Ujarassiorit 2022-mi akissarsitinneqartussat maannakkut nassaarineqarput

2022-mi Ujarassiorit-mut ujaqqat misissugassat 248-t nassiunneqarput. Misissugassat 28-t saffiugassannguussimasunik takussutissartaqartut paasineqarpoq aammalu saffiugassanik akoqarnerat kemi atorlugu misissoqqissaarneqarsimallutik.

Nuna tamakkerlugu ujarassiornermut dommerinut komité-miipput saffiugassanut ujarassiuut Aatsitassanut Inatsisillu Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfimmeersut aamma De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland-imeersut. Ujarassiorit Kalaallit Nunaanni najugaqartunut tamaginnut atuuppoq. Inuit allakkerivinnit tamaginnit nassiunnera akeqanngitsumik ujaqqanik misissugassanik nassaaminnik ujarassiuunit erseqqinnerusumik misissorneqartussanngorlugit nassiussisinnaapput.

Naalakkersuisut ajugaasut akissarsitinneqartut tamaasa pilluaqquaat aammalu 2022-mi Ujarassiorit-mi peqataasut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik siuarsaaqataanerannut qutsavigalugit. Aasarsiorluarisi ujarassiorluarisilu.

Ajugaasoq akileraaruteqanngitsunik 55.000 koruuninik akissarsitinneqarpoq Malu Ravn Qaqortumeersoq. Malu Ravn Qaqortukuluup Tasiusaata Qinnguata kuuani ujaqqamik magmatiskiusumik nassaarnerminut akissarsitinneqarpoq. Misissugassaq qaarsuminngaaneersuuvoq, ujaqqallu taassuma akui tassaapput lithium (67 g/ton), beryllium (13 g/ton), mangan (9.440 g/ton), yttrium (57 g/ton) aammalu aatsitassat qaqutigoortut saffiugassartai qaffasissunik akullit; erbium, holmium, lutetium, thulium aamma ytterbium. Misissugassaq qaarsumeersuuvoq sumiiffik nassaarfiusoq erseqqissumik allassimalluni. Saffiugassat misissugassamiittut taaneqartut taakkua aatsitassanut pisariaqartinneqarlutik piumaneqartunut EU-p allattuiffiani 2023-meersumi ilaapput. Peqarfik tassunga assingusoq sumiiffimmit Narsaq-Tunulliarfik-Narsarsuaq, ilisimaneqarpoq, kisianni ujaqqamik pinngoqqaatinik taakkuninnga akulimmik sumiiffiup avataani nassaarneq soqutiginaateqarpoq.

Ajugaasup tullia sulfid-italimmik paragnejs-imik (kinnermit gnejs) nassaaminut akileraaruteqanngitsunik 25.000 koruuninik akissarsitinneqartoq tassaavoq Lisbeth Bianco Qaqortumeersoq. Misissugassap misissoqqissaarneqarnerata takutippaa taanna kanngussanik (2.130 g/ton), arsen-inik (116 g/ton) akoqartoq aammalu saffiugassanik qaffasilaartunik katersuuffiusimasunik akoqarluni; kuulti, platin aamma palladium. Misissugassaq qaarsuminngaaneersuuvoq, sumiiffik nassaarfiusoq ersarissumik allassimalluni. Kanngussat aamma arsen periusissatut aatsitassanut EU-p allattuiffiani 2023-meersumi ilaapput. Kuulti, kanngussanik arsen-imillu peqarfiit pingaartumik Napasorsuup Alannguaniit ilisimaneqarput, kisianni misissugassaq saffiugassanik taakkuninnga akulik sumiiffiup taassuma kujammut kitaaniippoq.

Ajugaasut pingajuanni marluk akileraaruteqanngitsunik 10.000 koruuninik tamarmik immikkut akissarsitinneqarput:

• Jens Grim Upernavimmeersoq, sulfid-italimmik paragnejs-imik (kinnernit gnejs) Upernavimmeersumik nassaaminut. Misissugassaq aatsitassat qaqutigoortut saffiugassartaannik qaffasissunik akoqarpoq; cerium (1.930 g/ton), lanthan (870 g/ton), thorium (670g/ton), neodym (668 g/ton), praseodym (200 g/ton) aamma aatsitassat qaqutigoortut saffiugassartaanni taakkunani qaffasilaartut; samarium, gadolinium, terbium, gallium aamma germanium. Misissugassaq tamatuma saniatigut aqerlumik qaffasissumik akoqarpoq. Misissugassap aatsitassat qaqutigoortut saffiugassartaannik arlalinnik akoqarnera Upernaviup eqqaani nalinginnaasuunngilaq.
• Paulus Isak Danielsen Kullorsuarmeersoq metagråvakke-mit misissugassamut (sioqqat ujarattat taartoq kinnerneersoq) sulfid-italimmut. Misissugassaq Kullorsuup kangiani Saqqarlersuarneersuuvoq. Saffiugassat makkua qaffasissuni annertussusillit tassaniipput; zink (1800 g/ton), siivi (3 g/ton), zirkonium (123 g/ton) kiisalu wolfram, vanadium, tellurium, uran, tin, rhenium, cæsium, aamma cadmium. Sumiiffiup zinkeqarfeqarsinnaanera periarfissaqarpoq.

Ajugaasut sisamaanniittut sisamat tamarmik immikkut akileraaruteqanngitsunik 5.000 koruuninik akissarsiassartallit makkununnga tunniunneqarput:

• Bebiane Petersen, Qaanaaq, misissugassamut saffiugassanik magnetit-inik akoqarluartumut. Misissugassaq saviminissamik nippusimasumik 27 %-inik nalilerneqartunik savaminissartaqartoq ilimanarpoq, kiisalu kuultinik qaffasilaartunik akoqarluni (0,072 g/ton). Saviminissaq nippusimasoq Qaanaap eqqaani sumiiffinni ataasiakkaani ilisimaneqarpoq aammalu Pituffiup kujataani ilisimaneqarnerulluni.
• Sisimiuni napparsimavimmi sulisut, Sisimiut, sulfid-italinnik ujaqqanik magmatiskiusunik nassaaminnut. Misissugassamiipput kobolt (227 g/ton) kiisalu niobium, selen, tantal aamma tellurium qaffasilaartunik akullit.
• Agnethe Inugsugtoq, Ikerasaarsuk, nassaaminut nunaqarfiup Ikerasaarsuup qanitaani magnesium-itaqarluartumik, magnesium-inik (17,5%), krom-inik (0,2 %), nikkel-ilinik (0,2%), kobolt-inik (117 g/ton) aamma bismuth-inik qaffasissunik akulimmik.
• Laura Jensen, Narsaq, Arsuup kujataani nassaaminut Illorsuit Qeqertaanni gnejs-imik manngertornisumik. Misissugassaq molybdæn-inik (179 g/ton), barium-inik (0,2 %) aamma aluminiumik (8,2%) qaffasilaartunik akoqarpoq.

Ujarassiorit pillugu naatsumik
Ujarassiorit tassaavoq nuannariinnarlugu ujarassiortartunut nunami namminermi ujarassiornermi unammisitsineq 1989-imiilli ingerlanneqalersimasoq. Ujarassiornermi najukkani innuttaasut aatsitassanik peqarfinnik nutaanik ilisimasaqarnerat akuutinneqarpoq atorneqarlunilu. Pisuni arlalinni misissugassat nassiunneqartut, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni misissuinermik aatsitassarsiorluni misissuinermut ingerlatseqatigiiffiit aallartinnissaannik pissutissaqalersitsisarput.

Tamatuma saniatigut ujarassiorimmi siunertaavoq, Kalaallit Nunaanni innuttaasut nunap sannaanut saffiugassanullu atitunerusumik paasisimasaqalersinnissaat nalinginnaasumillu soqutiginnilersinnissaat.

Ujarassiorit Aatsitassanut Inatsisillu Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfimmit aqunneqarpoq.

Ujarassiorit ajugaasullu pillugit paasissutissanik piniarnermi attaveqarfigineqassaaq ujarassiooq Pele Tobiassen oqarasuaammut +299 346811 imaluunniit e-mail pton@nanoq.gl