Namminersorneq qanoq atsigisoq?

Siulequt
Allaaserisaq una Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat 13. aamma 14. september ataatsimeersuartitsinissaannut qilanaartuutissiani marluusuni aappaavoq. Aviisini annerni aaqqissuisut isumaqatigereerlugit allaaserisaq siulleq aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanermik imalik ”Sermitsiak’”-mi sap. ak.-ani kingullermi saqqummerpoq.

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiinnut suliassiissummi takuneqarsinnaavoq Isumalioqatigiit Kalaallit Nunaanni oqartussat oqartussat oqartussaanerulernissaat akisussaanerulernissaallu pillugit eqqarsaatersorlutillu siunnersuusiussasut. Apeqqutit pineqartut tassaapput nunamut namminermut tunngasut, inuutissarsiutinik aningaasarsiornermillu ineriartortitsineq ilanngullugit, aammalu nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut.

Allaaserisami uani, qulequtaani takuneqarsinnaaasutut, sammineqassapput namminersornerup qanoq annertutigisinnaaneranut Isumalioqatigiissitat sulinerata malitsiginiagassaanut atatillugu tunngaviusumik eqqarsaatersuutit.

Namminersorneq naalagaaffeqatigiinnerup iluani

Naalakkersuisut Isumalioqatigiissitanik pilersitsigamik suliassiissuminni ilanngullugu erseqqissarpaat Isumalioqatigiissitat siunnersuutigisassaat naalagaaffeqatigiinnermik innarliissanngitsut. Taanna allatulaaq ima oqaatigineqarsinnaavoq: Inuit nunatsinni najugallit imminnut oqartussaaffiginerat akisussaaffiginerallu sapinngisamik annerpaaq pissaaq Inatsisit tunngaviusut Danmarkimut, Savalimmiunut nunatsinnullu atuuttut periarfissarititaasa iluanni.

Suliassiissummi killiliussat politikikkut aalajangigaapput taamaattumillu isumaqatigalugit isumaqatiginagilluunniit nalilersorneqarsinnaallutik; Isumalioqatigiissitalli pisussaaffiginngilaat suliassiinermi killiliussat avaqqullugit siunnersuusiussallutik.

Inatsisit tunngaviusut naatsumik
Danmarkimi Inatsisit tunngaviusut siulliit 1849-imeersuupput kunngip kisermaassilluni naalakkersuinermik ingerlatsineranik taamaatitsisut. 1849-imiit 1953-ip tungaanut Inatsisit tunngaviusut marloriarlutik annertunerusumik allanngortinneqartarput 1866-imi aamma 1915-imi. Allannguutaasartut tassaanerupput Inatsisartut immikkoortuinut marlunnut, tassalu Folketingimut Landstingimullu, ilaasortassanik qinerseqataasinnaassagaanni piumasat suussanersut. Taamaattumik Inatsisini tunngaviusuni massakkut atuuttuni 1953-imeersuni aalajangersakkat ilarpassui ukiut 150 matuma siornatigulli atuuttuupput. 1953-imi Inatsisartut arlaat, Landsting, atorunnaarsinneqarpoq, aammalu nunarput nunasiaajunnaarluni Danmarkip naalagaaffianut atalivippoq soorunalumi Inatsisini tunngaviusuni aalajangersakkat, inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut ilanngullutik, tamakkiisumik nunatsinnut atuutilerlutik.

1953-imi allannguut nunatsinnilu qinersisartut

1953-imi nunarput Danmarkip naalagaaffianut atalivissinneqassammat nunatsinni qinersisartut toqqarlugit aperineqanngillat, tassa taasisinneqanngillat. Taamaallaat Avannaata Kujataatalu landsrådii taamanikkut aperineqarlutik akuersipput.

Kingumut qiviarluni ullumikkullu isit isigalugit aammalu nunat akornanni inatsisit, assersuutigalu FN-ip pilersinneqarnerani aalajangersakkat ilaat, naapertorlugit taamak pisoqarnera ippinnaannarani kukkunertut oqaatigisariaqarpoq; apeqqutaavorli qinersisartut taasisinneqarsimasuuppata inernera allaasimassagaluarnersoq. Taamanikkut pissusiusut kingumut qiviarlugit tamanna qularaara. Aamma apeqqutaavoq pereersut upittuassanerivut.

1953-imi kukkuneq aammaaqqikkumanagu 1979-imi namminersornerulernissaq sioqqullugu nunatsinni qinersisartut taasisinneqarput namminersornerulernissap ilalerneqarluarneranik inerneqartumik.

Naalagaaffeqatigeeriaatsit assigiinngitsut
Siusinnerusukkut annermik sammineqartaraluarput naalagaaffiit namminiivissut atugaat; ukiunili kingullerni taakku piinnarnagit naalagaaffiit iluini nunallu immikkoortortaasa akunnerminni naalakkersuinikkut oqartussaassuseqarnikkullu qanoq aaqqissuussaanerat alapernaanneqariartorput. Misissuisut ilaasa paasivaat nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu naalagaaffeqatigeeriaatsit hundredit arlaliusut.

Naalagaaffiup ataatsip iluani nunat immikkoortortaasalu akunnerminni naalakkersuinikkut oqartussaassuseqarnikkullu qanoq aaqqissuussaasinnaanerat siumut eqqoriareerneqarsinnaanngilaq ima imaluunniit ittuussasoq. Naatsumik oqaatigalugu aaqqissuussinerit anguneqarsinnaasut tassaanerusarput naalagaaffik tamakkerlugu aammalu nunap ilaani oqartussat isumaqatigiissutigisinnaasaat qanoq ittuunersut, soorunami naalagaaffimmi pineqartumi inatsisit tunngaviusut qanoq periarfissiinerat apeqqutaalluni.

Naalagaaffiup ataatsip iluani qitiusumik oqartussat annertoqisumik oqartussaaffeqarsinnaapput tamatumalu malitsigisaanik nunap immikkoortortaani oqartussat annikitsuaraannarmik oqartussaaffeqarsinnaallutik; naalagaaffinnili allani oqartussaaffiit annertoqisut nunap ilaaniissinnaapput nunalu tamakkerlugu oqartussat annikitsuinnarmik oqartussaaffeqarsinnaallutik. Taasat kingulliit eqqarsaatigalugit assersuutigineqarsinnaapput Caribiami qeqertat ilaat USA-mut atasut allallu Manerassuarmiittut New Zealand-imut atasut.

Inatsisit tunngaviusut killiliussaat
Allaaserisap aallaqqaataani taaneqarpoq naalakkersuisut suliassiissumminni erseqqissaraat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigiumaagaat Inatsisit tunngaviusut iluanni pissasut; Inatsisilli tunngaviusut killissarititaat suuppat imaluunniit aalajangersimavissuuppat?

Namminersornerulernissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinerminut atatillugu 1970-ikkut qiteqqunneranni naalagaaffimmi oqartussanut apeqqutigaa Inatsisit tunngaviusut iluanni namminersorneruneq qanoq atsigisoq piviusunngortinneqarsinnaanersoq. Taamanikkut akissutigineqarpoq assersuutigalugu eqqartuussiveqarneq ilaannaaluunniit namminersornerullutik oqartussaniissinnaanngitsoq eqqartuussiveqarneq avinneqarani ataasiusariaqarmat.

Ukiut 30-unngitsut qaangiuttut Eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup apeqqut taannarpiaq naalagaaffimmi oqartussanut apeqqutigeqqippaa. Akissutigineqarpoq eqqartuussiveqarnerup ilaa Namminersornerulutik Oqartussanut nuunneqarsinnaasoq apeqqutaallunili eqqartuussiviit qullersaata (højesteret-ip) ataasiuinnarnissaa aammalu namminersorneruneq pillugu inatsisip allanngortinnissaa.

Akissutit imminnut naapertuutinngitsut ima paasisariaqarput Inatsisit tunngaviusut killiliussaat sunik nikeriarfissaqartitsinngitsutut isigineqarsinnaanatik; Inatsisilli tunngaviusut periarfissiineri nalilersortariaqartut ukiut ingerlaneranni inuiaqatigiinni allannguutit naapertorlugit. Soorlu allaaserisap aallartinnerani eqqaagiga Inatsisini tunngaviusuni aalajangersakkat ilaat ukiut 150 sinnerlugit pisoqaassuseqarput, ukiullu taakku ingerlanerini inuiaqatigiit atugaat annertoqisumik allanngortutut oqaatigisariaqarput.

Politikikkut periarfissat allanngorput
Eqqaamaneqassaaq 1970-ikkut ingerlaneranni nunatsinni nunap pisuussutaanik, uumaatsunittaaq, piginnittussaaneq oqallisaaqisoq Landsråd-imillu piumasarineqartoq. Taamanikkut ministeriuneq Anker Jørgensen imaannaq puigugassaanngitsunik oqarpoq nunarput nunamik piginnittuulerniaruni Danmarkip naalagaaffianit avissaartariaqartoq.

Taamaakkaluartoq 1992-imi ministeriunerup Poul Schlüterip akuersissutigaa pisuussutit uumaatsut iluaqutiginissaat Savalimmiuni namminersornerusut oqartussaaffigilersinnaagaat.

Ukiormanna Folketing-imi ilaasortat aasaanerani sulinngiffeqalersinnatik majip 30-anni annertuumik oqallipput ilaatigut Savalimmiuni pissutsit eqqartungaatsiarlutigik. Ministeriunerup Poul Nyrup Rasmussenip paatsuugassaanngitsumik oqaatigaa savalimmiormiut annertuumik timitalimmillu namminersulersinnaasut Danmarkip naalagaaffianit avissaanngikkaluarlutik.

Namminersornermi qanoq atsigisoq?
Siuliini eqqartukkat takutippaat nunatta qanoq atsigisumik namminersulernissaa maannangaaq siulittuutigineqareersinnaanngitsoq. Tamatumani apeqqutaalluinnassaaq taamanikkussaq nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut qanoq isikkulimmik isumaqatigiissuteqarsinnaassanersut. Aamma misilittagaareersut aallaavigalugit naatsorsuutigineqarsinnaassanngilaq isumaqatigiinniarnissat taamaattut imaaliallaannaq naammassineqarumaarnissaat; ukiunili qaangiuttuni pisartut eqqarsaatigigaanni illua-tungeriillu piumassuseqarluarunik tamarmik naammagisinnaasaminnik angusaqassajunnarsipput. Tamanna uanga qularinngilara.

Qanorluunniit isumaqatigiittoqassagaluarpat nunatsinni oqartussanut pingaaruteqassaaq apeqqutinik sunilluunniit nunatsinnut attuumassuteqartunik, aamma nunanut allanut sillimaniarnermullu apeqqutit ilanngullugit, aalajangiisoqartinnagu timitalimmik sunniuteqaqataanissaminnik qulakkeerinissaat, tusarniaavigineqaannaratik. Isumaga malillugu aatsaat tamanna pisinnaavoq aalajangigassat piareersarneqalerneranni piffissaq siulleq atorlugu nunatsinni oqartussat peqataatinneqartarpata, aalajangigassat ingerlanneqaleriikatanneranni pinnatik.

August 2001
Jakob Janussen