Kalaallit Nunaata kitaani avannaani kisermaassilluni akuersissut nr. 2011/15-mut sumiiffik akuersissummi ilaatinneqartup iluani, 3D-inik sajuppillatsitsisarluni paasissutissanik katersinissat, tassunga ilaassallutik immap ikeranik naqqatalu ilusaanik misissuinissamut pilersaarutit pillugit avatangiisinik nalilersuinerit (EIA) tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarnerat.

Maersk Oil Kalaallit Nunaat A/S, kisermaassilluni akuersissut nr. 2011/15-mi ingerlatanik suliarinnittussaq, qinnuteqarpoq 3D-inik sajuppillatsitsisarluni il.il. paasissutissanik katersinissamut pilersaarutit akuerineqassasut. Piffik misissuiffissatut toqqarneqartoq 1.900 km2 angissuseqarpoq. Qinnuteqartup nalilerpaa misissuinerit qaammatini pingajuat qiteqqullugu sivisussuseqarumaartut.

Naalisaaneq Tekniskiunngitsoq (kal)
Naalisaaneq Tekniskiunngitsoq (tuluttut)

3D-inik sajuppillatsitsisarnernit il.il. paasissutissanik katersinermut EIA, Kalaallit Nunaata kitaa (kal)
3D-inik sajuppillatsitsisarnernit il.il. paasissutissanik katersinermut EIA, Kalaallit Nunaata kitaa (tuluttut)

Kalaallit Nunaanni sinerissap avataani ikummatissiassanut tunngatillugu misissuineq misissueqqaarnissamut akuersissut, ikummatissiassanik kisermaassisussaatitaaffeqarluni misissuinissamut qalluinissamullu akuersissut imaluunniit ilisimatusarnikkut misissuinissanut akuersissut naapertorlugu taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq.

Akuersissummik peqarnissap saniatigut pisinnaatitsissummik pigisaqartoq, sinerissap avataani misissuinermik ingerlatanik suliaqarsinnaanissaminut, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut aalajangersimasumik akuersissuteqarnissamik pissarsiniassaaq. Misissuinermi ingerlatat akuersissuteqartoqaqqaarsimanngippat aallartinneqassanngillat.

Sinerissap avataani misissuinermi ingerlatanik suliaqarnissamut akuersissuteqarnissamut piumasaqaataavoq, pisinnaatitsissummik pigisaqartup, aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi aammalu inatsisini attuumassuteqartuni aalajangersakkat, akuersissummut ingerlatassanik qinnuteqarfiusumut atugassarititaasut, malittarisassani Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup aalajangersarsimasaanni aalajangersakkat aammalu atugassarititaasut akuersissuteqarluni allakkiami allassimasut naammassisimassagai.

Sinerissap avataani ikummatissiassanik misissuinermi ilaatigut ingerlata makkua pineqartunut ilaapput:

Imaani 2D-inik sajuppillatsitsisarluni misissuinermit paasissutissanik katersineq
Imaani 3D-inik sajuppillatsitsisarluni misissuinermit paasissutissanik katersineq
Silasiornermi aammalu imarpimmut tunngasunik misissuinerit
Imaani naqitsineqarnermik paasissutissanik katersineq
Imaani kajungerisaqarnermik paasissutissanik katersineq
Imaani geofysiskinik/geotekniskinik aamma avatangiisinik misissuinernik ingerlatsinerit
Imaani elektromagnetiskinik misissuinerit
Sikunik misissuinerit
Immap naqqani misissugassanik katersuinerit

Matuma siuliani allattukkat tamakkiisuunngillat.

Ingerlatanik suliaqarnissamik akuersissuteqarnissaq pillugu qinnuteqaatip tunniunnissaa sioqqullugu qinnuteqartoq suliassamut nassuiaammik nassiussissaaq (ukiumi pineqartumi kingusinnerpaamik 1. februar), taassuma imarissallugu avatangiisitigut pinngortitami sunniutaasussat annertusiartorsinnaanerisa killilersimaarnissaat qanoq eqqarsaatigineqarnersoq pillugu allaaserisaq. Suliassamut nassuiaat tunngavigalugu Nationalt Center for Miljø og Energi (DCE, siusinnerusukkut taaneqartartoq Danmarks Miljøundersøgelser - DMU) naliliissaaq, ingerlatassatut qinnuteqaatigineqartup taanna kisiat isigalugu imaluunniit inuit ingerlataannut allanut pilersaarutigineqartunut imaluunniit ingerlareersunut ataqatigiissillugit, avatangiisinut annertuumik sunniuteqartussaassanersoq imaluunniit sunniuteqarnissaa aarlerinaateqarnersoq.

Nalilersuineq siunnersuinerlu DCE-mit tiguneqartoq tunngavigalugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup qinnuteqaatip aalajangersimasup suliarineqarnerani periaasiusinnaasut pingasut makkua ilaat ataaseq malissavai:

Periaaseq nr. 1:

Ingerlatassaq aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi pineqartunut ilaasoq avatangiisinut annertuumik sunniuteqassasoq ilimagineqarpat, aatsaat ingerlatassap suliarineqarnerani avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq, tuluttut Environmental Impact Assessment-imik (”EIA”) taaneqartartoq suliarineqareerpat, aammalu EIA-mut nassuiaat Naalakkersuisunit akuerineqareerpat, ingerlatassanut pilersaarummik akuersissuteqarneq nalunaarutigineqarsinnaavoq.

Ingerlatassaq avatangiisinut annertuunik sunniuteqarsinnaasoq isumaqartoqarpat, qinnuteqartoq kingusinnerpaamik martsip aallaqqaataani Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut, sapaatit akunnerini 8-ini tamanut ammasumik tusarniaanerup ingerlanneqarnissaa siunertaralugu, makkuninnga nassiussissaaq:

EIA tamakkiisoq (tuluttut aamma kalaallisut) piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinernik attuumassuteqartunik aallaaveqartoq, ilanngullugu sajuppillatsitsisarluni misissuinissat eqqarsaatigineqartut nipiliortarnerannut ilusiliaq

EIA-p naalisarnera tekniskiunngitsoq (Non Technical Summary, NTS) tuluttut, danskisut aamma kalaallisut

Periaaseq nr. 2:

Kisiannili ingerlatassaq inuit ingerlatassatut pilersaarutaannut imaluunniit ingerlataannut ataqatigiissillugu, piffissami maannakkut pisumi paasissutissat pigineqartut pitsaanerpaat tunngavigalugit naliliiffigalugit, sunniuteqarnerlussinnaanera ilimanaateqarsinnaagaluartoq DCE avatangiisinut annertuumik sunniuteqarnissaat ilimanaateqanngitsoq isumaqarpat, qinnuteqartoq avatangiisini pitsaaliuinissamut suliniutinik nalilersuineq tuluttut Environmental Mitigation Assessment-imik (”EMA”) taaneqartartoq, pillugu nalunaarusiamik tunniussinissamik qinnuigineqassaaq.

Ingerlatassaq avatangiisinut annertuunik sunniuteqarsinnaasoq isumaqartoqanngippat, qinnuteqartoq kingusinnerpaamik martsip aallaqqaataani Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut, sapaatit akunnerini 8-ini tamanut ammasumik tusarniaanerup ingerlanneqarnissaa siunertaralugu, makkuninnga nassiussissaaq:

EMA (tuluttut aamma kalaallisut) ilanngullugu sajuppillatsitsisarluni misissuinissat eqqarsaatigineqartut nipiliortarnerannut ilusiliaq

EMA-mi nalilersuinerup naalisarnera tekniskiunngitsoq (NTS) tuluttut, danskisut aamma kalaallisut

Periaaseq nr. 3:

Ingerlatassaq inuit ingerlatassatut pilersaarutaannut imaluunniit ingerlataannut ataqatigiissillugu, piffissami maannakkut pisumi paasissutissat pigineqartut pitsaanerpaat tunngavigalugit naliliiffigalugit, DCE-mit killeqartuinnaasussatut naliliiffigineqarpata, qinnuteqartoq qinnuteqarnermut najoqqutassamini immikkoortumi avatangiisitigut suliniutit pitsaaliuisussat suut suliaqarfimmi suliaqarnerup ingerlanneqarnerani malinneqassanersut immikkut nassuiassavaa.

Qinnuteqarnermut najoqqutassat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut nassiunneqassapput, taassumalu tamatuma kingorna oqartussaasunut assigiinngitsunut attuumassuteqartunut tusarniaassutigissallugit.

Nalinginnaasumik:

Piffissaq tusarniaaffiusussaq naappat DCE aamma Pinngortitaleriffik VVM-imik (/EIA) imaluunniit EMA-mut nalunaarusiamik aammalu qinnuteqarnermut najoqqutassanik allanik, ilaatigut tusarniaanermut akissuteqaatit tiguneqartut tunngavigalugit inaarutaasumik nalilersuinermik suliaqassapput. Avatangiisini iliuusissani nalunaarusiani/qinnuteqaammi allaaserineqartuni, sapinngisamik annertunerpaamik avatangiisini aarlerinaataasut ataatsimut katillugit annikillisinneqarnissaat anguniarneqartariaqarpoq.

Naalakkersuisut suliassani VVM(/EIA) qinnuteqarnermut najoqqutassanut ilaasimatillugu, suliarinninnissamut suliamilu aalajangiinissamut piginnaatitaapput, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik suliassani EMA aamma misissuinermi ingerlatat nalinginnaasut allat ilaasimatillugit aalajangiisinnaalluni.

VVM/EIA inaarutaasoq Naalakkersuisunit ulloq 3. juli 2012 akuersissuteqarfigineqartoq 

VVM/EIA (kal)
vvm/EIA (tuluttut) 

Allaatigiuk:

Kalaallit Nunaata kitaani avannaani kisermaassilluni akuersissut nr. 2011/15-mut sumiiffik akuersissummi ilaatinneqartup iluani, 3D-inik sajuppillatsitsisarluni paasissutissanik katersinissat, tassunga ilaassallutik immap ikeranik naqqatalu ilusaanik misissuinissamut pilersaarutit pillugit avatangiisinik nalilersuinerit (EIA) tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarnerat.

Sammisaq:

Aatsitassat

Tusarniaanerup suunera:

Avatangiisinik nalilersuinerit

Siunertaq:

Qinnuteqaat akuerineqarnissaa

Tusarniaanermi piffissaliussaq:

14 maaji 12:00:00

Tusarniaanermi akissutit uunga nassiuteqquneqarput:

bmp@nanoq.gl