Aningaasat meeqqanut atugarliortunut atorneqarput – pinasuartumik ikiorsiinernut pitsaaliuinernullu atorneqarput

Apeqqut nr. 1: Ikiorsiinerup annerpaartaata Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup sulisunik 60-it 80-illu akornanni piorsaavigineqarneranut atorneqarsimanerarlugit kiisalu kommunit sulianik suliarinnittarnerannut ikiorsiinermut Qallunaat kommuniisa isumaginninnermut siunnersortaasa 4 atorneqarnerannut akiliutitut ikiorsiissutit atorneqarsimanerarlugit isornartorsiuutigineqarpoq.

Apeqqummut nr. 1-mut akissut:
Inatsisartunut ilaasortat tamarmik 2019-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniutit patajaallisaavigineqarnissaat pillugu Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut ikiorneqarnissamik qinnuiginnissasut isumaqatigiissutigaat. Taamaammat 2019-imi aasakkut Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut saaffiginnipput, taakkulu ikiuerusupput. 10. oktober 2019-imi taamanikkut Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq, Martha Abelsen, aamma Social- og Ældreminister, Astrid Krag, allakkamik atsioqatigiipput, atsioqatigiinnerullu ataatsimut suliap aallartinnera kinguneraa.

Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniut qanoq iliornikkut pitsaanerulersinnaasoq paasiniarlugu aqutsisoqatigiinnik pilersitsisoqarpoq. Aqutsisoqatigiinni taamani Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfimmit, Danmarkimi Social- og Ældreministereqarfimmit, Danmarkimi Justitsministereqarfimmit aammalu kalaallit kommuniinit sinniisoqarpoq. Kommunit Qeqqata Kommuniani kommunaldirektørimit, Juliane Henningsenimit sinniisoqarsimapput. Juliane Henningsen aqqutigalugu kommunit suliamut peqataatinneqarput aammalu Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniummut suliniutit sorliit pitsaanerulersinneqarsinnaanersut pillugit aalajangeeqataasinnaasimallutik.

Qanoq ililluni siusissukkut suliniuteqarnerup pitsaaliuinerullu qulakkeerneqarnissaanut, kommunini sulianik suliarinninnerup patajaallisaavigineqarnissaanut, meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut neqeroorutit amerlineqarnissaannut aamma meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut inatsisitigut isumannaatsuunerup patajaallisaavigineqarnissaannut innersuussutit 16-t aqutsisoqatigiit 2020-imi aggustiugaa saqqummiuppaat. Innersuussutit maannakkut suliniutinik taagorneqarput.

Isumaginninnermut suliassaqarfimmi innersuussutit piviusunngortinneqarnissaannut Folketingimi amerlanerussuteqarluartut 80,0 mio. kr.-it immikkoortippaat. Taakkununnga kalaallit aningaasaleeqataassutaat ilanngunneqarput. Inatsiseqartitsinermut suliassaqarfimmi suliniutit taakku 5 qallunaat naalakkersuisa namminneq aningaasalersorpaat.

Taamaalillutik piffissami 2020-miit 2023-mut Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniutit patajaallisaavigineqarnissaannut innersuussutinit 16-iusunit innersuussutit katillugit 11-usut ineriartortinnissaannut atortuulersinnissaannullu Danmarkimit 80,0 mio. kr.-it atorneqarput. Tamatuma saniatigut atortuulersitsinerup aamma meeqqat inuusuttullu atugarissaarnerisa nalilersuiffigineqarnerannut 80,0 mio. kr.-it taakku atorneqarput. Suliap ilaa taanna pingaarnertut qallunaat Socialstyrelsiannit ingerlanneqarpoq.

Suliniutit taakku 11 ineriartortinneqarnerisa saniatigut massakkut kommunini tamani meeqqanut ornittakkanik pilersitsinernut, meeqqanut kingunerlutsitsisunut katsorsaallutik angalaaqatigiittartut patajaallisaavigineqarnerannut, taamaalillutik nunami tamarmi meeqqat inuusuttullu amerlanerusut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanermik kingorna katsorsarneqarsinnaaniassamma, angajoqqaanngortussanut piareersaataasumik pikkorissaanerni MANU-mi atortut nutaat ineriartortinneqarnerannut, nunami tamarmi ilaqutariinnut sullissiviit aqutsisuinut attaveqatigiittarfiit pilersinneqarnerannut, kommunini tamani meeqqat pillugit sulianut sulianik suliarinninnermut systemimik ataatsimoorussamik ineriartortitsinermut, inersimasunut meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliornermik pissusilersortartunut katsorsaavimmik ineriartortitsinermut pilersitsinermullu (neqeroorut 2021-p naanerani ammarneqassaaq) kiisalu kommunini sulianik suliarinnittartut ilaqutariinnillu katsorsaasartut sanileralugit ilitsersuunneqarnerannut suliaqarnermullu Danmarkimit aningaasaliissutit ilaatigut atorneqarput.

Suliat suliarineqarnissaannut kiisalu ilaqutariinnut katsorsaasartunut kommuninut ikiorsiinermut tunngatillugu Qeqqata Kommunia, Kommune Kujalleq aamma Avannaata Kommunia 2020-imi 2021-imilu qallunaat kommuniini atorfeqartunit sulianik suliarinnittartunit ilaqutariinnillu katsorsaasartunit ikiorneqarput. Massakkut Kommune Qeqertallip ikiorneqarnissaa sulissutigineqarpoq, kommunip nammineq kissaateqarneratigut sulianik suliarinnittussat ilaqutariinnillu katsorsaasartut kalaallisut oqaaseqartussaapput.

2020-mi 2021-imilu Qeqqata Kommuniani, Kommune Kujallermi aammalu Avannaata Kommuniani sulianik suliarinnittartut ilaqutariinnillu katsorsaasartut amerlassusaat tulliuttuni taaneqarput:

Sulianik suliarinnittartut piffissami 2020-mi marsimiit 2020-mi december-i ilanngullugu Qeqqata Kommunianiissimapput. Ilaqutariinnik katsorsaasartut piffissami 2021-mi januar-imiit 2021-mi juni ilanngullugu kommunimiissimallutik.

Sulianik suliarinnittartut piffissami 2020-mi september-imiit 2021-mi apri-i ilanngullugu Kommune Kujallermiissimapput. Ilaqutariinnik katsorsaasartut piffissami 2021-mi marst-imiit 2021-mi august-i ilanngullugu kommunimiissimallutik.

Sulianik suliarinnittartut piffissami 2021-mi februar-imiit 2021-mi maj-i ilanngullugu Avannaata Kommunianiissimapput. Ilaqutariinnik katsorsaasartut piffissami 2021-mi september-imiit 2021-mi december-i ilanngullugu kommunimiissallutik.

Innersuussutit suliarineqarnerannut atatillugu kommuninit tamanit, Kommune Qeqertalik minillugu, qallunaat kommuniinit sulianik suliarinninnermut ikiorneqarnissaq annertuumik kissaatigineqarpoq.

Suliniutit taakku 11 ineriartortinneqarnerannut atortuulersinneqarnerannullu 80,0 mio. kr.-init taakkunannga Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmi sulisut 15 atorfinitsinneqarput. Meeqqat inuusuttullu atugarliortut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut katsorsarneqarnissaannut meeqqanut psykologit, inersimasut meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliornermik pissusilersortartut katsorsarneqarnissaannut psykologit kiisalu suliniutinut aqutsisut uani ilaatigut pineqarput. Sulisut taakkut 15 tamarmik suliniutini atorfinitsinneqarput. Sulisoq ataaseq 2022-p qeqqata tungaanut atorfinitsinneqarpoq, sulisullu 14-it 2023-p naanissaata tungaanut atorfinitsinneqarlutik.

Apeqqut nr. 2: Meeqqanut atugarliornerpaamut toraagaqarluni suliniuteqarnani Inuunerittalli Paarisallu ineriartorteqqinneqarnissaannut aningaasat atorneqarsimanerat isornartorsiutit aapparaat.

Apeqqummut nr. 2-mut akissut 2:
Siullermik Inuunerittap Paarisallu ineriartorteqqinneqarneranni suna pineqarnersoq, kiisalu meeqqat atugarliortut pillugit Paarisap suliaqannginneqarnerani suut pineqarnersut paatsuungassutigaakka?

Kinguaassiutitigut atornerluisarneq, angajoqqaat piginnaasaat, imigassaq, nerisat timersornerlu il.il. pillugit Paarisap pitsaaliuinermik suliaqarnera Sermitsiaq.AG-p meeqqanut atugarliortunut pitsaaliuinertut isiginngimmagu tunngaviusumik ernumanartoqarpoq.

Kalaallit qallunaallu oqartuusaasoqarfiisa assigiinngitsunik suliallit akornanni suliaqarnermit angajoqqaat atugarliortut meeqqat ineriartornerannut tapersersuinermik isumassuinermillu piareersarneqarnissaannik ukkatarinnilluni suliniut nr. 1-mi aamma najukkani kommunini sulianik suliarinnittartut, meeraaqqerisut juumuullu akornanni oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnerisa patajaallisaavigineqarnissaa pillugu suliniut nr. 2-mi immikkut ittumik meeqqanut atugarliortunut taakkulu ilaqutaannut immikkut ittumik pitsaaliuinermik suliassaqarfik iliuuseqarfigineqarpoq.

Angajoqqaat atugarliortut meeqqat ineriartornerannut tapersersuinermik isumassuinermillu suliniutip 1-p piareersassavai. MANU-mik neqeroorutip annertusaavigineratigut angajoqqaanullu atugarliortunut immikkut ittumik annertusisamik tamakkiisumillu tapersersuinermik neqeroorummik pilersitsinikkut taamaasiortoqassaaq.

Najukkani oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit akornanni kommunini sulianik suliarinnittartut peqqinnissaqarfimmilu sullissisut akornanni suleqatigiinneq suliniutip 2-p pitsanngorsassavaa.

Tamatuma saniatigut qallunaat kalaallillu oqartussaasoqarfiisa assigiinngitsunik suliallit akornanni suleqatigiinnermit innersuussutigineqartut 16 amerlanersaanni Kalaallit Nunaanni meeqqanut atugarliortunut suliniutit aallartereersimasut ineriartortinneqarnissaat eqqarsaatigineqarpoq. Innersuussutini taakkunani 16-iusuni nutaarluinnarnik suliniuteqartoqannginnissaa, kisiannili suliniutit ilisimasallu pioreersut ineriartortinneqarnissaat taamaammat taakkunani pineqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik suliniutit, Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqussakkat atorneqarnissaat, taamaammallu avataanit suliniutinik, kalaallini inuiaqatigiinni immaqa assigisaanik sunniuteqartussaanngitsunik aallartitsinissaq pinnagu, suliniutit aallartinneqareersut ineriartortinneqarnissaat siunertarineqarpoq.

Apeqqut nr. 3: Naggataagut peqatigisat meeqqanik atugarliornerpaanik sullissisut aningaasat atorneqarnissaat pillugit ilanngunneqarsimannginnerat pillugit Naalakkersuisut isornartorsiorneqarput.

Apeqqummut nr. 3-mut akissut

Meeqqat inuusuttullu atugarliortut pillugit kalaallit qallunaallu oqartussaasoqarfiisa assigiinngitsunik suliallit akornanni suleqatigiinnermit innersuussutit suliarineqarneranni kalaallit naalakkersuisoqarfianit aqutsisoqarfiinillu, qallunaat ministeriaqarfiinit aqutsisoqarfiinillu, kalaallit kommuuniinit, kalaallit NGO-init aamma peqatigiiffinnit/kattuffinnit peqataasut ilanngunneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni ataatsimiinnerni angalanernilu pisarpoq.

Kalaallit qallunaallu oqartussaasoqarfiisa assigiinngitsunik suliallit akornanni suleqatigiinnit 80,0 mio. kr.-it taakku qanoq atuuttussanngortinneqarnissaat pillugit aalajangiineq aqutsisoqatigiinnit aalajangerneqarpoq. Siusinnerusukkut taaneqareersutut aqutsisoqatigiit tulliuttunit ilaasortaqarput: taamanikkut Isumaginninnermut Inatsisillu Atuutitsinermut Naalakkersuisoqarfiusimasumit, Danmarkimi Social- og Ældreminister-iaqarfimmit, Danmarkimi Justitsminister-iaqarfimmit aamma nunatsinni kommuniinit sinniisoq sinniisuullutik ilaasortaapput. Kommunit Qeqqata Kommuniani pisortaanermit Juliane Henningsen Heilmann-imit sinniissuuffigineqarput. Taamaalillutik taakku 80,0 mio. kr.-it meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniutinut assigiinngitsunut atorneqarnissaat kalaallit kommuniisa aalajangeeqataaffigisimavaat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Paneeraq Olsen
Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq

Paasisaqarnerorusukkuit naalakkersuisup allattaa Inûna Davidsen e-mail-ikkut: inda@nanoq.gl-ikkut imaluunniit oqarasuaatikkut +299 25 78 54-ikkut attavigiuk.