Akuersinermut inatsit nutaaq: Kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasut ikiorserneqartarnissaat inatsisip qulakkiissavaa

Inuit kikkut tamarmik namminneq timertik pillugu aalajangiisinnaatitaaffeqarput. Inuit atoqateqarnissaminnut akuersinermik tunniussisimanngitsut inatsisitigut illersugaanissaat inatsisip qulakkiissavaa.

Pinngitsaaliilluni atoqateqartarneq pinaveersimatinniarlugu akuersitseqqaarluni atoqateqartarnissap inatsisitaa nutaaq, aamma akuersinermut inatsimmik taaneqartartoq, Kalaallit Nunaanni juulip ulluisa aallaqqaataanniit atuutilerpoq. Akuersinermut inatsisip atoqateqarluni iliuuserisartakkat illuatungeriinnit tamanit kajungilluni iliuuserinninnerusut qulakkiissavai. Tamanna ima paasineqassaaq illuatungeriit atoqatigiinnermi peqataasut tamarmik atoqateqarusussuseqarlutik akuersillutik nalunaaruteqaqqaartassapput. Oqarluni, iliuuseqarluni imaluunniit nipiliuuteqarluni akuersineq nalunaarutigineqarsinnaavoq. Illuatungip aappaa nalorniguni, aappi akuersinersoq aperissavaa. Illuatungerisamit akineqannginneq naameernertut paasineqartassaaq – tassa imaappoq illuatungeq akuersisimanngimmat atoqatigiinneq nangeqeqqusaassanngilaq.

- Atoqateqarluni misigisat pilerisunnermit pilersinneqartarput namminerlu piumassuseqarnissaq pisariaqaataalluni. Illuatungeriit pilerisunneq pigissavaat, taamaanngippat atornerluisoqassaaq. Atoqateqarnissamut akuersinerup atoqateqarnermi misigisap nammineq kajunginnermit perusussuseqarnermiillu aallaaveqarneri qulakkiissavai. Ersiorneq aallaaviussanngilaq. Pisussaaffeqarneq aallaaviussanngilaq. Pinngitsaalineq aallaaviussanngilaq. Illit kisivit illit timit pillugu aalajangiisinnaatitaavutit. Naalakkersuisut neriuutigaat akuersinermut inatsit toqqissisimanerulernermik naapertuilluarnerulernermillu pilersitsiumaartoq. Taakkua saniatigut inuit killingi imminnullu ataqqeqatigiinnissaannut inatsit aallarniutaalluarsinnaavoq, taama oqaaseqarpoq Inatsiseqarnermut Naligiisitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen.

Inuit amerlanerit pineqaatissinneqartalernissaat anguniagaanngilaq
Danmarkimi Sverigemilu Politiinut tunniussinerit amerliarsimasut nalunaarutigineqartaraluartut inatsisip tamanna siunertarinngilaa. Inuit amerlanerit inatsit una naapertorlugu pineqaatissinneqartalernissaat siunertaanngilaq. Inuit allat qanoq issusaannik maluginninnerunissaq aamma inuit killiminnik ataqqeqatigiinnerulernissaat siunertaapput.

• Inatsisip assingata Sverigemi 2018-imi atuutilerneranit, ukiup tulliani 2019-imi, pinngitsaaliilluni atoqateqarnerit 75 % angullugu pineqaatissiisoqarsimavoq¹ . Ukiut tallimat qaangiuttut, 2022-imi, pinngitsaaliilluni atoqateqarnerit 2018-imisuulli amerlaqqataannik pineqaatissiisoqarpoq²
• Danmarkimi 2020-miit 2021-mut Politiinut tunniussisut 50 %-imik amerliarsimapput³

Akuersititsisarneq aamma inersimasut, inuusuttut meeqqallu akornanni killit pillugit paasissutissat amerlanerit Paarisa-p nittartagaani nassaarisinnaavatit.

¹Allaaserisaq: Langt flere bliver dømt for voldtægt i Sverige efter ny samtykkelov | Indland | DR
²Allaaserisaq: Fem år med svensk samtykkelov: Dobbelt så mange voldtægtsdomme (jyllands-posten.dk)
³Paasissutissiiviit: Første år med omdiskuteret lov: Samtykkeloven har fængslet voldtægtsmænd - og har sikkert også ladt skyldige gå fri (dr.dk)