqataasutut illua’tungerisanit iliuuserisaq anguniagaqarfigalugu suliarineqartoq akuersaarlugu. Danskit oqartussaasoqarfiisa assigiinngitsut aamma Kalaallit Nunaata akornanni suleqatigiinneq ilorraap tungaanut nalilersuutigisamut aamma aalajangiisuusimavoq.
Nunat tamalaani najoqqutarisanut taakkununnga malittarinninnissamik Kalaallit Nunaata imminik pisussaaffigisani nangippaa, aammalu akileraartarnermut attuumassutilinnik paasissutissanik sunniuteqarluartumik paarlaasseqatigiittarneq qularnaarlugu. Tamanna nunap tusaamaneqarneranut, aammalu akileraartarnermik suliassaqarfiup iluani nunat tamalaani suleqatigiinnermut aalajangiisuuvoq.
Annertunerusumik paasissutissarsioraanni, oqaaseqatissarsioraannilu tusagassiorfinnit una saaffigeqquneqarpoq: Simon Mogensen (Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik) 346578 Simog@nanoq.gl
Nalilersuinerup ilaatut nalilersuisartoqatigiit Kalaallit Nunaannut tikeraarsimapput, aammalu qitiusumik aqutsisoqarfimmit sinniisut, namminersorfittut inuussutissarsiorfik, aamma soqutigisaqaqatigiit attuumassutillit ataatsimeeqatigisarsimallugit. Nalilersuineq immikkoortunut qulinut tunngavoq, taakkunanilu immikkoortuni tamani Kalaallit Nunaat pitsaanerpaatut pisinnaasatut nalilersuiffigisaasimavoq.
Ilorraap tungaanut nalilersuineq nunatsinnut assut pingaaruteqarpoq. Siusinnerusukkut EU najoqqutaasunik malittarinninngitsunut nunanut sumiiffiusunullu sortlistemik (malinninnerluisunut allattuiffimmik) suliaqarsimavoq, tamannalu EU-mi nunanit ilaasortaasunit killilersuuteqartitsinernik nassataqartitsisinnaavoq. Pitsaasumik nalilersuinikkut nunap allattuiffimmut tassunga inissinneqarnissani pinngitsoorpaa, paarlattuanillu akileraaruteqartitsinermi inatsisinik atuutsitsiffittut akisussaassuseqarlunilu suleqatiginnikkusuttutut nunat tamalaanit akuerineqarluni.
Nalunaarusiamiipput pitsanngorsaatissanut inassuteqaatit arlallit, taakkulu 2027-mi tulliani nalilersuinissaq sioqqullugu oqartussaasoqarfinnit naalakkersuisoqarfinnillu attuumassutilinnit malitseqatitaassapput. Inassuteqaatini taakkunani ilaapput inatsisaasunik nutarsaanerit, suliffeqarfiit annertunerusumik nakkutiginissaat, aammalu suliffeqarfiit aalajangersimasut pillugit nalunaarsuinerit pitsanngorsakkat paasissutissanillu toqqortaqartarnerit.
Suliaq tamanna ukiamiilli aallartisarneqalissaaq.
Inernerisaq anguneqartoq taanna Naalakkersuisut assut iluarinartippaat, aammalu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi aamma Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi suleqataasunit, kiisalu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorfimmi peqataaqataasutut illua’tungerisanit iliuuserisaq anguniagaqarfigalugu suliarineqartoq akuersaarlugu. Danskit oqartussaasoqarfiisa assigiinngitsut aamma Kalaallit Nunaata akornanni suleqatigiinneq ilorraap tungaanut nalilersuutigisamut aamma aalajangiisuusimavoq.
Nunat tamalaani najoqqutarisanut taakkununnga malittarinninnissamik Kalaallit Nunaata imminik pisussaaffigisani nangippaa, aammalu akileraartarnermut attuumassutilinnik paasissutissanik sunniuteqarluartumik paarlaasseqatigiittarneq qularnaarlugu. Tamanna nunap tusaamaneqarneranut, aammalu akileraartarnermik suliassaqarfiup iluani nunat tamalaani suleqatigiinnermut aalajangiisuuvoq.
Annertunerusumik paasissutissarsioraanni, oqaaseqatissarsioraannilu tusagassiorfinnit una saaffigeqquneqarpoq: Simon Mogensen (Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik) 346578 Simog@nanoq.gl