Ilanngussaq 6: Aningaasarsiorneq inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq

1 Aallaqqaasiut 
2 Ineriartortitsinermut tunngaviusut 
3 Nunanik allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiorneq 
4 Aningaasarsiornerup imminut napatittup anguneqarnissaanut iliuusissat 
5 Pisortat ingerlatsiviannik allanngortiterineq 
6 Kikkut tamarmik inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tuniseqataassapput 
7 Inuussutissarsiorneq imminut qiteritittoq ineriartortinneqassaaq 
8 Peqatigiinneq nutaaq 
9 Eqikkaaneq

Februar 2003-mi Aningaasarsiorneq inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq pillugu Suleqatigiissitanit akuerineqartoq.
Siulequt Una tassaavoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aningaasarsiorneq inuussutissutissarsiutinillu ineriartortitsineq pillugu suleqatigiissitaliaata isumaliutissiissummut ilanngussaa.
Suleqatigiissitaliap isumaliutissiissummut ilanngussap matuma saniatigut tapertatut suliarisimavaa "Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasat ingerlaarnerat". Suleqatigiissitaliap pissutsinut aalajangersimasunut immikkut ilisimasallit aamma oqaaseqartissimavai taakku Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nittartagaani takuneqarsinnaapput.

1 Aallaqqaasiut

Aningaasarsiorneq inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq pillugu suleqatigiissitaliamut suliassiissummi immikkoortut arlalit ilaapput:

  • Aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaasumik sammivilimmik ineriartor­titsineq pillugu siunner­suummik saqqummiussissalluni, matumani ataatsimoor­tumik tapiissuteqartarnermut tunngaviusoq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
  • Nunatta Karsianit tapiissutinik aaqqissuussinerit assigiinngitsut allaaseralugit allannguuteqartinneqarnissaallu isumaliutersuutigalugu.
  • 1979-ip kingorna aningaasarsiornermik inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq allaaseralugu, matumani Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni aningaasat nuun­neqartartut allanngoriartornerat ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
  • Allannguutit sunik kinguneqarsinnaanerat misissorlugu, suliassaqarfinni tas­sunga attuumassuteqartuni tamani.
  • Isumalioqatigiissitanut suliassiissummi anguniakkatut pingaarnertut aalajangiunneqartut eqqortinnissaannut takorluugaasinnaasut suliaralugit.
  • Takorluugaasinnaasut taakku aallaavigalugit anguniakkatut aalajangiunne­qartut sorliit isumasioqatigiissutat inaarutaasumik isumaliutissiissutaanni siu­arsarneqarnissaannik inassuteqaateqarluni.

Suliassiissummi immikkoortut qulaani taaneqartut misissueqqissaarnermut immikkoortunik pingasunik imaattunik ilaqartumut tunngaviusimapput:

  • Tunngavissaq suleqatigiissitaliap Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermik ineriartortitsinermi anguniakkatut aalajangersarsimasaata allaaserineqarnera.
  • Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasarsiornerup allanngorarneri­nik allanngorarnerillu taakku Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermut sunniu­taannik misissueqqissaarneq.
  • Paasissutissat katersorneqartut tunngavigalugit inuiaqatigiit isertittagaasa a­merlineqarnissaannut periaasissanik assigiinngitsunik inuiaqatigiillu aningaa­sartuutaasa ikilineqarnissaannut periaasissanik ilusilersuineq.

Tamatuma kingorna tunngavissatut aalajangersarneqartoq kiisalu periaatsit assigiinngitsut atorneqarnerisigut aningaasarsior­nerup imminut napatissinnaasup qanoq iliorluni pilersinneqarsinnaaneranut periarfissat assigiinngitsut ilusilersorneqassapput.
Suleqatigiissitaliaq allattoqarfillu nukissanik annertungaatsiartunik Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermi inuussutissarsiornermilu ineriartorneq pillugu tunngaviusunik paasissutissarsiornermut atuisariaqarsimapput taamaattumik nukissat annikinnerit ineriartortitsinissamut periusissanik pilersaarusiornermut atorneqartariaqarsimapput.
Suleqatigiissitaliap toqqarsimavaa isumalioqatigiissitat suliassiissutaasa anguniagassaasa pingaarnerit piviusunngortinnissaannut ineriartortitsinissap qanoq iluseqarnissaanut tunngasunik saqqummiussiniarani. Tamakku naalagaaffimmik siunissami isumaqatiginninniarnissap annertuumik sunnerneqarfigisussaammagit. Suleqatigiissitaliap aningaasarsiornerup imminut napatittup anguneqarnissaanut iliuusissanik suliaqarnerata ersarissumik takutippaa tamanna ukiorpaalussuarnik sivisussuseqassasoq, qanorluunniit siunissami isumaqatiginninniarnissat ineriartortitsinissamut tassunga aningaasatigut atugasaarititaasutigut iluatsitsigisumik inerneqaraluarpata.
Isumaliutissiissut inerniliinernik eqikkaanermik kiisalu suleqatigiissitaliap kaammattuut­taanik inassuteqaataanillu naggaserneqassaaq.

Qulaanut

2 Ineriartortitsinermut tunngaviusut

Kapitalimi matumani aningaasarsiornermik inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinermi nukittuffiit pingaarnersaannik ajornartorsiutillu annersaannik ataatsimut paasinnin­nerup pilersinneqarnissaa pingaartillugu isiginiarneqarpoq. Aningaasarsiornermik imminut napatittumik pilersitsissagaanni allanngortitsisoqarnissaa pisariaqartinneqar­toq misissueqqissaarnerup takutippaa.
Kapitalimi matumani ilusilersuinermik ingerlatsinermi pissutsit pingaarnerusut kisimik sammineqarput. Ilusilersuinermik ineriartortitsineq ilusilersuinermillu ingerlatsineq taguutaapput pingaartut, aningaasarsiornermik inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq pillugu allaaserisani atorneqarajuttartut.
Ilusilersuineq isumaqarpoq piorsaaneq/katiterineq, taaguullu taanna aningaasarsior­nermik inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinermik naliliiniarnermi qulaanit ammut ator­neqartarpoq. Taamaattumik suliffeqarfinnik ingerlataqarfinnillu ataasiakaanik misissueqqissaarneq qitiutinneqanngilaq, qitiutinneqartorli tassaalluni kingumut arlalinnik alloriarneq, tassanngaanniillu aningaasarsiornermi inuussutissarsiornermilu ataqati­giinnernik tamarmiusunik pingaarnerusutigut naliliineq.
Ilusilersuinermik ingerlatsinermi anguniagaasoq tassaavoq sinaakkutassanik atugas­sarititaasunillu ataatsimut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermi aningaasarsior­nermilu pitsaanerpaanik atugassaqalersitsisunik pilersitsineq, taamalu ineriartortitsiuarnissamik, suliffissaqartitsiuarnissamik isertitaqartuarnissamillu qulakkeerinnin­neq.

2.1 Ajornartorsiutit annertunerpaat
Inuiaqatigiit niuernerup tungaanit isigalugit ikittunnguunerat sinerissamilu kilometerinik tuusintinik arlalinnik isorartutigisumi siammarsimasunik inukitsunnguakkuutaartunik nunassiortorsimanerat unammilleqatigiinnermik niuernermillu pilersitsiniarnermi pissutsinut qanoq sunniuteqarpa? Maani niuernikkut pissutsinik pitsaalluinnartunik pilersitsisoqarsinnaava, imaluunniit aaqqissuussineq allaanerusoq unammilleqati­giinnermut tunngasut salliutinnagit pilersuinerup isumannaatsuutinneqarneranik pingaartitsisoq nassaariniaassallugu pitsaanerua?
Kalaallit Nunaanni aningaasarsiorneq inuussutissarsiornermullu periarfissat sammine­qartillugit apeqqutit pingaaruteqartut saqqummiunneqarajuttartut ilaat tassaavoq misilittakkat nunanit allanit, pingaartumillu Danmarkimit, pissarsiarisartakkavut imaalial­laannaq atorsinnaanerigut.
Aningaasarsiornikkut tunngaviusumik eqqarsaatit tunngavissatut taamaattussatut suni tamani atorneqarsinnaasutut atuussinnaassuseqartutullu isiginiarneqarajuttarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut oqallinnermi oqaluuserineqartuartartunik ajornartorsiutissaqalersitsisarpoq.
Ilisimatusarnerup silarsuaani aningaasarsiornerup qanoq ineriartortarnera soorlu taamatut ineriartortarnera pillugu isumaliutersuutit arlallit pilersikkiartuaarneqarsimap­put. Isumaliutersuutit taakku pingaartumik Europami Amerikamilu Avannarlermi qitiu­sumik niuerfinni misilittakkat tunngavigalugit ineriartortinneqarsimagajuttuusarput. Taamaattumik assersuutigalugu ilisimatuut, siunnersortit imaluunniit siunnersortitut ataatsimiititaliat assigiinngitsut periaatsit iliuusaasartullu nalinginnaasut Kalaallit Nunaanni pissutsinut tunngavinnik sinaakkutassanillu allarluinnarnik tunngaveqartunut imaaliallaannaq nuunneqarsinnaanerannik ilimaginninneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik ineriartortitseqqinnermi iliuusissanik kaammattuteqaraanga­ta ajornartorsiutit pilerajuttarput.
Pissutsit taakku aningaasarsiornermi inuussutissarsiutinilllu ingerlatsinermi iliuusaa­sartuni atuuttuni suli pingaaruteqartorujussuupput. Aammalumi allannguuteqartitsinis­samik malitsigisatut piumasaqaataasunik naammassinninnikkut iluatsittumik aallartiin­naranni inuiaqatigiinni pissutsit allat ingerlaannaq malinnaalernissaannik ilimaginnin­neq tusaannarlugu ilippanaateqartorujussuugaluarpoq.
Tamannali pisimanngilaq: Anguniakkat Namminersornerullutik Oqartussat pilersinne­qarnerat sioqqullugu aalajangersarneqartut kingusinnerusukkullu arlaleriarlutik aala­jangersarneqartarsimasut Namminersornerullutik Oqartussat atuunneranni suli angu­neqarsimanngillat. Ataatsimoortumnik tapiissutinit suli kaanngarsimanngilagut, ilinniar­titaanerlu naammattumik qaffasissusilik suli angusinnaasimanngilarput, sulisunik avataaneersunik isumalluuteqartuarneq qaangerniassagutsigu.
Tamanna pissutigalugu aningaasarsiornermik ingerlatsinerusimasoq siunertarine­qanngitsunik angusaqarfiusarsimavoq, angusaqarfiunngivittarsimalluniluunniit. Suli­niutit assigiinngitsut angusassatut kissaatigineqartunik sooq angusiffiunngitsoortar­nerat pillugu manna tikillugu misissueqqissaarnerit aamma naammattumik paasissutissiisarsimann­gillat. Nalinginnaasumik nassuiaataagajuttarsimavoq siunertarineqanngitsunik angu­saqarneq angusaqanngitsuuinnerluunniit inuiaqatigiinnik kalaallinik aqutsinikkut pisin­naasaqannginneq, tassa Namminersornerullutik Oqartussani, Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni, kommunini namminersorlutilluunniit inuussutissarsiortu­ni kukkusumnik ingerlatsisoqarsimagaangat. Aap, allaammi annertuumik isumaqarto­qarpoq inuiaqatigiit kalaallit - imaluunniit takku ilarpassui - inuiaqatigiit nutaaliaasut inunnut ataasiakkaanut piumasaqaataasut eqqarsaatigalugit naammassinnissinnaann­gitsut.
Aningaasarsiornermik imminut napatissinnaasumik pilersitsiniarluni ukiorpassuarni sulisimanerup taama killeqartigisuusumik angusaqarfiusimanera nassuerutigissallugu tamatigut toqqissisimajunaarsitsisarpoq. Kisianni nassuerutiginninneq taanna tassaa­voq aningaasarsiornermik, ingerlatsinermik kultureqarnermillu ilusilersuinermi tunnga­viusumik ajornartorsiutit ullumikkut kissaatigineqartutut ineriartortitsinermut akimmiffit­tut saqqummertut ammanerujussuarmik erseqqinnerusumillu qiviarnissaannut tunnga­vissiisinnaasoq. Tamanna tunngavigalugu ineriartortitsineq pillugu pitsaanerujussuar­mik nassuiaasoqarsinnaalissaaq, taamalu iliuusissat pitsaanerusut aamma aalajangersarneqarsinnaalissallutik.

2.2 Nunanik allanik niueqateqarneq
Nunatta aningaasarsiorneranut inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineranut ilisarnaataavoq nioqqutissat kiffartuussinerillu il.il. Danmarkimit amerlanerparujussuartigut pisiarineqartarmata.
Namminersornerullutik Oqartussat atuutilinnginnerani allaffissornikkut pilersorneqarnikkullu suliassat amerlanersaat Danmarkimi ingerlanneqartarput. Pissuseq tamanna naalagaaffiup nunasiaatatalu akornanni pissusissamisoorpoq. Sorsunnersuup kingulliup kingorna suliassat amerliartuinnartut Kalaallit Nunaannit isumagineqartalerput. Taamatut periaaseqarneq aatsaat iluamik Namminersornerullutik Oqartussat ukiuini siullerni sukkatsippoq. Ullumikkut allaffissornikkut pilersuinikkullu suliassat tamangajammik Kalaallit Nunaannut nuunneqarsimalerput.
Taamaattorli suliassanik ileqquusumik agguaaneq suliassaqarfimmi arlalinni Kalaallit Nunaannut suli pingaarutilerujussuuvoq:

  • Kalaallit Nunaat ataatsimoortumik tapiissutinik isumalluuteqarnissaminik suli pisariaqartitsivoq.
  • Inatsisiliorneq allaffissornerlu Danmarkimi ineriartortitsinermit pisumit sunnigaapput, tikisitanimmi sulisoqartarneq aqqutigalugu ilisimasat nuunneqartarmata.
  • Kalaallit Nunaata nunanik allanik niueqateqarnera Danmark aqqutigalugu suli annertuumik ingerlanneqarpoq. Taamatut niueqateqarnerup ilarujussua suliffeqarfiit iluminni avammut niuerneraat eqqussuineralugulu, Kalaallimmi Nunaanni suliffeqarfippassuit Danmarkimi suliffeqarfinnit pigineqarmata, imaluunniit Danmarkimi suliffeqarfinnut arlaatigut attuumassuteqartarmata. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaanni suliffeqarfissuit aalisakkanik qalerualinnillu avammut nioqqutissiortuusut Danmarkimi immikkoortortaqarfeqarput.
  • Kalaallit Nunaanni aningaasalersueriaatsit Danmarkimi aningaasalersueriaatsinut qanittuararsuupput. Taamaalillutik Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit marluusut Danmarkimi aningaaserivinnit pigineqarput, taakkuninngaluunniit qanittumik suleqateqartuullutik, Kalaallillu Nunaanni taarsigassarsisitsisarfinnik allanik peqarnani.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu aningaasarsiornikkut suleqatigiinnerat Namminersornerullutik Oqartussat atuunneranni nammaqatigiinnermik tunngaveqarpoq, naalagaaffeqatigiinnerup ilaa pisuunerusoq naalagaaffiup ilaanut piitsuunerusumut tapiissuteqartarluni. Taamaaliornikkut inuiaqatigiit kalaallit inuiaqatigiittut nutaaliaasutut atugarissaarfiusutullu ineriartorsimapput. Kisiannili tapiissutit pineqartut maannakkut pinngitsoorsinnaanngilavut.
Danmarkip Kalaallillu Nunaata suleqatigiinneranni ataatsimut taaguut atorneqartoq tassaavoq allanik isumalluuteqarluni aningaasarsiorneq. Taaguutip taassuma takutippaa illuatungiusup aappaa suleqatigeeriaaseq taanna pissutigalugu illuatungerisap aappaanit aningaasanik toqqaannartumik nuussisarneq pissutigalugu taakkuninnga isumalluuteqartinneqartuaannarnani aammali illuatungerisatut aapparmi nioqqutissiaanik kiffartuussinerinillu pisinissamik isumalluuteqartoq.
Taaguut allanik isumalluuteqarluni aningaasarsiorneq inuiaqatigiit pineqartut aningaasarsiornerata ajortumik taamaaginnalerneranik isumaqartinneqarpoq. Inuiaqatigiit ineriartornerat isertitanik ataasiinnarnik arlalialunnguaannarnilluunniit tunngaveqarsinnaavoq, ineriartornissamullu tunngavissat nutaat taamatut allanik isumalluuteqarnermit siunissami kaanngartitsisinnaasut pilersinnissaat ajornakusoorpoq, immaqaluunniimmi ajornavilluni. Aningaasarsiornikkut allanik isumalluuteqarneq "allat pisuussutaattut" isigineqarajuttarpoq, kisianni tassunga atatillugu Kalaallit Nunaata iluani pissutsit aamma pisooqataapput, Danmarkimik niueqateqarnermik suli isumalluuteqarnissamut aalajangiisuusartut. Allanik isumalluuteqarnermut pissutaasartut naatsumik imatut allaaserineqarsinnaapput:

  • Danmarkimut illuinnaasiortumik niueqateqarneq, naak Danmark qaffasissunik akeqartitsiviugaluartoq, taamaattoq innuttaasut ataasiakkaat ukiumi 2001-imi koruuninik sisamanik amerlanerusunik akiliisarput EU-mi innuttaasoq pinerit tamaasa nioqqutissanik 100 kr.-imut pisigaangat.
    (Paasissutissaq: Ajornartorsiut pillugu immikkoortumi 8.2.5-mi nassuiaateqarpoq.)
  • Suliffeqarfiit ilusilersugaanerat, piginnittuuneq atassuteqarfiginninnermullu pissutsit aqqutigalugit nunap avataanit suleqatigisartakkanut niuernermilu attavigisartakkanut avammut sammisuummat, pingaartumik Danmarkimi.
  • Aningaasaliisarnikkut ilusilersuineq pissutigalugu ileqqaakkat ilaat annertuut nunap avataanut inissinneqartarput, pingaartumik Danmarkimut, imminut akilersinnaasumik Kalaallit Nunaanni inissiivissaqanngimmat.
  •  Pisortat aningaasarsiornikkut tunngaviata annerpaartaa avataanit tapiissunik aningaasaliiffiigineqartartoq, nunallu aningaasarsiornikkut pisinnaassusianut naleqqussagaanngitsoq.

Nunani Nunarsuup Pingajuanniittuni allanik isumalluuteqarluni aningaasarsiornerup inernerigajuttarpaa piitsuussuseq nunat tamat akornanni sulianik agguataarinermi nuna taassumalu innuttai inuuniarnikkut atugassarititaasut appasinnerpaaffianiitiinnartarlugit. Pisserusussuseqarnermut tunngatillugu aningaasaliinissamut annikitsuararsuarmik kajumissaarisoqartarpoq, tunitsiviusinnaasullu annikitsuaraannaat ineriartortinneqartarlutik. Iliuuseqarusussuseq amigaataasarpoq, teknologiilu nutaaq killeqartumik eqqunneqartarluni, taamaaliornikkullu tunisassiorsinnaassuseq appasittuaannalersarluni. Annikitsumik tunisassiorsinnaassuseq pissutaallluni aningaasaligassanut nutaanut aningaasaatit nutaat annertunerusumik katersorneqartanngillat. Tamatumunnga peqatigitillugu appasissumik tunisassiorsinnaassuseq appasissumik isertitaqarfiusarpoq, taamalu aamma ataatsimut isigalugu appasissumik ileqqaartoqartarluni.
Kalaallit Nunaannut tunngatillugu allanik isumalluuteqarluni aningaasarsiornerup inernera tassaavoq pullatitut guultiusutut ittoq (Golden Trap), imatut isumaqartoqalersarluni avataanit tapiissutit aqqutigalugit inuuniarneq qaffasingaatsiartoq qulakkeerneqassaqqaartoq, kisiannili nammineq nukissat isumatusaartumik ineriartortinnissaat tapiissutinik nuussisarnermit ajoquserneqartarluni. Nunarsuup Pingajuanniittut Kalaallillu Nunaanni inuuniarnerup qaffasissusia assigiinngeqaaq, kisianni tapiissutinik isumalluuteqarnerup imminut naleqartinnissaq suliniunaalakkteqarusussuserlu Nunarsuit Pingajuanni nunarpassuarnitut Kalaallit Nunaanni kinguarsarpaat.
Pisuni taakkunani marlunni ajortumik kaaviinnalerneq pineqarpoq. Amerlanertigut illuinnaasiortumik isiginiarneqartarput, nunami tassani namminermi pissutsit ineriartunnginnermut pissutaatinneqartarlutik, periarfissanillu aammaassisoqarpat "sukaterisoqarpallu" aningaasarsiornerup nuna ineriartortilissagaa, nunat pisuut assigilerlugit nukittussuseqalersillugu.
Nunap nammineq ineriartornerani namminermi naalakkersuinikkut aningaasarsiornikullu aqutsineq aningaasarsiornikkut ajortumik ineriartortoqarneranut pissutissaasinnaasut ilagisaat qularutissaanngilaq. Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu tunngaviatigut oqartoqarsinnaavoq Danmarkimik suleqateqarneq niueqarteqarnerlu qilersugaanerusoq nammineq toqqarsimasaq.
Aningaasarsiorneq qaffakkiartortinneqassappat nunanik allanik suleqateqarneq niueqateqarnerlu pillugit aqqissuussinerit pitsaasuusariaqarnerat aamma qularutissaanngilluinnarpoq. Niueqateqarnerup takutippaa nalillit nunamit annissorneqartut nioqqutissanik kiffartuussinernillu niuerneq allatullu paarlaateqatigiittarneq aqqutigalugu, nunanut allanut taakkunanngalu piuartoq, pingaartumik Danmark eqqarsaatigalugu. Nalilinnik nuussisarneq ulluinnarni atugassanik nioqqutissanik kiffartuussinernillu kiisalu tunisassiornermi atortunik pisiortornikkut kisimi pineqarneq ajorpoq, kisianni aamma aalisakkat raajallu tunisassiassaannartut imaluunniit ilaannakortumik inerisakkatut tunisassiatut nassiussorneqartarnerisigut pisarluni, aatsaallu tamatuma kingorna nunani allani inerisarluagaasumik nioqqutissiarineqartarlutik. Tamanna pitsaanngilaq, tassami inerisarluagaasunik nioqqutissiornikkut tunisassiat nalingat qaffannerpaasarmat.
Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni ullumikkut sulinermik agguataarineq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermut qanoq sunniuteqartoq titartakkap 1-p takutippaa.
Titartagaq 1. Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni ullumikkut sulinermik agguataarinerup Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermut sunniutaata takutinneqarnera.

Qulaanut

3 Nunanik allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiorneq

Suleqatigiissitaliaq isumaqarpoq Nunatta Karsiata kommunillu karsiisa aningaasarsiornerinik naalakkersuinikkut illuinnaasiortumik aallussineq inuiaqatigiit ataatsimut aningaasarsiornerannik aallussinermut allanngortinneqartariaqartoq, minnerunngitsumillu nunanik allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiornermut.
Nunanik allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiorneq nunap atugarissaarnikkut ineriartornerata siuarsarneqarnissaanut pingaaruteqarluinnartuuvoq. Tamanna minnerunngitsumik nunamut Kalaallit Nunaattut ittumut, illuinnaasioqisumik aningaasarsiortumut innuttaasutigullu tunngavigisat ikkittunnguunerat pissutigalugu nioqqutissanik kiffartuussinernillu paarlaateqatigiittarnissamik pisariaqartitsisorujussuarmut atuuppoq. Nioqqutissanik kiffartuussinernillu isumatusaartumik paarlaateqatigiittarnerup atugarissaarnermik pilersitsinissamut periarfissat annertusitittarpai. Taamaattumik naalakkersuinikkut oqallinnermi Kalaallit Nunaata nunarsuup sinneranut niueqatiginninnera suli aallunneqarnerulernissaa pingaartuuvoq.
Kapitalip matuma Kalaallit Nunaata nunanik allanik niueqateqarnermigut aningaasarsiorneranik takussutissiinissaq siunertaraa. Matumani Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasat ingerlaarnerat immikkut eqqarsaatigalugu. Misissuineq naalagaaffeqatigiinnerup iluani immikkoortut taakku marluk aningaasarsiornikkut suleqatigiinnerat pillugu sukumiisumik takussutissiivoq.
Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu aningaasat ingerlaartut amerlanersaat Damarkiminngaanniit Danmarkimullu ingerlasarput. Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni aningaasat ingerlaartut amerlasuunut immikkoortinneqarsinnaapput, immikkoortut arlallit eqqarsaatigalugit amerlassusileruminaatsunik. Tamatumunnga ilaatigut pissutaavoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu aningaasat assigiit atugarimmatigit, aammalu Kalaallit Nunaat Danmarkimi aningaasarsiornikkut ilusilersugaanerup ilagimmagu. Siornatigut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasat ingerlaartut annertussusaat sunniutaallu nalilerniarlugit misiliisoqarsimagaluarpoq, kisiannili ilisimasat naapertorlugit siornatigut aningaasat ingerlaarnerat pillugu naatsorsueqqissaarnerit tunngavigalugit misissueqqissaartoqarnikuunngilaq namminersornerunerup atuuffiata nalaani.
(Paasissutissaq: Tamanna pissutigalugu paasissutissiisup naatsorsueriaasaani aammalu paasissutissat imarisaanik paasiinninnermi suliareqqiinermilu kukkusoqarsimasinnaanera eqqumaffigineqartariaqarpoq.)

3.1 Nunanik allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiornerup imarisai
Nunanik allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiornermi aningaasat ingerlaarneri tamarmiusut Tabel 1-mi takutinneqarput.
Akiliisinnaassuseqarnerup oqimaatigiinnera tassaavoq nunat nunanut allanut piffissami aalajangersimasumi niueqateqarneranik naatsorsuineq. Akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqitigiinnerani sinneqartoorutit amigartoorutillu eqqartorneqaraangata ingerlaavartunik akiliutini sinneqartoorutit amigartoorutilluunniit eqqarsaatigineqartarput.

Tabel 1 Akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqatigiinnera

Akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqatigiinnera  Oqimaatigiinnerit suussusii    Imai
Ingerlaavartumik akiliutit Nioqqutissat Nioqqutissanik annissuineq eqqussuinerlu 
Kiffartuussinerit Kiffartuussinernut allanut tamanut Danmarkimit/mut akiliutit  
Erniat pissarsiallu Erniat, pissarsiat ingerlatsinermullu tapiissutit  
Ingerlaavartumik akiliutit allat

Kingornussat, tunissutit akiliutillu illuatungeqanngitsut allat il.il.
Matumani naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutai ilaatinneqarput.

 
Aningaasaliissutit Toqqaannartumik aningaasaliissutit

Toqqaannartumik aningaasaliissutinut akiliutini suliffeqarfiit namminneq
aningaasaataat, 10 pct. sinnerlugu aalajangiisumik sunniuteqaqataasut,
uliffeqarfissuarnut atasunik taarsigassarsiat kiisalu pigisanik aalaakkaasunik
inussutissarsiornermi atugassaanngitsunik pisineq/tunisineq.

Pappiaranik nalilinnik aningaasalersuineq

Tassani sullitat peqataatinnagit pappiaranik nalilinnik aningaaseriviit
nioqquteqarnerat ilaatinneqarpoq.

Taarsigassarsiat Taarsigassarsiat assiginngitsut tamaasa.
Aningaasalersuinikkut akiliutit allat

Tassani ass. nammineq akiliutit, sillimmasiinermut
soraarnerussutisiaqarnermullu akiliutit tunniunneqartartullu,
pisinnaatitaaffinnik pisineq/tunisineq il.il. ilaapput.

 

Ukioq 2001 eqqarsaatigalugu kapitalimi matumani naatsorsuinerit takutippaat nioqqutissanik eqqussuineq avammullu nioqquteqarneq kiffartuussinerillu annertoqatigiikannersut. Tamatuma saniatigut ingerlaavartumik akiliutini ukioq taanna illuatungaannarsiortumik nunamut akiliutit arlallit ilaapput. Taakku naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Kalaallillu Nunaannut aningaasartuutanut kiisalu EU-p aalisarsinnaatitaanermut akiliutaanut atatillugu akiliutaapput. Illuatungaannarsiortumik akiliutit amerlanersaat eqqarsaatigalugit taakku Kalaallit Nunaat nunanut allanut aningaasanik atugassaqalersittussaavaat.
(Paasissutissaq: Tamanna pissutigalugu paasissutissiisup naatsorsueriaasaani aammalu paasissutissat imarisaanik paasiinninnermi suliareqqiinermilu kukkusoqarsimasinnaanera eqqumaffigineqartariaqarpoq.)
Aningaasanik atugassaqalerneq isumaqarpoq Kalaallit Nunaat aningaasanik pigisaqartoq, taakkulu pisortanut namminersortunulluunniit, aningaasaliissutinut allanullu atorsinnaagai. Aningaasanik atugassarilikkanik atueriaatsit assigiissutaat tassaavoq piffissap aalajangersimasup nallernerani taakku amerlanersaasa nioqqutissanik kiffartuussinernilluunniit eqquissuinermut atorneqarnissaannut pissutissaqalerneq. Tamannali pinngilaq. Apeqqutaalerporlu aningaasarpassuit taakku sumut tammartarnersut.
Nalinginnaasumik isumaqartoqarpoq ataatsimoortumik tapiissutit Kalaallit Nunaanni piffissami sivikitsuinnarmi kaaviiaariarlutik nioqqutissanik annertuumik eqqussuinermut atorneqalersartut. Oqaatigineqareersutulli nioqqutissanik annissuineq eqqussuinerlu imminnut nalimmassaqatigiittarput.
Nassuiaat unaasinnaavoq aningaasat taakku pisortani namminersortunilu katersorneqartartut. Taamaattumillu Namminersornerullutik Oqartussani kommuniniluunniit aningaasaatinik amerlanerusunik katersisoqarsimanngimmat ilimagisariaqarpoq ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut namminersortullu aqqutigalugit aningaasarpassuarnik nunanut allanut nuussisoqartarsimassasoq.

3.2 Akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqatigiinnera
Kalaallit Nunaat nunanik allanik annertuumik niueqateqartarpoq. Avammut nioqqutigineqartut akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqatigiinnerani BNP-p pingajorarterutai marlungajaapput, nioqqutissallu eqqussukkat BNP- pingajorerterutigingajallugit. BNP naatsumik nassuiarlugu tassaavoq inuiaqatigiit tunisassiorneranit tamarmiusumit nalilinnik pilersitsinerup uuttuutaa. Nunap BNP-a 1998-imi 7,7 milliarder kr.-inut naatsorsorneqarsimavoq.
Nunap nunanik allanik niueqateqarnera pillugu nalinginnaasumik sanilliussisoqaraangat nunanik allanik niueqateqarnermi uuttuut atorneqartarpoq. Nunanik allanik niueqateqarnermi uuttuutip nunap niuernikkut ammassuseqarnera paasinarsisittarpaa. Nunanik allanik niueqateqarnermi uuttuut tassaatinneqarpoq eqqqussukkat annissukkallu katinnerisa affaat, BNP-p procentiatut.
Kalaallit Nunaata nunanik allanik niueqateqarnerant uuttuut ukiumi 2001-imi 39 pct.-it missaanniippoq. Assersuutitut Danmarkip uuttuutaa 33-34 pct-iuvoq. Nunarujussuit soorlu Tysklandip, Frankrigip, USA-p Japanillu uuttuutaata 30 pct. inorpaat. Uuttuut taanna nioqqutissanik niuernerinnavik tunngavigalugu naatsorsorneqartartuuppat Kalaallit Nunaata uuttuutaa 31 pct.-it missaannissagaluarpoq. Sanilliussissutitut Islandip uuttuutaa 26 pct-iuvoq. Savalimmiut niuernerat Kalaallit Nunaata niuerneranit suli ammaneruvoq. Savalimmiut uuttuutaat 1996-imi 43 pct-iuvoq.
Nunanik allanik niueqateqarnermi Danmarkip annertuumik isumalluutigineqarnera
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasat ingerlaartut katinnerat Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerata annertussusianut sanilliullugit amerlasoorujussuupput. Naalagaaffeqatigiinnerup ilaani taakku marluk akornanni aningaasat ingerlaartut ukiumi 2001-imi 14,0 milliarder koruuniupput. 5,8 milliarder koruunit Kalaallit Nunaannit Danmarkimut anninneqarsimapput, 8,2 milliarder koruunillu illuanut ingerlaarsimallutik.
Danmarkimut akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqatigiinnerani isertitat 5, 2 mia. kr.-iupput, taakkunanngalu ataatsimoortumik tapiissutaannaat 2,8 mia. kr.-iullutik. Danmarkimut akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqatigiinnerani aningaasartuutit 2,2 mia. kr.-iupput.
Taamaalillutik ukiumi 2001-imi Danmarkimut ingerlaavartumik akiliutini sinneqartoorutit 3,0 mia. kr.-iusimapput. Taakku ukiumit ukiumut allanngorartartussaapput. Taamaattorli ukiuni taassuma siuliini akiliisinnaassuseqarnerup oqimaatigiinnerani taakku taamaaqatipajaavinik angusaqartoqarsimassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Kisianni ukiut malittuinnaat sinneqartooruteqartarneq nunami maani nammneq aningaasaatinik katersiviusimanngilaq. Sinneqartoorutillu nunami maani annertuumik aningaasalersuutaasimanatik.

3.2.1 Nioqqutissanik niuerneq
Nioqqutissanik annissuineq nioqqutissanillu eqqussuineq tamarmiusoq nioqqutissat oqimaatigiinnerannik pilersitsisarpoq, ukiumilu 2001-imi Kalaallit Nunaannut sinneqartooruteqarfiusimalluni. Oqimaaqatigiinneq taanna ukiumit ukiumut allanngorartuuvoq. Assersuutigalugu ukiumi 2000-imi Danmarkimut iluaqutaasumik nioqqutissat oqimaaqatigiinnerat Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu 263 mio. kr.-nik amigartooruteqarfiuvoq.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni nioqqutissat oqimaaqatigiinnerisa naatsorsorneqarneranni akunnattoorutaasartoq Danmarkimit eqqussukkat ilaasa nunanit allanit Danmarkimut eqqussugaaneranniippoq, nioqqutissallu taakku - annerusumik annikinnerusumilluunniit suliareqqinneqarlutik - immaqaluunniimmi suliareqqinneqanngilluinnarlutik - Kalaallit Nunaannut annissorlugit ingerlateqqinneqartarput.
Danmarkimit eqqussukkat amerlasuut taakku Kalaallit Nunaata Danmarkimit eqqussuinerata aningaasarsiornikkut pinngitsoorani pitsaaquteqarneranut takussutissaanngillat. Tamanna Kalaallit Nunaanni niuernermik suliffeqarfiit pigineqarnerminni ilusilersugaanerisa taakkulu Danmarkimi ingerlatseqatigiiffit amerlasuukkaarlugit nioqquteqartartut immikkoortortaannut attaveqarnerisa inerneraat, kingulliimmi taaneqartut pingaarnerusutigut siunertarimmassuk inuiaqatigiit qallunaat nioqqutissanik pilersorneqarnissaat.
Niuernermik suliffeqarfiit pigineqarnerminni ilusilersugaanerisa saniatigut nassiussanik Danmarkimit timmisartutigut umiarsuartigullu illuinnaanut assartuinermi annertuukkuutaaraluni ingerlatsinermi iluaqutissat aamma annertuumik pingaaruteqarput. Tamanna Royal Arctic Linep assartuinerani kisermaassisuunermut tamatumalu malitsigisaanik Aalborgimi umiarsualivik aqqutigalugu assersuutigalugu USA-mik Canadamillu niueqateqarnermi annertoorujussuarnik aningaasartuuteqartarnermut attuumassuteqarpoq. Canadamit, USA-mit Islandimillu nioqqutissat Kalaallit Nunaan-ni akikinnerusumik pissarsiarineqarsinnaasuuppata niueqatigiinnerup isikkua ingerlaannavik allanngussagaluarpoq.
Aningaasat nalinginut tunngasut nunanilu allani niuerneq pillugu inatsisinik il.il. ilisimasaqannginneq pingaartumik Kalaallit Nunaanni suliffeqarfeeqqat Danmarkip avataani nunanik allanik niueqateqarusunnginnerannut imaluunniit niueqateqarsinnaannginnerannut annertoorujussuarmik sunniuteqartussaavoq. Taamaattorli avammut nioqquteqarnissamut piareersimassuseq allarpassuanik nassataqarpoq, assersuutigalugu nunami namminermi niuerfinni unammillersinnaassuseqarneq tassani ilaagajuttarpoq.
Avammut nioqquteqarneq eqqarsaatigalugu nioqqutissanik eqqussuinermut atuuttup assinga atuuppoq: Annerpaartaa suliffeqarfiup iluani avammut nioqquteqarneruvoq, nunarsuarmi niuerfinni unammilleqatigiinnermi pissutsinit toqqaannartuunngitsumik sunnerneqartartoq. Taamaalillutik Kalaallit Nunaanni aalisakkanik suliffeqarfiit raajanik aalisakkanillu nunarsuarmi nuierfinni akit pissutigiinnarlugit Danmarkimut tunisineq ajorput, tunisisarlutilli suliffeqarfiit taakku aalisakkanik tuneriaannanngorlugit suliarinneqqittarfii avammullu nioqquteqarnermi immikkoortortaqarfii Danmarkimi inissisimammata.
Kalaallit Nunaat nunat tamat akornanni sulianik agguataarinermi
Kalaallit Nunaata nunarsuarmi niuernermi inissisimanerata pissutsit makku ilisarnaatigai:

  • Tunisassiassanik avammut nioqquteqarneq, taakkulu nalingisa qaffassarneqarnerat nunap nammineq avataani amerlanertigut pisarluni, tunisassiassat iningajallugit suliareqqinnerisigut, atuisartunulluunniit tigoriaannartut nioqqutissiarinerisigut.
  • Atuinermi nioqqutissanik, inuulluarniutinik tunisassiornermilu atortussanik teknikkikkut siuarsagaasunik isumalluuteqarneruleriartuinnarneq.
    Taamaattumik illuatungaani Kalaallit Nunaata illuatungaanilu Danmarkip nunarsuullu sinnerata akornanni niuernermi oqimaaqatigiinneq pitsaanerusoq pilersinneqassappat ullumikkut niueqatigiinnermi annertoorujussuarnik allanngortiterisoqartariaqarpoq.

Nukittuffiit nutaat
Nunarsuup sinneranik niueqateqarnermik allanngortitsiniarluni periaasiusumi nukittuffinnik amerlanngitsunnguugaluanik pilersitsineq ilaatinneqarsinnaavoq, tassa nunap nammineq nunanut allanut sanilliunneqarsinnaasunik iluaqutissaqarfigisaani. Tunisassiornernut tamaattunut pingaarnerusutigut piumasaqaatini pissutsit sisamat uku ajornanngippat ilaatinneqartariaqarput:
1. Sulisunik ilinniagaqarsimanngitsunik annertungaatsiartumik atuineq, tassami taamaaliortoqanngippat Kalaallit Nunaat sulisunik avataaneersunik suliamut tunngasunik ilisimasaqartunik suli annertunerusumik nunap nammineq piginngisaanik eqqussuisariaqalersinnaammat.
2. Nioqqutissanik eqqussuinermi nunamut namminermut avammullu assartuinermut atatillugu assartuinermut aningaasartuutit annertungaatsiartut ilaatinneqarsinnaapput. Taamaaliornikkut nunami namminermi tunisassiorneq iluaqutissarsisinneqassaaq, nioqqutissanik unammillertunik nunanit allanit eqquissuinermut sanillliullugu.
3. Tunisassiornermik aallartisaanermut aningaasartuutit amerlavallaanngitsut, tassami aningaasarsiornermut imminut napatittumut ikaarsaariartuaarnermi suliassaqarfippassuarni aningaasalersuisoqarnissaa pisariaqartinneqartussaammat.
4. Nunami namminermi piserusussuseqarneq annertoreersoq, taamaalilluni siunissami avammut nioqquteqarneq Kalaallit Nunaanni namminermi piserusussuseqarnermit tapersersorneqarsinnaaqqullugu. Assersuutitut taaneqarsinnaapput aalisarnermut aalisakkanillu suliffissuaqarnermut malitsitut suliffeqarfiit. Matumani annikitsumik tunisasasiornerit aamma pingaarutilerujussuanngorsinnaapput. Taakku tassaasinnaapput aalisakkanik suliffissuarnit perlukunik atuinermut atatilugu qimminut nerukkaatissiorneq, amminik tunisassiornissaq siunertaralugu uumasuuteqarneq, dunkit plastikkiusut, naatsiianik naatitsineq il.il.
Eqqussuinermik killilersimaarinnittumik tunisassiorneq
Akileraarutit akitsuutillu eqqussuinermik killilersimaarinninnerannut peqatigitillugu naalakkersuinikkut akuliunnerit taamaattut inuussutissaarsiutit nioqqutissamik taamaattumik tunisassiornermut atuisut aningaasartuutaat annertusitittussavaat. Atuinermi nioqqutissanik akileraarusersuinerup akitsuusersuinerullu aamma taamatut kingunerisinnaavaat akissarsiat akillu qaffannerat.
Taamaalilluni nioqqutissat eqqussukkat taarserneqarnissaannik periusissiaq arlalinnik ajornartorsiutissaqartitsivoq. Taamaattumik periaatsip taamaattup tunisassiani ikittunnguani immikkut toqqagaasuni atorneqarnerata ingerlanneqarneqartariaqarnera naatsorsuutigisariaqarpoq.
Periusissiap pineqartup atornissaa allamik annertuumik pingaaruteqartumik attuumassuteqarpoq tassalu nunat tamat akornanni pisussaaffiit pillugit Kalaallit Nunaata isumaqatigiissuteqarnera. Kalaallit Nunaat Nunarsuarmi Niueqatigiinnermik Aaqqissuussinermi WTO-mi malittarisassani pineqartunut ilaatinneqarpoq, matumani GATT pillugu siusinnerusukkut isumaqatigiissutaasimasut ilanngullugit eqqarsaatigalugit.
Ataatsimut tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinerit, soorlu avatangiisit eqqarsaatigalugit tapissutit nunallu immikkoortuinik ineriartortitsinermut tapissutit WTO-p malittarisassaani pineqartunut ilaatinneqanngillat. Tamatuma paarlattuanik branchemut suliffeqarfimmulluunniit toqqaannartumik tapiissuteqartarneq malittarisassani taakkunani pineqartunut ilaatinneqarpoq. Taamalilluni nunap nammineq tunisassiornera iluaqutissinniarlugu niuernermi teknikkikkut aporfissanik pilersitsinissamut periarfissaqanngilaq. Tamatumali paarlattuanik nunami namminermi piumasaqaatinik nunap nammineq inuussutissarsiutaasa unammilleqatigiinnermi iluaqutissarsiffigisaannik pilersitsisoqarnissaa inerteqqutaanngilaq.
Paarlaateqatigiinneq allatigut sunniutilik
Nioqqutissap nalingata saniatigut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni paarlaateqatigiittarnermut soqutiginaateqarsinnaavoq nioqqutissanik niueqatigiinnermut atatillugu tamatuma aningaasarsiornikkut kingunerisai misissussallugit. Nioqqutissaq suliarinneqqinnermik ingerlatsinermi atorneqaruni taassuma naligisaqqaava nunami nioqqutissamik taassuminnga tigooraasumi nalittorsaanermut nutaamut tunngavissaqalersitseqataassaaq. Nioqqutissaq taanna tassaalissaaq suliarinneqqinnermi nutaami tunisassiassaq pisariaqartoq, ikorfartuutaasoq imaluunniit tunisassiornermi atortussaq. Nioqqutissarli aamma tassaasinnaavoq atugassatut inaarlugu nioqqutissiaq, atuisorpiamut inereerlugu suliarisatut tunineqartussaq, tassani namminersortut pisortalluunniit ingerlataqarfiini atuineq apeqqutaatinnagu.
Kalaallit Nunaata avammut nioqquteqarnerani pingaartumik aalisakkat qaleruallillu suliarineqanngitsut ilaatinneqarput, taakkulu malitsigisaannik suliffissuarsorneq, kiffartuussineq kiisalu suliarinneqqinneq Danmarkimi nunanilu allani suliffissuarni ingerlanneqartarlutik. Taamaalilluni nalittorsaanerup ilarujussua Kalaallit Nunaata avataani pisartussaavoq.
Kalaallit Nunaata nioqqutissanik eqqussuinerani nioqqutissat Danmarkimi nunaniluunniit allani inerlugit suliarineqarsimasut kisingajammik ilaatinneqarput. Matumani nalittorsaaneq Danmarkimi nunaniluunniit allani aamma pisarpoq.
Kalaallit Nunaata nioqqutissanik oqimaaqatigiissitsinerata Danmarkimut sanilliullugu qanoq iliorluni annertusineqarsinnaaneranik naliliineq suleqatigiissitaliap pingaartutut isigaa. Aalisakkanit tunisassiat Kalaallit Nunaanni suliareqqinneqartarnerisa qanoq iliorluni annnertusineqarsinnaanerat kiisalu tamatuma malitsigisaanik suliffissuaqarnerup kiffartuussinerullu annertusineqarsinnaanerat misissorneqartariaqarput.

3.2.2 Kiffartuussinerit
Kiffartuussinerit tassaapput nioqqutissiaanngitsunik niuernerit, soorlu assartuussinerit aammalu angalanerit, takornariaqarneq, sillimmasiisarnerit, sulinikkut kiffartuussinerit il.il.
Kiffartuussinernik Danmarkimit ukiumi 2001-imi eqqussuinerup nalinga 541 mio. kr.-iuvoq, avammullu annissuineq 317 mio. kr.-iulluni.
Kiffartuussinerup oqimaaqatigiinnerani Kalaallit Nunaat 224 mio. kr.-nik amigartooruteqarpoq. Taamaattorli oqimaatigiinnerup eqqungassutaata taassuma annersaa tassaavoq illersornissakkut sulinermik Danmarkimit Kalaallit Nunaannut nuussinerup kingunerisaa, nuunneqartullu tassaanerullutik Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiup immikkoortuinut nuussinerit.

Ataqatigiinneqarnermi tassani soqutiginaalik tassaavoq ukiumi 2001-imi kiffartuussinernik annissuinerup nioqqutissanik annissuinermit 8 pct-iunera. Kiffartuussinernik annissuineq, inuussutissarsiutinik ingerlataqarfiit pingaarnerit avataaniittunit isertitanik ilaqartinneqartoq, naalakkersuinikkut oqallinnermi maluginiarneqanngittartorujussuuvoq. Taamaakkaluartoq avammut annissuineq taanna aningaasatigut assersuutigalugu savaaqqat neqaannik, puisit amiinik imaluunniit tuttut neqaannik avammut nioqquteqarnermut, avammut nioqquteqarniarluni nutaamik suliniuteqarnermut atatillugu Kalaallit Nunaata siunissami periarfissaasa pingaarnersaattut kukkunikkut taaneqartartumit amerlanerujussuarnik isertitarfiusarpoq.

3.2.3 Erniat iluanaarutillu
Taakkunani erniat, iluanaarutit kiisalu ingerlatsinermut tapiissutit ilaapput. Erniat iluanaarutillu oqimaaqatigiinneranni tamarmiusumi ukiumi 2001-imi aningaasat 73,4 mio. kr.-nit nunamit aniasimaapput, 56 mio. kr.-llu isaasimallutik. Tamanna oqimaaqatigiinnermi Danmarkimut 17,4 mio. kr.-nik iluanaarutaavoq.
(Paasissutissaq: Erniat iluanaarutillu pappilianik nalilinnik niuernermik pisut naatsorsuinermut ilanngunneqartanngillat, aningaasaateqarfinninngaanniit piginnittui ilisimateqqaarnagit nalunaarutigineqarsimagaangata. Taakku nalilinnik pisiortornernut ilanngunneqarput.)
Aningaasat ingerlaarnerinut allanut sanilliullugit erniat iluanaarutillu annikikulupput. Taamaakkaluartorli innuttaasumut ataatsimut naatsorsuullugu 1.293 kr.-t avammut akilerneqartarput, 986 kr.-llu tiguneqartarlutik.

3.2.4 Ingerlaavartumik akiliutit allat
Tabel 1-mi Ingerlaavartumik akiliutini allani ingerlaavartumik akiliisarnerit gruppini allaaserineqareersuni ilaanngitsut tamarmik ilaatinneqarput. Gruppi taanna illuatungaannarsiortumik akiliutinut aamma ingerlaavartumik akiliutinut assigiinngitsunut allanut avinneqarpoq.
Illuatungaannarsiortumik akiliutini akiliutaasartut annertuut tassaapput ataatsimoortumik tapiissutitut akiliutaasartut, taakkulu ingerlaavartumik illuatungaasiortumik akiliutini allani ilaatinneqarput. Taakkunani aalisarsinnaatitaanermut akiliutit aamma ilaatinneqarsinnaapput, nunat allat eqqarsaatigalugit naatsorsuinerit pineqarpata.
Immikkooortoq annertooq alla tassaavoq Akileraarutinut akiliutit/akileraarutinit utertitat. Tassani oqimaaqatigiissitsinermi Kalaallit Nunaannit 50,2 mio. kr.-t iluanaarutigineqarsimallutik.
(Paasissutissaq: Taakkunani momsimut akiliutit/momsimit utertitat, iluannaarutit akileraarutaannit utertitat, kuponskat (erniat iluanaarutillu ataannittut takukkit), kingornussanit tunissutinilluunniit akitsuutit ilaatinneqanngillat. Malugeqquneqassaaq aningaasat taakku amerlassusii Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut uppernarsartinneqarsinnaasimanngimmata.)
Taakkunani Kalaallit Nunaat katillugit 2,9 mia. kr.-nik pissarsisinneqarpoq.

3.2.5 Ingerlaavartumik akiliutit oqimaaqatigiinnerisa kingunerisaat
Nunami akiliisinnaassuseqarnerup oqimaatigiinnerani amigartoorutit sinneqartoorutilluunniit nalinginnaasumik eqqaaneqaraangata ingerlaavartumik akiliutit katillugit inerneri pineqartarput. Ingerlaavartumik akiliutit pillugit ataatsimut takussutissiaq Tabel 2-mi takutinneqarpoq.

Tabel 2. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ingerlaavartumik aningaasar­tuutit oqimaaqatigiinnerat, ukioq 2001

 Immikkoortut Nunamiit   Nunamut Oqimaa.(KN-DK)
 Mio. kr.      
 Nioqqutit  1.546,5  1.903,3  356,8
 Kiffartuussinerit  541,1  316,9  -224,2
 Erniat iluanaarutillu  73,4  56,0  -17,5
 Ingerlaavartumik akilersukkat allat  57,2  2.934,6  2.877,4
 Katinneri  2.218,2  5.210,8  2.992,6

Paasissutissat: Naatsorsuinerit Danmarks Nationalbankip nunanut allanut akiliutigisartagaanik immikkut naqianngortitsinikkut pissarsiat aallaavigalugit suliarineqarsimapput, kiisalu nioqqutissat oqimaatigiin­nerart eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup nunanut allanut niuerneq pillugu nalunaarsuiffianit immikkut pissarsiat allaavigalugit suliarineqarsimallutik.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasat ingerlaarnerat procentinngorlugu titartakkami 2-mi 3-imilu takutinneqarput.
Aningaasat nunamit avammut ingerlaartut 69,7 pct.-ii eqqarsaatigalugit taakku nioqqutissanut akiliutinut tunngasuupput. 24,4 pct.-it kiffartuussinernut akiliutaapput. Erniani iluanaarutinilu kiisalu ingerlaavartumik akiliutini allani aningaasat nunamit avammut ingerlaartut 3,3 pct.-iupput 2,6 pct.-iullutillu.
Aningaasat nunamut ingerlaartut 56,3 pct.-ii tassaapput ingerlaavartumik akiliutit allat (pingaartumik ataatsimoortumik tapiissutit), 36,5 pct.-it nioqqutissaallutik, 6,1 pct.-it kiffartuussinerullutik, 1,1 pct.-illu tassaallutik erniat iluanaarutillu.
Taamaalilluni Kalaallit Nunaat qulaani naatsorsuinerit malillugit Danmarkimut sanilliulluni akilisinnaassuseqarnikkut 3,0 mia. kr.-nik sinneqartooruteqarpoq

Titartagaq 2. Ingerlaavartumik akiliutit: Aningaasat nunamit namminermit Danmarkimut ingerlaartut.

Allanngortiterinerit pilersinneqartussat ingerlanneqartussallu innuttaasut annertunerpaamik paasinninnerat tapersersuinerallu tunngavigalugit isiginiarneqassapput. Tamanna qulaajaanerup aallarteqqaarpiarneraniilli suleqatigiissitaliap tunngaviusumik anguniagarisimavaa.
Tamanna oqallinnerup qanoq ilusilersornissaanut aallarnisaanermilu piffissamik atuinermut piumasaqaateqarfiusussaavoq: Innuttaasut allanngortiterinerit pillugit paasissutissanik pissarsiniarnissaannut naammattumik piffissaqartitsisoqassaaq. Aammattaaq innuttassut ataasiakkaat, innuttaasut soqutigisaqaqatigiiffiisa oqartussaasullu allanngortiterinernik naggaatigut ingerlatsisussat akornanni misilittakkanik qanoq iliorluni paarlaateqatigiittoqarsinnaanera pillugu pilersaarusiortoqassaaq.
Siullerpaatut pingaarnerpaatullu sulinerup aallariarfimmik innuttaasunit, partiinit soqutigisaqaqatigiiffinnillu allanit sapinngisamik annertunerpaamik tapersersorneqartumik aallaaveqarnissaa pingaartuuvoq. Taamaattumik iliuusissaq pissutsinik pingaarnerusunik arlalinnik tamanit annertuumik tapersersorneqartutut ilisimaneqartunik aallaaveqartoq suleqatigiissitaliap oqaasertalersorlugu ilusilersorsimavaa. Qulequttat taakku tulliuttuni iliuusissani pingaarnertut ilaasunik taaneqartassapput.

Qulaanut

4 Aningaasarsiornerup imminut napatittup anguneqarnissaanut iliuusissat

Allanngortiterinerit pilersinneqartussat ingerlanneqartussallu innuttaasut annertunerpaamik paasinninnerat tapersersuinerallu tunngavigalugit isiginiarneqassapput. Tamanna qulaajaanerup aallarteqqaarpiarneraniilli suleqatigiissitaliap tunngaviusumik anguniagarisimavaa.
Tamanna oqallinnerup qanoq ilusilersornissaanut aallarnisaanermilu piffissamik atuinermut piumasaqaateqarfiusussaavoq: Innuttaasut allanngortiterinerit pillugit paasissutissanik pissarsiniarnissaannut naammattumik piffissaqartitsisoqassaaq. Aammattaaq innuttassut ataasiakkaat, innuttaasut soqutigisaqaqatigiiffiisa oqartussaasullu allanngortiterinernik naggaatigut ingerlatsisussat akornanni misilittakkanik qanoq iliorluni paarlaateqatigiittoqarsinnaanera pillugu pilersaarusiortoqassaaq.
Siullerpaatut pingaarnerpaatullu sulinerup aallariarfimmik innuttaasunit, partiinit soqutigisaqaqatigiiffinnillu allanit sapinngisamik annertunerpaamik tapersersorneqartumik aallaaveqarnissaa pingaartuuvoq. Taamaattumik iliuusissaq pissutsinik pingaarnerusunik arlalinnik tamanit annertuumik tapersersorneqartutut ilisimaneqartunik aallaaveqartoq suleqatigiissitaliap oqaasertalersorlugu ilusilersorsimavaa. Qulequttat taakku tulliuttuni iliuusissani pingaarnertut ilaasunik taaneqartassapput.

4.1 Iliuusissap tunngavii pingaarnerit
Ullumikkut aningaasarsiornerup aningaasarsiornermut imminut napatissinnaanerusumut allanngortinneqarneranik pilersitsinissami iliuusissatut siunnersuut tunngavinnik pingaarnernik pingasunik tunngaveqarpoq:
Tunngavik pingaarneq siulleq:
Pisortat ingerlataqarfiannik allanngortiterineq: Pisortat ingerlataqarfiat inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut pisinnaasaannut naapertuuttuussaaq.

Tunngaviit pingaarnerit aappaat:
Inuiaqatigiit aningaasarsiorneranni kikkut tamarmik peqataassapput.

Tunngaviit pingaarnerit pingajuat:
Inuussutissarsiorneq imminut qitiutittoq ineriartortinneqassaaq.

Toqqissisimanartunik atugaqarluni allanngortitsineq
Aningaasarsiornermik imminut napatittumik pilersitsinissami iliuussianut tunngaviit pingaarnerit pingasut taakku annertuumik tapersersorneqarnerat anguniarneqarpat ingerlariaqqinnissatsinnut tunngavik pitsaasoq pilersinneqarsimassaaq.
Allannguutigitinneqartussat tamatsinnik attuisuussapput. Inuiaqatigiinni inissisimanitsinnik paasinnittarnitta annertuumik allanngortinneqarnissaa pisariaqarpoq: Piumasaqaatit suut inuiaqatigiinnut piumasaqaatigissavagut, inuiaqatigiillu uatsinnik sunik piumasaqaateqarsinnaappat?
Allannguutit taakku pissutigalugit immikkuulersitat avissaartitallu nutaat pilersinneqassanngillat. Taamaattumik pisortat suliffeqarfiinik suliffeqarfiutaannillu illuatungaannarsiortumik annikillisaasoqarnanilu matooraasoqassanngilaq. Tamatuma paarlattuanik pineqartoq tassaassaaq massakkut suliffinniit suliffinnut nutaanut noorartitsineq.
Ilarpassui inuiaqatigiinni ingerlatani nutaani sulilernissaminnut ilinniaqqitsinneqassapput. Tunngavimmi pingaarneq siulleq oqarpoq massakkutut innuttaasut ilarpassuinik avissaartitsissanngitsugut isumaginninnermi pisartagaqartitassatsinnik, imaluunniit suliffissaaleqisunngortitassatsinnik. Ilaasalu atorfinni atorfiit taakku atatinniaannarlugit tapiissuteqarfiusartuni naasaanngitsunik atorfeqartitaasarnissaat aamma pinngitsoorniassavarput.
Ineriartortitsinerup pisussap ersigineqannginnissaa pingaartuuvoq. Tamatta ataasiakkaarluta inissinneqassaagut allannguutit uatsinnut ilaquttatsinnullu iluaqutaasutut takusinnaanngortillugit paasisinnaanngortillugillu.
Aningaasarsiornermi unamminiagassat
Allanngortitsineq piffissami sivisuumi ingerlasarpoq. Allanngortitsiartuaarnermi anguniakkat piviusorsiortuussapput, taamaalilluni ineriartortitsineq nutaaq tamanut toqqissisimanartunik atugaqartitsisilluni ingerlanneqarsinnaaqqullugu.
Anguniagaasoq tassaavoq aningaasarsiorneq imminut napatittoq: Ataatsimoortumik tapiissutit naalagaaffiullu tapiissutaasa inuiaqatigiinnut sunniutaat Kalaallit Nunaata isumalluutigiunnaassavai. Ataatsimoortumik tapiissutit ullumikkut 2,9 milliarder koruuninik amerlassuseqarput.
Anguniagaq taanna tusaannarlugu angussallugu ajornakusoortutut issinnaavoq. Kisianni tunngaviit pingaarnerit pingasuusut qulaani taaneqartut imarisaanni atugassarititaasunik ullumikkut pigeriikkatsinnik atorluanngiinnakkatsinnilli toqqorsimasoqarpoq. Inuit tamarmik inuiaqatigiit aningaasarsiorneranni tamakkiisumik peqataatinneqalernerisigut pisortallu ingerlataqarfiinik akisuunik allanngortiterinikkut ataatsimoortumik tapiissutit taarserneqarsinnaasussaapput. Malugaluguli aatsaat inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermik imminut qitiutittumik pilersitsigutta, tassanilu sinneqartoorutit nunami maani katersorutsigit, inuussutissarsiornermilu ingerlatanut nutaanut aningaasaleeqataasarutta. Tulliuttuni tunngavinni pingaarnerni pingasuni atugassarititaasut toqqorsimasut allaaserineqassapput.

4.2 Pisortat ingerlatsiviannik allanngortiterineq
Pisortat ingerlatsiviata inuiaqatigiinni atugassarititaasorpassuit ullumikkut tigummivai. Pisortat ingerlataqarfiannik annikinnerusumik, eqaannerusumik pisariinnerusumillu pilersitsinissaq pisariaqartinneqarpoq. Tamanna pisortat ingerlatsivianni atugassarititaasunik atuinerup pitsanngorsarneqarnerani pingaaruteqarpoq, taamaalillutik atugassarititaasut taakku ilaat annertussaanermi inuussutissarsiutinut nutaanut atorneqarsinnaalersinnaaqqullugit.
Inuiaqatigiit sulisumik affaannik innuttaasunik kiffartuussinermut atuisut ilusilersuinermikkut annertuunik ajornartorsiuteqarput. 1998-imi Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu pisortani sulisut 14.677-inut naatsorsorneqarsimapput. Tamanna pisortani atorfeqartitaasup ataatsip innuttaasunik sisamanik sullissineranut naapertuuppoq.
Suliffissaqartitsiniarnermi pisortat ingerlatsiviata inuiaqatigiinnut amerlasuunik aningaasartuuteqartittsisarneranut pissutaasoq annertooq. Nunatta Karsiata ukiumi 2001-imi aningaasartuutai 5,4 milliarder koruuniupput. Kommunit suliassaqarfimmik aqunneqarnerinut taamatut 2,4 milliarder koruunit atorsimavaat. Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit sinneqartooruteqarsinnaalinnginnerminni nalilinnik pisortat katillugit aningaasartuutaasa 7,8 milliarder koruuniusut matusissutissaannik pilersitseqqaartariaqarput, innuttaasumut ataatsimut naatsorsuullugu 139.000 kr.-nik.
Pissutsit aningaasarsionerinnaanngitsumut tunngasut aamma pingaaruteqarput, pisortat ingerlataqarfiannik allanngortiterinissaq oqaluuserineqarlerpat. Kapitali 5-imi pisortat ingerlataqarfiannik annikinnerusumik, eqaannerusumik pisariinnerusumillu pilersitsinermut atatillugu kiffartuussinerup qaffasissusiata qanoq ililluni pitsaanerulersinneqarsinnaanera attatiinnarneqarsinnaaneraluunniit suleqatigiissitaliap tunngavilersorpaa.

4.3 Inuiaqatigiit aningaasarsiornerat tamanik peqataaffigineqassaaq
Sulisinnaasorpassuit inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut ullumikkut naammattumik tuniseqataasannginnerat ajornartorsiutaavoq. Tamanna assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarpoq. Alliartornermi atugarliorneq ilinniagaqannginnerlu suliffeqarnermut tunngasunit avissaaqqussaanermut pissutaasinnaavoq. Ilarpassui najukkaminnut qanittumi suliffissarsisinaanngillat, imaluunniit ukiup ilaani suliffissaaleqisarlutik, piffissami tassani suliassaqannginnera pissutigalugu. Arlallit suliffeqarput arlalinnik pissuteqartumik killilimmik isertitaqarfigisartakkaminnik. Ilarpassuisa isertitatik tattautissarsiutinit pisortatigoortumik tapiffigineqartartunit pissarsiarisarpaat, tassami inuussutissarsiut taanna imminut napatissinnaasumik aningaasarsiortuunngimmat.
Amerlasoorpassuit avissaaqqussaaginnanngillat, aammali peqqiilliorneq pissutigalugu suliffeqarnermit peersitaavissimallutik. Isumaginninnermi ataavartumik pisartagaqartuupput, siusinaartumilluunniit sulisinnaajunnaarnersiutisiaqalersinneqarsimallutik.
Suliffeqarnermit taamatut avissaaqqutsitaaneq peersitaanerluunniit kinguaanut kingornuttaganngortarpoq. Assortorneqarsinnaanngitsumik inuit taakkorpiaat meeraat alliartornerminni atugarliortuupput. Meerarpassuit inunnik taamaattunik ataatallit anaanallillu inuussutissarsiutitigut ilinniakkamik aallartitsinissaminnut naammattumik pitsaassuseqartumik tunngavissinneqarneq ajorput.
Avissaaqqutsitsineq inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut ullumikkut nanertuutaasorujussuuvoq. Inuttulli isumalluutit taakku aningaasarsiornermik imminut napatittumik pilersitsinissamut aalajangiisuulersinnaapput. Inuit avissaaqqutsinneqarsimasut inuussutissarsiunut annertusaaviusunut nuutsinneqassapput. Tamatumunnga peqatigitillugu aningaasartuuterpassuit isertitanik nutaanik taarserneqassapput.
Aningaasarsiornermi imminut napatittumi iliuusissami pingaarnertut immikkoortut aappaattut - kikkut tamarmik inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tuniseqataanissaat pillugu sammisaq - kapitali 6-imi sammineqassaaq.

4.4 Inuussutissarsiornermik imminut qitiutittumik ineriartortitsineq
Iliuusissami pingaarnertut immikkoortut siulliit marluk immikkoortut pingajuata ineriartortinneqarneranut aalajangiisuupput - illuatungaanullu. Illuatungaani inuit isumalluutit aningaasalersuinerlu inuussutissarsiornermut tamarmiusumut atugassanngortinneqassapput, illuatungaanilu inuussutissarsiornermik ineriartortitsineq suliffinnut nutaanut tuusintilippassuarnut tunngavissaliissalluni.
Ullumikkut inuussutissarsiutit amerlanerpaartaat avammut sammititaapput, ingerlatat nunami maani aningaasaatinik katersinermut ingerlatanullu nutaanut nutaamik aningaasalersuinissamut naammattumik tunngaviusinnaajunaartillugit. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasanik ingerlaartunik misissueqqissaarnerup takutippaa pisortani namminersortullu inuussutissarsiutitigut ingerlataanni aningaasarpassuit maangaannartinneqartartut.
Inuussutissarsiornerup imminut qitiulersinneqarnera siunissaq eqqarsaatigalugu suliffeqarfeerarpassuarnik suliffeqarfinnillu akunnattumik angissusilippassuarnik pingaarutilinnik pilersitsinermut tunngaviulissaaq, pingaartumik inuussutissarsiutit aalisarnermut inuussutissaarsiutinullu tunngaviusunut allanut atuumassutillit iluanni.
Ineriartornerup taassuma aamma pisariaqartippaa tunisassiorfiit sumiiffinnut tunisassiornermut pitsaanerpaamik sinaakkusiisinnaasunut inissinneqarnissaat. Aningaasartuutissat sapinngisamik annikinnerpaaffissaminniittariaqarput, tunisassiornermi atortussanut soorlu kallerup inneranut imermullu aningaasartuutissat soorunalimi akii akikillisaavigineqanngitsut naatsorsuinernut tunngaviusussaapput.
Kapitalimi uani inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut anguniagassat ilaat pingasut saqqummiunneqarput. Pilersaarummi oqaatigineqarpoq anguniagassat ilaat siulleq tassaasoq ullumikkut inuussutissarsiutit tungaviusut imminnut napaptittunngortinnissaat. Anguniakkat ilaat aappaat tassaavoq inuussutissarsiutit malitisigisat allisarnissaat ineriartortinneqarnissaallu, anguniakkalli ilaat pingajuat tassaalluni inuussutissarsiutinik nutaanik nassaarniarnissaaq ineriartortitsinissarlu, inuussutissarsiutit tunngaviusut inuussutissarsiutillu malitsigisat eqqarsaatigalugit.
Aningaasarsiornermik imminut napatittumik inerartortitsinermi pingaarnerusutigut iliussisami pingaarnertut immikkoortoq taanna kapitali 7-imi erseqqinnerusumik sammineqarumaarpoq.

Qulaanut

5 Pisortat ingerlatsiviannik allanngortiterineq

6 Kikkut tamarmik inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tuniseqataassapput

Suleqatigiissitaliaq inunnik isumalluuteqarneq pillugu suliaqartoq suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu politiki pillugu isumaliutissiissummut innersuussuteqarput, tassani sulisutut avissaaqqutitat sulisileqqinnisaannut innersuut ilanngunneqarluni.
Aningaasarsiorneq inuussutissarsiutinilu ineriartortitsineq pillugit suleqatigiissitaliaq kapitalimi uani inuit isumalluutit suliseqqilernissaannut aningaasatigut periarfissat tunngavilersorniarpaat.
6.1 Aallaqqaasiut Ineriartorneq inuuniarnikkuinnaq pilersinneqarneq ajorpoq. Periarfissanik pilersitsisoqartariaqarpoq ataasiakkaat inuiaqatigiillu nakussatsinnissaannut ineriartornermillu takutitsinissaannut aallaaviusinnaasunik.
Sulisinnaassusillit ataasiakkaat inuiaqatigiinni inissisimanertik pillugu nalileeqataajuartariaqarput. Maannakkut qanoq tunniussaqarpunga ¿ qanorlu tunniussaqartariaqaraluarpunga? Iluatsittumik angusaqarnerup oqaasertalernissaa misilittariaqarparput, nammineq anguniakkap iluatsinnera kisiat pinnagu aammali allat iluatsittumik angusaqarnissaat ilanngullugit killigititavut oqaasertalerniartariaqarpavut.
Naliliinerit taakku eqqortumik tunngaveqarpata anguniakkallu iluatsippata taava inuiaqatigiinnut tamanut atugassarititaasut pitsanngornerinik kinguneqassaaq.
Tamanut suliffissaqartitsineq Namminersornerullutik Oqartussat tunngaviusumik pisussaaffiisa ilagivaat. Namminersornerunerup atuunnerata nalaani paasivarput suliniutaasup taassuma siunertaa iluatsinngitsoq. Suliffissat amigaataajuarput ullumikkullu inuit ilarpassuit ukiuni sulisinnaassuseqarfimminniittut assigiinngitsunik peqquteqarlutik inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut naammaginartumik tapertaasinnaanngitsut amerliartorsimapput.
Titartagaq 5. Iliuuseqarnissamut aallaavik, ukioq 2002

Qulaanut 

7 Inuussutissarsiorneq imminut qiteritittoq ineriartortinneqassaaq

Inuiaqatigiit kalaallit inuiaqatigiinnik piniartuusunik aallaaveqarput, tassanilu piniagassanik qanoq pisaqartigisinnaaneq inuit amerlassusiannut aningaasarsiornerullu annertussusianut aalajangiisuulluinnarluni. Piniarneq inuillu amerlassusiat pissusissamisoortumik imminnut ataqatigiipput, tassami inuit tamarmik nerisassaannik pissarsissunneqarsinnaasut sinnerlugit amerlassuseqalissanngimmata. Taamatut inooriaaseqarneq massakkut nunassitsiternermi pioreersumi suli ersippoq. Nunassitsiseriaaseq, nunaqarfippassuarni innuttaasut inuuniarnikkut annikinnerpaaffiatigut atugassaqartinniarnerisa qulakkeerniarneqarnerannut inuiaqatigiit aningaasarpassuarnik atuisariaqarnerannik kinguneqartoq.
Allatigut isertitaqartaleriartornerput, soorlu aatsitassanik piiaanikkut, aalisarnikkut naalagaaffimmillu tapiissutitigut, peqatigalugu innuttaasut amerliartorsinnaalerput, tamatumunngalu peqatigitillugu innuttaasut nerisassaqarniarnikkut, atisassatigut oqqiffissaqarniarnikkullu tunngaviusumik pisariaqartitaasa saniatigut ajunngitsussanik allanik pisariaqartitsinerat annertusiartulerpoq. Isertitaqarfiusartut nutaat innuttaasut amerlanerulernerat innutaasullu pisariaqartitaasa annertunerulernerat, atuinerat ileqqaagaqarnerallu matussutissaqartissinnaavaat.
Ullumikkut pisariaqartitavut naalagaaffiup tapiissutaasigut, raajarniarnikkut kiisalu aalisakkanik allanik qalerualinnillu aalisarnikkut annertunerpaamik matussuserneqartarput. Qangaaniilli inuussutissarsiutitoqaasimasut ilaat, soorlu piniarneq, nunap ilaani inukitsuni suli annertuumik pingaaruteqarpoq.

7.1 Aningaasarsiornikkut annertunerusumik imminut napatinneq­
Aningaasarsiorneq imminut annertunerusumik napatittoq anguneqassappat isertitat pitsaasumik inuuneqassagaanni isertinneqartussat ilaasa amerlanerusut nunami maani pilersinneqartarnissaat annikinnerusumillu avataanit tunniussaanissaat piumasaqaataavoq. Tamanna isertitat uagut nammineq pilersittakkatta amerlanerulernerisigut aatsaat anguneqarsinnaavoq, avataanit tunniunneqartartut (soorlu ataatsimoortumik tapiissutit) annikinnerusumik pingaaruteqalersinneqarnerisigut.
Inuiaqatigiinni isertitat amerlanerusut tunngaviusumik marluinnarnik periaaseqarnikkut pilersinneqarsinnaapput. Tunisassiat ingerlanneqareersut nalingi annertusarneqarsinnaapput, imaluunniit nutaanik tunisassiorneq aallartinneqarsinnaalluni. Tamatumunnga peqatigitillugu ilinniartitaanerup qaffasissusia akillu qaffasissusiat nunami maani sunik tunisassiortoqarsinnaaneranut pingaarutilerujussuupput.
Tulliuttuni aningaasarsiorneq allaaserineqassaaq, taanna aqqutigalugu inuussutissarsiutit suut aningaasarsiornermik tunngaviliisarnerat paasisinnaajumallugu. Siunertaasoq tassaavoq isertitat ullumikkut inuuniarnitsinni tunngaviusut sumeersuunerannik takutitsinissaq.

7.2 Isertitanik pilersitsisarneq
Isertitat inuiaqatigiinni sumi pilersinneqartarnerannik isiginneriaaseq ataaseq tassaavoq akissarsiat tunniunneqartarnerannik suliffissaqartitsiniarnermillu isiginninneq. Taamaaliornikkut inuussutissarsiutit suut isertitanik pilersitsisuusut taakkulu nunap ilaani sumi pilersinneqartarnerat paasisimasaqarfigineqalersarpoq.
Akissarsiat tunniunneqartut ilaasa isertitanik pilersitsisartut namminersortuneersuunerat eqqaamassallugu pingaartuuvoq. Soorunami pisortat aningaasarsiornermi pingaaruteqartumik aamma inissisimapput, kisianni pisortat tassaanngillatnunamut maanga aningaasarsiortuusut. Taamaanngilaq, tassami pisortat isertitanik atuisuunerummata.
Aammattaaq inuussutissarsiutit ilaat annertoorujussuarnik tapiissutisisarput. Tamatuma isertitanik pilersitsineq aamma sunnertarpaa. Tamanna siullermik eqqaaneqassanngikkallarpoq, allaaserisamili kingusinnerusukkut uterfigeqqinneqarumaarluni.

7.3 Inuussutissarsiutit agguataarsimanerat
Oqartoqarsinnaavoq namminersorluni inuussutissarsiutit ilaat inuussutissarsiutinit allanit ¿pingaarnerusut¿. Assersuutigalugu raajarniarneq inuussutissarsiutaavoq pingaaruteqartoq isertitanut tunngaviusunut pilersitseqataasoq (inuussutissarsiutit pingaarutillit taakku siunissami inuussutissarsiutitut tunngaviusutut taaneqartassapput). Namminersortut allat isertitamik tunngaviusumik taassuminnga aamma inuussuteqarput, nioqqutissanik kiffartuussinernillu raajarniarnermut pilersuisuunerat pissutaalluni. Assersuutigalugu niuertut uuliamik taquassanillu pilersuisuupput, amutsiviit iluarsaassisartuullutik, umiarsuillu assartuutit raajat nunatsinniit assartortarpaat.
Taamaalilluni namminersortut ingerlatsivii avinneqarsinnaanngorput tunngaviusumik inuussutissarsiutinut aammalu inussutissarsiutinut malitsigisanut.
Inuussutissarsiutit tunngaviusut
inuussutissarsiutaapput inuiaqatigiinni isertitanik tunngaviusunik pilersitsisartut, inuussutissarsiutit allat aamma nappatigisinnaasaat. Inuussutissarsiutit tunngaviusut tassaagajupput aalisarneq aalisakkanillu tunisassiorneq, aatsitassarsiorneq, takornariaqarneq, nunalerineq aamma aallaaniarneq piniarnerlu.

Inuussutissarsiutit malitsigisat
inuussutissarsiutaapput nioqqutissanik kiffartuussinernillu inuussutissarsiutinut allanut pilersuinermik nappatillit. Tamanna inuussutissarsiutinut tunngaviusunut, pisortat ingerlataqarfiinut imaluunniit inuussutissarsiutinut malitsigisanut allanut kiffartuussinikkut pisinnaavoq. Inuussutissarsiutit malitsigisat tassaagajupput niuertoq, sanaartorneq, assartuineq, amutsiviit, eqqiaanermik suliffeqarfiit inuussutissarsiutillu allat kiffartuussiviusut.

Titartakkami 10-mi takutinneqarpoq aningaasarsiornerup inuussutissarsiutinut tunngaviusunut, pisortat suliffeqarfiinut aammalu inuussutissarsiutinut malittaasunut agguataarnerat. Inuussutissarsiutit malittaasut suli agguataaqqinneqarput inuussutissarsiutinut tunngaviusunut tunisassiortutut aammalu pisortat suliffeqarfiinut tunisassiortunut.
Titartagaq 10. Aningaasarsiornerup inuussutissarsiutinut tunngaviusunut, pisortat ingerlataqarfiinut kiisalu inuussutissarsiutinut malitsigisanut agguataarneqarnera

Qulaanut

8 Peqatigiinneq nutaaq

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulinerat Danmarkip Kalaallillu Nunaata ataatsimoorlutik suleqatigeeriaatsimik sapinngisamik pitsaanerpaamik nassaarnissaannik kissaatigisaqarnermik aallaaveqarpoq. Suleriaaseq Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerani inuussutissarsiorneranilu piumasaqaatinik namminerlu peqataanissamik aallaaveqartoq.
Ukiuni Namminersornerullutik Oqartussat atuuffiini suleriaatsip Kalaallit Nunaat inuiaqatigiinnut nutaaliaasunut ineriartortissimavaa, tassanilu innuttaasut inuuniarnikkut atugaat inuuniarnikkut atukkat nunani killerni atuuttut naligalugit ineriartortinneqarsimapput.
Namminersornermillu kissaateqarneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaat nutaamik anguniagaqarnissamik aalajangiussisinnaalerpoq. Tamanna inuia-qatigiit aaqqissuussaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarusiatut siunnersuut Inatsisartut 2000-imi ukiakkut ataatsimiinneranni nassuiaatip saqqum-miunneqartup inunni erseqqissumik sorlalerneqarneratigut malitseqartinneqarneratigullu pissaaq.
(Paasissutissaq: Naalagaaffiup Kalaallillu Nunaata suleqatigiinneranni siunissami isummat eqqarsaatigalugit taaguut "Namminersornerullutik Oqartussat" inuiaqatigiinni kalaallini piffissami sumiluunniit naalakkersuisut pillugit taaguutitut atorneqassaaq. Taamaattumik taaguutip "Namminersornerullutik Oqartussat" atorneqarnerata nassatarinngilaa siunissami ineriartortitsinissatut allaaserineqartoq tassaassasoq ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat iluanni inerartortitsineq.)
Erseqqissumik isumaqartoqarpoq naalagaaffeqatigiinnerup ineriartorteqqinnissaa inuiaqatigiillu kalaallit ineriartorteqqinneqarnissaat pissasoq nunap nammineq tunngavigisai nunallu nammineq peqataanera tunngavigalugit. Aammali isumaqartoqarpoq ineriartortitseqqinneq ingerlanneqar-tariaqartoq naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat suleqatigiinnerisigut. Taamatut suleqatigiinnissaq illuatungeriinnut marluusunut ataatsimoorussamik piumasaqarfiuvoq, illuatungeriinnullu marluusunut tamanut immikkut piumasaqarfiulluni. Tulliuttuni anguniagaq nutaaq, allanngortitsinissamik pisariaqartitsineq kiisalu aningaasarsiornermut inuussutissarsiutinillu ingerlatsinermut tunngasut allaaserineqassapput.

8.1 Kalaallit Nunaata anguniagassaata nutaap aallaavia
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanut suliassiissummi namminersornermik kissaateqarneq aningaasarsiornikkullu imminut napatissinnaanerusumik aningaasarsiornerup ineriartortinneqarnissaanik pisariaqartitsineq ataatsimoortinneqarput:
"Isumalioqatigiissitat Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineersinnaanerata ineriartorteqqinnissaanut periarfissat pillugit isumaliutissiissusiornissamik suliakkerneqarput sulinerminni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu imminnut oqimaaqa-tigiinnissaat tunngavigalugu."
Pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu imminnut oqimaaqatigiinissaannik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitani paasinnineq imaappoq namminersorneq aningaasarsiornikkut imminut napatinnermik tunngaveqassasoq. Aningaasarsiornikkut imminut napatinneq tunngaviusumik imatut paasine-qassaaq inuiaqatigiit naalagaaffiup tapiissutaanik isumalluuteqarnerput annikilliartussasoq, naalagaaffiullu suliassanik allanik Kalaallit Nunaanni isumaginninnera aamma annikilliartussasoq.
Namminersornerullutik Oqartussat 1979-imi eqqunneqarnerannit ullumikkumut naalagaaffiup Kalaallit Nunaannut ataatsimoortumik tapiissutigisartagai annertuumik amerliartorsimapput, Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfinnik amerlanerujartuinnartunik tigooraanerat peqatigalugu. Tamatumunnga peqatigitillugu Nunatta Karsiata ataatsimoortumik tapiissutitigut pissarsiarisartagai tamarmiusut amerliartorsimapput. Nunatta Karsiata ataatsimoortumik tapiissutitigut pissarsiarisartagai 1995-imi amerlanerpaagamik isertitat tamarmiusut tallimararterutaannik pingasunik amerlassuseqarput. Tamatuma kingorna aalaakkaaleriartorsimapput, 2001-imilu isertitat affaasa missarluinnaralugit. Ataatsimoortumik tapiissutit 2001-imi 2,8 milliarder koruuniupput. Naalagaaffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai tapiissutaalu allat ukioq taanna 600 millioner koruunit missaanniipput.
Taamaalilluni naalagaaffik Kalaallit Nunaannut katillugit 3,4 milliarder koruuninik aningaasartuuteqartarpoq. Inuiaqatigiinnut nalinga suli annertuneruvoq. Ataatsimoortumik tapiissutit ilaat inoqutigiinnut tapiissutitut, akissarsianut imaluunniit nunami maani nioqqutissanik pisinermut atorneqartarput, taamaaliornikkullu aningaasat ingerlaarneri nutaat inuiaqatigiinni pilersinneqartarlutik.
Bruttonationalprodukt (BNP) tassaavoq inuiaqatigiit tamakkiisumik nalilinnik pilersitaat. 1988-imi nunami maani BNP katillugit 7,7 milliarder koruuniusussatut naatsorsorneqarsimavoq. Tassa imaappoq naalagaaffiup Kalaallit Nunaat pillugu aningaasartutai inuiaqatigiit nalilinnik pilersittagaasa akinnerpaamik affaannik amerlassuseqartut.
Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermik imminut napatittuulluinnartumik pilersitsinissaq naminersornermik pilersitsiniarnerup utaqqeqqaartariaqanngilaa. Kisiannili siuliani naatsumik nassuiaatigineqartut takutippaat Kalaallit Nunaata anguniagaa nutaaq anguneqassappat ullumikkut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat annertungaatsiartumik allanngortinneqartariaqartoq.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu anguniagassaq tassaavoq naalakkersuinikkut namminersorneq, innuttaasut nunarsuarmi unammillerfiusumi imminullu isumalluutigeqatigiiffiusumi pissutsinut naleqqussarnissamut periarfissaanik pitsanngorsaanikkut. Tamatumani kulturikkut nutaamik eqqarsariartaaseqarlernissaq inuttut annertuumik akisussaassuseqarnermik, aallarneerusussusermik annertuumik naleqqersuutaasinnaasumik ilaqartumik peqarnissaq piumasaqaataavoq, kiisalu innuttaasut nukittuut imminnut aningaasaliiffiginissaminnut naleqqussarsinnaassuseqartut aningaasarsiornikkut annertusaaqqinnissamut tunngavittut pingaaruteqarput.

8.2 Ataatsimoorluni peqatigiinnerup allanngortinneqarnissaanik pisariaqartitsineq
Tamatumunnga peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat anguniagaata nutaap, annertunerusumillu namminersornermik innuttaasut erseqqissumik kissaateqarnerisa naalakkersuinikkullu takorluugaasa naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigiinnerup allanngortinneqarnissaa pisariaqalersippaat. Kalaallit anguniagaasa nutaat naalagaaffeqatigiinnerup nutaamik anguniagaqarnissaa pisariaqalersippaat.
Naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigeeriaatsip nutaap imaata piviusunngortinneqarnissaani ullumikkut suleqatigeeriaatsip pitsaaqutaanik pitsaanngeqataanillu nassuerutiginninneq aallaavigineqartariaqarpoq.
Kalaallit Nunaat sorsunnersuup kingulliup kingorna annertoorujussuarmik ineriartorsimavoq. Ineriartorneq namminersornerullutik oqartussat atuunneranni sukkatsikkiartuinnarsimasoq. Ataatsimik kingumut alloraanni namminersorneullutillu oqartussat atuutilernerannit ineriartornermi ilisarnaatit pingaarnerit isiginnaaraanni oqartoqarsinnaavoq piffissami tassani nammineq nukiit ineriartortinneqarnerat assut aallunneqarsimasoq. Kukkussuteqartarnikkut misilittagarpassuit katersorneqarsimapput. Kisianni suut tamaasa ataatsimut isigalugit inuiaqatigiit nutaaliaasut iluatsittumik pilersinneqarsimapput, naalakkersuinikkullu atugassarititaasut naammaginartumik aalaakkaasut iluanni sutigut tamatigut attaveqarnermut atortulersuutit siuarsimasut pilersinniarneqarsimallutik.
Tassani ilisarnaatit pingaarutillit aamma ilagaat ineriartornerup tamatuma ingerlanneqarneranut peqatigitillugu nunat allat - minnerunngitsumik naalagaaffeqatigiinnerup ilai allat - aamma ineriartortinneqarsimanerat. Tamatuma Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Danmarkillu aningaasarsiornikkut pisinnaasamikkut, ilinniartitaanikkut qaffasissusitsimikkut inuussutissarsiornermullu tunngasutigut suli assigiinngissuteqarnerujussuat nassataraa. Tunngaviusutigut assigiinngissuteqarneq taanna kalaallit niuerfiini pingaartumik qallunaat suliffeqarfiutaannut unammillernermi ersinngikkaluamik "akitsuusersuinertut" sunniuteqarpoq. Taamaattumik pissutsit taamaannerat nunami maani aningaasarsiornerup imminut qitiutittup ineriartortinneqarnisaanut akornutaasutut aaqqinneqarsinnaanngiusartutut sunniuteqarsimavoq.
Nammineq inuussutissarsiuteqarneq tunngavigalugu imminut napatittumik aningaasarsiulernissap ineriartortinnissaa taamaallaat qulakkeerneqarsinnaavoq kalaallit inuussutissarsiornerat assersuutigalugu qallunaat inuussutissarsiornernerannut nali-gititaalluni unammillersinnaanngortinneqarpat.
Danmarkip Kalaallillu Nunaata suleqatigiinnerani suliassaqarfippassuit ilaatinneqarput. Pingaarnerpaat makku ilagaat:

Danmarkimit Kalaallit Nunaannut aningaasalersuineq.

  • Suliffeqarnermut tunngasut ataatsimoorussaanerat.
  • Ilinniartitaaneq, ilisimatusarneq ilisimasanillu qitiusumik katersiveqarneq pillugu suleqatigiinneq.
  • Inatsisiliornermut pisortallu allaffissornikkut ingerlatsinerannut qallunaat ileqqui.
  • Illuinnaasiortumik Danmarkimik niueqateqarneq.
  • Qallunaat suliffeqarfiutaasa Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerunerat.

Taamaalilluni Danmarkip Kalaallillu Nunaata suleqatigiinneranni pissutsit tunngaviusut pingaarutillit arlallit tikkuarneqarsinnaapput, aningaasarsiornerup ineriartorneranut inuussutissaarsiutillu ineriartornerannut sunniuteqartut. Pissutsit arlalippassuit ineriartornermut pitsaasumik sunniuteqarput, aammali pissutsit arlalinnik ilaqarput pitsaanngitsumut sammivilimmik tikkuussisunik.
Tulliuttuni Danmarkip Kalaallillu Nunataa suliassaqarfinni pingaarutilipassussuarni suleqatigiinnerat erseqqinnerusumik allaaserineqarumaarpoq.

8.2.1 Danmarkimit Kalaallit Nunaannut aningaasalersuineq
Naalakkersuinikkut oqallinnermi qallunaat naalagaaffiata Kalaallit Nunaannut aningaasartuutai manna tikillugu annertuumik tapersersorneqarsimapput. Ataatsimoortumik tapiissutinik tunniussisarneq Folketingip aningaasanut inatsisit pillugit oqallinnerini annikinnerusutiguinnaq assortuussutaasarsimavoq, ukiunilu kingullerni naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornikkut peqataanini allaat annertusisimavaa, tassa iluarsaassinermut aningaasateqarfik pillugu namminersornerullutik oqartussanik suleqatigiinnermi. Kalaallilli Nunaanni ullumikkut isumaqartoqaleraluttuinnarpoq Namminersornerullutik Oqartussat namminersorneq pillugu naalakkersuinikkut kissaatigineqartut anguneqassappata ataatsimoortumik tapiissutinik isumalluuteqarnermit kaanngarnissaat pisariaqartoq.
Kalaallit Nunaanni naalakkersuinermik ingerlatsinermi apeqqut saqqummertuartoq tassaavoq USA-p Danmarkillu Kalaallit Nunaat pillugu illersornissamik isumaqatigiissutaat 1951-imeersoq Danmarkip aningaasanik pissarsissutigisarneraa, tassami 1951-illi kingorna maannamut Danmarkip NATO-mut akiliutai nunat allat akiliutaannit malunnaatilimmik annikinnerunerannik isumaqartoqarmat. Kalaallit ilarpaalui isumaqarput Amerikap sakkutuuisa Kalaallit Nunaanniinnerat Danmarkip aningaasanik pissarsissutigisaraa, taamaattumillu ataatsimoortumik tapiissutit "tunissutitut" isigisariaqanngitsut, tassaasulli Kalaallit Nunaata tunngavissaqavissumik pisassai, Danmarkip ajunngitsorsisarneratigut akiliutitut.
Ullumikkut ataatsimut isumaqartoqarpoq ataatsimoortumik tapiissutit siunissami ikilisinneqassasut, inuiaqatigiit kalaallit ingerlalluarnerusumik ineriartortinneqarnissaat ammaanniarlugu. Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut oqallinnermi ataatsimoortumik tapiissutit amerlineqarnissaannik isuma qaqutiguinnaq saqqummiunneqartarpoq. Oqallinnermi pingaartumik inuuniarnermi atukkat ajornerulersinngikkaluarlugit allanik isumalluuteqarnerup qanoq ililluni annikillisarneqarnissaa pineqartarpoq. Isuma ilaannikkut saqqummiunneqartartoq tassaavoq ataatsimoortumik tapiissutit annertuumik ikililerneqarnerat Kalaallit Nunaannut pitsaanerpaassasoq, taamaanngippammi soriarsinnaajunnaaqqajuassagatta, imminnullu napatissinnaanerusumik aningaasarsiornialissagutta pinngitsoorata allanngortiterisariaqartugut. Kisianni aningaasanut inatsisissatut naalakkersuisut inassutigisartagaanni aningaasanullu inatsisini Inatsisartut akuerisartagaanni ataatsimoortumik tapiissutit ikilineqarnissaannut manna tikillugu inissisaqartitsisoqartarsimanngilaq. Taamaattumik inuussutissarsiutitsinni tunngaviusuni aningaasarsiornerup pitsaavallaannginnera pissutigalugu ataatsimoortumik tapiissutit siunissami qanikannersumi qanoq iliorluni ikilineqarsinnaanerat takujuminaappoq.

8.2.2 Suliffeqarnermut tunngasut ataatsimoorussat
Aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni pingaarutilimmik sunniuteqarfigeqatigiinneq tassaasimavoq suliffeqarnermut tunngasut imminnut ataqatigiinneqartut, tassanilu Kalaallit Nunaanni sulisinnaasut 15 pct.-ii ukiut tamaasa Kalaallit Nunaannut Kalaallillu Nunaannit aallartarput, pingaartumik Danmarkimut. Tassani kalaallit sulisorisat nunamit aallartarput, qallunaallu sulisorisat Kalaallit Nunaannukartarlutik. Taamatut ataqatigiinneqarneq Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermut tunngaviusunut annertuumik sunniuteqarpoq, tassami Kalaallit Nunaanni akissarsiat allanngoriartormata, Danmarkimi akissarsiat qaffasingaatsiartut angullugit. Kalaallit Nunaanni akissarsiat qaffasinnerat nioqqutissanik avataanit eqqussuinermik annikillisaaniarnermut aporfittut kiisalu inuussutissarsiutini tunngaviusuni ingerlatanik annertusaaniarnermut aporfittut amerlasoorpassuarnit isigineqarpoq.
Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni suliffeqarnermut tunngasut imminnut ataqatigiinnerisa kingunerisaat pingaaruteqanngitsuunngitsoq alla tassaavoq sulisut Kalaallit Nunaanni sulinerisigut soraarnerussutisianut allanullu ileqqaarneqartut Danmarkimut inissinneqartarnerat, kiisalu inuit qallunaajusut kalaaliusullu nuimasutut isigineqartut inuunerminni sivisuumi sulisitsisutut akissarsiaqartutulluunniit namminneq ileqqaagaqarsimasut soraarninngornerminni Danmarkimut nuukkumasarnerat. Aammattaaq qallunaat isumaqatigiissutaat aqqutigalugit Kalaallit Nunaanni sulisorineqartorpassuit Danmarkimi suliffissaaleqinermut aningaasaateqarfimmut akilersuisarput.

8.2.3 Ilinniartitaaneq, ilisimatusarneq ilisimasanillu qitiusumik katersive­qarneq pillugu suleqatigiinneq
Kalaallit Nunaanni ilinniagaqartut qallunaat ilinniartitaanerannut iseriarnissaminnut periarfissaqarnerat Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartorujussuuvoq. Ukiuni aggersuni aningaasarsiornermik imminut qitiutittumik ineriartortitsinermut aqqutissat pingaarnerpaat ilaat tassaasussaavoq ilinniagaqartut tamarmiusut amerlisarneqarnissaat, minnerunngitsumik akunnattumik sivisussusilimmik sivisuumillu qaffasissumik ilinniartitaanerit eqqarsaatigalugit. Taamaattumik naatsorsuutigisariaqarpoq Kalaallit Nunaata iluani pitsaanerusumik annertusisamillu ilinniartitaaneq ingerlanneqaraluartoq uagut nammineq sulisorisatta eqqortumik piukkunnaateqalernissaat qulakkeerniarlugu Danmarkip nunallu allat suleqatigineqarnerat Kalaallit Nunaannut siunissami suli pingaaruteqarnerulissasoq.
Ilisimatusarnermut tunngasuni qallunaat nunani issittuni ilisimatusarnerata nunat tamat ilisimatusarnerisa iluanni, soorlu silap pissusii pillugit ilisimatusarnermi, qaffasissumik inissisimanissaanut Kalaallit Nunaat pingaaruteqartorujussuuvoq. Namminersornerullutik Oqartussat namminneq ilisimatusarfitik massakkut pilersissimavaat, Kalaallilli Nunaat pillugu ilisimatusarnerup annersaa suli Kalaallit Nunaata avataani inissisimavoq, siunissamilu Kalaallit Nunaata avataani inissisimagallassalluni. Ilisimatusarnikkut takornariaqarnerup siunissami inuiaqatigiinnut kalaallinut annertuumik isertitaqarfiusalernissaa naatsorsuutigineqarpoq, assersuutigalugu Svalbardimi ineriartortitsinermut naligitinneqarluni, tassa Kalaallit Nunaata ilisimatusarnikkut takornariaqarneq ataatsimut akitsuusersuiffigilerniarlugu aalajangiuppagu.
Center for Arktisk Teknologip - Sanaartornermik Ilinniarfiup - Sisimiuniittup ilisimatusarnermut tunngasut, najukkami inuussutissarsiorneq eqqarsaatigalugu aallartisaaniarnerit ilinniartitaanermullu tunngasut eqqarsaatigalugit ilinniartitaanerup ilisimatusarnerullu nutaanik tunngaveqarluni ineriartortinneqarsinnaanerat pillugu Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni suleqatigiinnermut periarfissat nutaat soqutiginartullu ammarsimavai.
Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut takornariaqarnerup ilisimasanik nutaanik katersivinnut Kalaallillu Nunaanni ilisimatusarnerup iluani ingerlatanut nutaanut aningaasalersueqataaneranut periarfissat misissorneqarnissaat soqutiginaateqartutut isikkoqarpoq.

8.2.4 Inatsisiliornermut pisortallu allaffissornikkut ingerlatsineranut qallu­naat ileqqui
Namminersornerullutik Oqartussat ineriartornerannut uteqqiattumik isornartorsiutaasartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni allaffissornerup inatsisiliornerullu qallunaat periaasiannut aalasinannginnera, naak inuiaqatigiit qallunaat inuiaqatigiillu kalaallit arlalippassuartigut assigiinngilluinnartuugaluartut, taamaattumillu inatsisiliornernik allaffissornermillu pisariaqartitsinerat assigiinngilluinnartuugaluartoq. Tamatumunnga pissutaasoq ilaatigut tassaavoq Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu ilinniagartuut Danmarkimeersut sulisussarsiarineqartarnerat, tassami sulisunik taamaattunik Kalaallit Nunaat suli imminut pilersortuunngimmat - taamaalinngisaannassagunarlunilu.
Inuussutissarsiornermut tunngasut iluanni tamatuma pissuseqataanik inatsisiliorneq naleqquttuusinnaavoq, tassami qallunaat inatsisiliornerat nunarsuup tamarmi ataatsimooriartuinnalernerata nassatarisaanik aningaasalersuinermi suliffeqarfinnillu ingerlatsinermi kiisalu nunanik allanik niueqateqarnermi taamatut inatsisiliornissamut piumasaqaataasunut naleqqussarneqaleraluttuinnarmat. Kalaallillu Nunaanni niuerfiup annertunngissusia isiginiarlugu suliassaqarfinni arlalissuarni pisariusumik inatsisiliorneq naleqquttuunngitsoq isumaqartoqarpoq.

8.2.5 Illuinnaasiortumik Danmarkimik niueqateqarneq
Nunanik allanik niueqateqarnermi ilusilersuinikkut ajornartorsiutit aningaasarsiornermik imminut napatittumik ineriartortitsinermut atatillugu Kalaallit Nunaannut soqutiginartorujussuupput, soorlu nunanut allanut aamma taamaattoq.
Kalaallit Nunaanni aningaasarsiorneq ammasorujussuuvoq, tassanilu raajanik avammut annertuumik nioqquteqartoqaraluartorluunniit nioqqutissanik pisinarnermit pisariaqartumit qaangerneqarsimavoq, tassami Kalaallit Nunaat nunami namminermi niuerfiup annertuujunnginnera pissutigalugu Danmarkimullu unammilleqatiginninnermi pissutsit atuuttut pissutigalugit nunami namminermi nioqqutissanik tunisassiornerup annertussusia sunniuteqangaanngimmat. Aammattaaq aalajangiisuulluinnartoq tassaavoq Kalaallit Nunaata raajanik aalisakkanillu avammut nioqqutaasa tamatigorluinnangajak tunisassiaasarnerat suliarineqanngitsut imaluunniit annertunngitsumik suliareqqitaasarnerat. Tamatuma nassataraa tunisassiassanik suliarinneqqinneq nioqqutissianik ineriartortitsinerup annertunerpaamik naleqalersitsisartup ilaata suliffissuarni Kalaallit Nunaata avataaniittuni inissinneqarnera.
Kiffartuussinermik oqimaaqatigiissitsinermi aningaasartuutaanerpaasut tassaapput takornariaqarneq assartuinerlu, pisortat kiffartuussineri kiisalu allaffissornikkut kiffartuussinerit siunnersortillu kiffartuussineri, amutsivinnik umiarsuarnillu sillimmasiineq, oliamik umiarsuartigut assartuineq (umiarsuarni atugassanik) entreprenøreqarnikkullu suliffeqarfeqarneq. Takornariaqarneq kisimi Danmarkimut oqimaaqatigiissitsinermi Kalaallit Nunaannut iluaqutaavoq.
Ingerlaavartumik aningaasartuutit ataatsimut eqqarsaatigalugit atuuttoq tassaavoq pisortani suliffeqarfinnilu namminersortuni ullumikkut nioqqutissanik pisiniariaatsitallanngortikkuminaatsuunerat. Amerlanertigut ingerlatsisut ataasiakkaat nioqqutissanik akikinnerpaaffiani pitsaanerpaaffianilu tamatigut pisisarnerat niuerfittut pitsaanerpaasanngilaq. Kalaallit Nunaannut aallaaviusoq tassaavoq pisisartut amerlanersaasa Aalborg (umiarsuakkut) Københavnilu (timmsartukkut) aqqutigalugit nioqutissanik Danmarkimit illuinnaasiortumik pilersorneqarnermik isumalluuteqarnerat. Assersuutigalugu ilimananngilaq suliffeqarfissuarmi KNI-mi niuertarfinnik qulinik piginnittunngortussap, tassalu qallunnaat ingerlatseqatigiiffiata Dagrofap, nioqqutissaatiminik attaveqatigiiffiit ingerlatseqatigiiffiup pigeriigaa avataanni pisisarnissaa. Tamanna Brugsenimut aamma atuuppoq, taassumami assartuinermi qallunaat aallaaviat aamma atormagu, niuertuaqqallu nioqqutissanik Dagorfamit pisisartut arlallit aamma taanna atorlugu.
Taamaattumik kalaallinut atuisunut nioqqutissanik pilersuineq naleqqutinngitsutut isikkoqarsinnaavoq, qallunaat Danmarkimi unammilleqatigiinnikkut atugassat pitsaannginnerusut pissutigalugit nioqqutissaatiminnik 30 mio. kr.-t missaannik akiliivallaartarnerannik qallunaat unammilleqatigiinnermi aqutsisuisa misissueqqissaarneranni paasisat isumaliutersuutinut ilanngukkaanni. Kalaallit Nunaannut nuullugu nioqqutissanik Danmarkimit pisisarneq nioqqutissanik eqqussuineq ataatsimut isigalugu ukiumut 300 mio. kr.-t missaannik akisunaariffiusarpoq. Qularutigineqarsinnaanngilaq atuisartut pisiaat akikinnerussagaluartut, kalaallit nioqqutissanik eqqussuisut nioqqutissanik kiffartuussinernillu nunanit allanit ujarlernermut aningaasat amerlanerusut atortartuuppatigit.
Aningaasartuutini akiisutsunut aningaasartuutit saniatigut kalaallit obligationitigut aktiatigullu uninngasuutaat, Danmarkimi illuutit kiisalu qallunaat aningaaseriviini, soraarnerussutisianut aningaasaateqarfiini il.il. uninngasuutit aamma ilaapput. Taakku tamarmik Danmarkimut iluaqusiisuupput.

8.2.6 Qallunaat suliffeqarfiutaasa Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerunerat
Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit namminersortut amerlanersaat qallunaamik piginnittoqartarput imaluunniit piginnittuussutsikkut allatigulluunniit suleqatigiinnikkut Danmarkimi suliffeqarfinnut qanimut attuumassuteqartarlutik. Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermik imminut qitiutittumik ineriartortitsinermi sulisitsisunik kalaallinik amigaateqarneq ajornartorsiutit annersaasa ilagigunarpaat. Taanna suliassaqarfiuvoq inuiaassutsikkut naligiinnginnerup erseqqinnerpaamik saqqummerfigisaa. Tamanna sulisitsisut sulisullu akornanni pissutsinut aamma sunniuteqarpoq, tassami aporaannerit kultureqarnermut attuumassuteqartutigut pilersarmata.
Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermi suliffeqarfinnik piginnittut qallunaat pissaaneqarnerunerat Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornerup Danmarkimik isumalluuteqarnermut ikkarlittarneranut aalajangiisuusutut erseqqissaatigineqarajuttarpoq. Tamatumunnga atatillugu nunap aappaata nunami aapparmi niuernerata pineqannginnera, nunallu aappaanili suliffeqarfiit iliuusissanik nunat tamat kaaviiaartitaqarneranni ataatsimut peqataalersitsisunik aalajangiisarnerisa pineqarnerat paasissallugu pingaartuuvoq.
Qallunaat suliffeqarfiisa Kalaallit Nunaanni ingerlataat ingerlateqqinneqaratik kipitinneqarajuttarput, piginnittup soraarninngorneranut atatillugu. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnit ingerlaluartuugaluartunit aningaasanik nuussisoqartarnera takuneqarsinnaagajuttarpoq.
Taamaattumik qallunaat nunami maani aningaasalersuinerat pissutigalugu kalaallit inuussutissarsiutaannik aningaasalersuineq ineriartortitsinerlu Kalaallit Nunaata aningaasarsiorneranut iluaqutaasuinnavissuartut isiginiarneqarsinnaanngilaq. Taamaattumillu suliffeqarfinnut nutaanut aningaasalersuinissamik pisariaqartitsineq avataaniit aningaasalersuisuinnarnit matussusertinnagu nunami maani namminersortut ileqqaagaqarnerisa annertusarneqarnissaat pisariaqarpoq.
Sulisitsisunik kalaallinik amigaateqarneq aallarnisaasarnermik ileqqoqannginnerinnarmik tunngaveqanngilaq, aammali pisinnaasaqarnermik amigaateqarnermik minnerunngitsumillu suliffeqarfimmik pilersitsinissamut nammineq ileqqaagaqartannginnermik aamma tunngaveqarluni. Inuussutissarsiorneq eqqarsaatigalugu inuiaassutsikkut equngassutit pissutsinik aningaasalersuinermik ilusilersuinermi ilaasunik aamma aallaaveqarpoq. Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu ullumikkut aningaasalersuinermik ilusilersuineq taarsigassarsisitsisup aamma taarsigassarsisup kiisalu ileqqaartup aningaasalersuisullu akornanni pissaaneqarnermut attuumassuteqartunik pilersitsisarpoq. Aningaasalersuinermimmi ilusilersuineq tassaavoq taarsigassarsiat pilersinneqartarfiat, ingerlateqqinneqartarfiat atorneqartarfiallu.
Taamaalilluni Danmarkip Kalaallillu Nunaata suleqatigiinneranni tunngaviusumik pissutsit arlallit, aningaasarsiornermik ineriartortitsinermik inuussutissarsiornermillu ineriartortitsinermik killup tungaanut sunniisut tikkuarneqarsinnaapput. Naalakkersuinikkut oqallinnermi ajornartorsiutit inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq pillugu aalajangiiniarnerni peqataasut assigiinngitsut akornanni uteqattaartillugit ajattarniarneqarajuttarput, tamatumali paarlattuanik ilusilersuinikkut tunngaviusumik pissutsit Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut aporfiujuartut peerneqarnissaat aallunniarneqarsimanani.

8.3 Suleqatigiinerup nutaap ilusaa
Naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigeeriaatsimut nutaamut ilusiliinerup suliarinerani akisussaaffiit naalagaaffeqatigiinnerup akisussaaffigisai, illuatungeriillu tamarmik immikkut akisussaaffigisaasa suunissaat pillugit anguniakkanik aalajangersaasoqartariaqarpoq.

8.3.1 Ataatsimoorussamik akisussaaffiit
Naalagaaffeqatigiinnermi illuatungeriit marluusut suleqatigiinnerup nutaap imaata naammaginartuuneranik ataatsimoorlutik tamarmillu immikkut paasinninnissaat pingaaruteqarpoq. Aningaasarsiorneq eqqarsatigalugu suleqatigiinnerup imaata Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut imminut napatilernissaanut iluaqutaasussatut aningaasaliinertut isiginissaa isumaqatigiissutigineqartariaqarpoq.
Siunniussaq taanna qulakkeerneqarsinnaassappat naalagaaffiup illuatungaani piffissap ilaani Kalaallit Nunaannut aningaasartuutini millisissavai, Kalaallillu Nunaata illuatungaani aningaasarsiornini imminut napatinnerusoq qulakkeersinnaallugu, taamalillunilu namminersornermut tunngavissaq inaarutaasoq qulakkiissallugu. Immikkoortut pingajuattut siunniussap matuma imarisinnaavai suliniutit suliassat nutaamik agguarnerat aqqutigalugit illuatungeriinnut marluusunut isertitanik qaffaasussat ataatsimoorussamik ullumikkut suliniutaasut imaluunniit ataatsimoorussamik suliat nutaat iluanaaruteqarfigilernerisigut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissusiortoqassasoq, illuatungeriinnut marluusunut aningaasarsiornikkut inuussutissarsiutinillu ingerlatsinikkut suliniutit ukuusut aalajangersarlugit:

  • Ataatsimoorussamik suliniutit.
  • Namminersornerullutik Oqartussat suliniutaat.
  • Naalagaaffiup suliniutai.

Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissutissami ineriartornermut pilersaarummik tigussaasumik suliaqarnissaq siunertarineqarpoq, allatut aaqqissuussinissamut aningaasarsiornikkut naalakkersuinikkullu atugassarititaasut tutsuiginartut Kalaallit Nunaanni imminut napatittumik aningaasarsiulernissamut pisariaqartut qulakkeerneqarsinnaaqqullugit. Aningaasarsiornikkut atugassarititaasut annertuumik tutsuiginassusermik avammut nittarsaasut, taamaaliornikkullu kalaallit inuussutissarsiornerannut aningaasaleeqataarusussusermut aqqutissiuisinnaasut.
Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissummi Namminersornerullutik Oqartussat ineriartortinnissaannut tapersersuinissaq qulakkeerneqassaaq, tassa tapersersuineq sapinngisamik annertunerpaamik sunniutilik. Assersuutigalugu isumaqatigiissutip inuussutissarsiornikkut tunngaviit Kalaallit Nunaanni aallaaveqarnissaat qulakkeersimasariaqarpaa, taamaalilluni nioqqutissanik kiffartuussinernillu Danmarkimit eqqussuineq killilersimaarneqarsinnaaqqullugit, kiisalu taamaaliornikkut aalisakkanik qalerualinnillu avammut tunisassiornitta siunissami nunatsinni inerisarluakkanik tunisassiornermik taarseriartuaarneqarnissaa periarfissillugu.

8.3.2 Namminersornerullutik Oqartussat akisussaaffii
Namminersornerullutik Oqartussat siunissami ineriartornissamut akisussaaffiisa tunngavigissavaat nunap qanoq issusianut ineriartorneranullu annertunerpaamik akisussaanerup isumaginissaa. Kalaallit Nunaata namminersortup aningaasarsiornikkut ineriartornera pingaartumik aningaasaliissutinik tunngaveqassaaq siunissaq eqqarsaatigalugu nunap nammineq isertitaqarnerulerneranik, nammineq ileqqaagaqarnerulerneranik namminerlu akileraarutinit isertitaqarnerulerneranik kinguneqartussamik.
Kalaallit Nunaat namminersortoq tunngaviatigut isigalugu takorloorneqarpoq innuttaasut tamarmiusut qaffasissumik ajunngitsumik inuuneqarnissaaa qulakkeernissaat. Innuttaasut qaffasissunik ajunngitsumik inuuneqarunik namminneq siunissaminnut annertunerusumik sunniuteqassapput.
Namminersornerup angujartuaarneranut suliat iluatsiffiussappata tunngavissat nutaat pilersussat angunissaannut siunertat aningaasallu pillugit annertuumik isumaqatigiittoqartariaqarpoq. Innuttaasut ineriartornermik aaqqissuussaanermillu ingerlatsinermi sulianik isumaginnittussaapput, taakkulu pingaarnersaat ilaatigut makkuussallutik:

  • Tunngaviusumik peqqissusermik qulakkeerinissaq aammalu inuiaqatigiit suliassaqartittuarnissaat.
  • Ilisimasat ineriartortinnissaannut aningaasaliissutaasartut ingerlattuarneqassapput pingaartumik ilinniartitaaneq. 
  • Pisortat ingerlataqarfii oqimaaqatigiissaakkamik nangillugit naleqqussarneqassapput, aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu ineriatortitsinissami anguniakkanut nutaanut naleqquttunngorlugit.
  • Inuiaqatigiinni pilersitat nalillit nunatsinniiginnarnissaat qulakkeerneqassaaq.
  • Piujuartitsinissaq tunngavigalugu ineriartortitsineq qulakkeerneqassaaq isumallutit uumassusillit pigiuaannarnissaat avatangiisillu minguitsuujuaannarnissaat eqqarsaatigalugit.
  • Innuttaasut aningaasarsiornermi naalakkersuinermilu peqataatinneqarnerulissapput.

8.3.3 Naalagaaffiup akisussaaffii
Innuttaasut tamarmik inuuniarnermi atugarisaasa minnerpaaffissaasa qulakkeerneqarnissaat naalagaaffeqatigiinnermi sumiluunniit najugaqaraluarunik peqatigiinnermi siunissami aamma tunngaviit ilagisariaqarpaat. naalagaaffiup tapiissutaasa isumaqatigiinniutigineqarnerannut atatillugu suliniut nutaat tassaasariaqarpoq isumatigiinniarnerit annertusineqarnissaat suliniutinik nutaanik imaqalersillugit, tassa Kalaallit Nunaata aningaasarsiornermik imminut napatittumik ineriartortitsinissaanik namminersornerullutik oqartussat pilersaarutaannik ikorfartuisunik.
Naalagaaffiup namminersornerullutillu oqartussat siunissami isumaqatigiinniarnerini pingaartuuvoq nalimmassaanermik aaqqissuussinerup tapiissuteqartarnerullu saniatigut Kalaallit Nunaata piumasaqaatinut pissutsit atuuttut ineriartortitsinissamillu ataatsimut pilersaarusiat piumasaqaatigisaannik naammassinnissinnaanerata pitsanngorsarneqarnissaanut naalagaaffiup akisussaaqataanerata isiginiarneqarnissaa.
Tamatuma nassataraa naalagaaffiup ineriartortitsinermik ingerlatsineq uummaarissumik ikorfartussagaa, naalakkersuinikkut erseqqissumik akuliuttarnertigut. Taamaaliornikkut Namminersornerullutik Oqartussat aningaasarsiornermik ineriartortitsinissamik pilersaarusiaata aalajangersarneqartup piviusunngortinneqarnissaa qulakkeerneqassaaq. Naalakkersuinikkut akuliunnerni maakku ilaasinnaapput:

  • Ikaarsaariarnermi aalajangersimasumik sivisussusiligaasumi Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornerup imminut qitiutittumik ineriartortinneqarnerani ineriartortitsinermut sinaakkutassanik qulakkeerinneqataaneq, tak. taamatut ikaarsaariarnermi ataatsimoorullugit pilersaarutit.
  • Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornikkut il.il. ataatsimoorussamik pilersaarutit naapertorlugit ineriartortitsinissamut pilersaarutip ilaata aningaasalersornissaanut iluaqutaasussamik qularnaveeqqusiinissaq. Allanngortiterinerit sivisusarput akisuujusarlutillu. Ikaarsaariarnerup nalaani nunami maani aningaasarsiornerup tutsiviginartumik ineriartulernissaanut naalagaaffik peqataassaaq.
  • Qallunaat kalaallillu suliffeqarfiutaasa akornanni suleqatigiinnikkut attuumassutit tigussaasumik suliniuteqarfiginissaannut naalagaaffik tapersersuisariaqarpoq. Qallunaat kalaallillu suliffeqarfiutaasa akornanni naligiinngitsumik unammillernermut taarsiullugu annertunerusumik suleqatigiinneq pilersinneqassaaq.
  • Soraarnerussutisiat, ileqqaakkat aningaasaatillu ernialersornerisigut Kalaallit Nunaanniitiinnarnagit taarsiissuteqartarnikkut allatigulluunniit akulerunnikkut inuiaqatigiinnut iluaqutissanngortittarnissaat qulakkeerneqassaaq.
  • Nunat allat eqqarsaatigalugit ingerlatsinermi Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu akornanni nutaamik aaqqissuussinissamik siunnersuut innersuussutigalugu kalaallit nunani allani niuernikkut inuussutissarsiornikkullu soqutigisaat tigussaasumik tapersersorneqalernerat. World Trade Organizationip (WTO-p) susassaqarfiisa iluanni maleruagassanut atuuttunut ikaarsaariarnerup nalaani Kalaallit Nunaat immikkut ittumik aaqqissuussiffigineqarsinnaanersoq misissorneqassaaq. Immikkut ittumik aaqqissuussineq assersuutigalugu tassaassinnaavoq nioqqutissat eqqussukkat ilaasa ikaarsaariarnerup nalaani akitsuuserneqarallarnissaannik periarfissaliineq.
  • Ilisimatusarnermi angusat ilisimasanillu katersuiffiit kalaallit inuussutissarsiornerannut atugassiissutigisarnerisa ingerlatiinnarnissaat.

8.4 Ikaarsaariarnermi ataatsimoortumik tapiissutit ineriartornerat
Maannakkut politikikkut oqallinnermi ataatsimoortumik tapiissutit sammineqartorujussuupput. Ataatsimoortumik tapiissutit nunap karsianut isertartut pingaarnersarivaat. Naalagaaffimmiit ataatsimoortumik tapiissuteqanngikkaluarpat inuusaaseq ullumikkut atugartuussuseq ingerlatiinnarsinnaanngikkaluarparput.
Namminersornerulernermiit Namminersornerullitik Oqartussanut naalagaffimmiit ataatsimoortumik tapiissutit atulerput. Ataatsimoortumik tapiissutit suliassanut Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffimmit tigusaannut aningaasartuutaasunut matussutissatut naatsorsuussaapput.
Siunissami ataatsimoortumik tapiissutit annertussusissaannut imarisassaanullu siunniuteqartussat arlaliupput:
Siullermik isummat assigiinngissinnaapput namminersulernissaq pinngotsoornani pilersinneqassasoq annerusumik minnerusumilluunniit inuuniarnikkut atugarissaarneq annikillisikkallarlugu. Imaluunniit namminersulernissaq piffissaq sivisunerusoq atorlugu anguniarneqassanersoq maannakkut inuuniarnikkut atugarissaarnerup attatiinnarnissa imaluunniit qaffarneqarnissaa qulakkeerniarlugu.
Aappassaanik maanna ineriartortitsineq aammalu siunissami ineriartortitsinissamut naatsorsuutigisat sunniuteqarput. Maannakkut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pingaarnersaat, aalisarneq, aningaasarsiornikkut ingerlanerluppoq ilaatigut raajanut akit appariartornerat pissutigalugu. Aammalu aalisarnikkut inuussutissarsiutip tunngaviusup ilaani ullutsinnut tulluarsaanissanut aningaasaliissutissat annertuut pisariaqartinneqarput, aalisariutinik nunamilu tunisassiorfinni nutarterinernut atorneqartussat. Takornariartitsinikut isertitat ukiuni kingullerni malunnaatilimmik annertuseriarsimanngillat, inuussutissarsiut tunngaviusoq taanna imalunnniit aatsitassarsiorneq ukiuni tulliuttuni qulini qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaanngillat inuiaqatigiinnut kalaallinut aningaasarsiornikkut ataatsimoortumik tapiissummut taarsiullugit aningaasarsiorfinngorfissatut.
Pingajussaanik ataatsimoortumik tapiiissutip siunissami angissusissaanut imassaanullu siunniuteqartussaq tassaavoq Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu akornanni isumaqatigiinniarnissat. 1992-imin-ngaanniilli isumaqatiginninniartarnerni naalagaaffiup aallaavigaa ataatsimoortumik tapiissutit annertunngikkaluartumik kisiannili pingaarutilimmik annikillineqarnissaanik kissaateqarneq. Tamanna pivoq piffissami Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutaasa imaluunniit isertittagaasa tapiissumik minnermik pisariaqartitsilernermik malunnaateqartitsinngikkaluartut. Akerlianilli tapiissutinik annertunerusunik pisariaqartitsiffikkut pisimavoq. Taamaattumik siunissaq eqqarsaatigalugu naatsorsuutigisariaqarpoq danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornerup iluaqusernissaanut nutaanik piumasaqaateqarsinnaanissaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aningaasasiornermik inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinermik misissueqqissaarnerata paasinarsisippaat pisortat ingerlataasa inuiaqatigiillu tamarmiusut aningaasarsiornianerata paasinissaannut sakkussat/atortussat amigaataasorujussuusut. Nunap piffissami aalajangersimasumi aningaasarsiorniarneranut tamatumalu ineriartorneranut paasissutissat tunngaviusut amerlasuutigut ilaannakuusarput. Taamaattumik naalakkersuisut inatsisartullu amerlasuutigut ilisimatuut avataaneersut siunnersuutaat misissuinerillu toqqammavigisariaqartarpaat.
Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigaat siunnersuisartut maanna atuuttut naliliiffigineqarnissaat immaqalu ikililerneqarnissaat, taamaalilluni aningaasarsiornikkut siunnersuiffissamik pilersitsisoqarnissaa aningaasassaqalerniassammat. Siunnersuiffik nutaaq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit aningaasarsiornerat pillugu paasissutissanik pilersitsissaaq siammarterillunilu. Siunnersuisut ilisimasaat politikerit, pisortat oqartussaasut, inuussutissarsiutinillu susassallit suliniarneranni angusarissaarnerulernissamut iluaqutaassapput tamatumuunalu inuiaqatigiinnut sullissinerat pitsanngorsarlugu.
Siunnersutigineqarpoq aningaasarsiornikkut siunnersuisartussat naalakkersuisunik toqqarneqartassasut, kisiannili suliaminni pisortanik namminersortunillu kiffaanngissuseqartariaqarput. Siunnersuisartut allattoqarfimmik pilersitsinissamut aningaasalerneqassapput paasissutissanillu pisortatigoortunik inuiaqatigiinnilu pissutsinut paasissutissanik pissarsisinnaanissamut piginnaanilerneqassallutik.

8.4.1 Siunissami naalagaaffimmut isumaqatiginninniarnissamut inassutit
Namminersoq pillugu Isumaqatigiissitat orniginartinngilaat inuiaqatigiinni pissutsinnik annertuumik allanngortiterinissaq aningaasarsiornerup tunngavia suli ajornerulersinneqassappat. Pisortat ingerlatseriaasianik allannguinissat taassumalu malitsigisaanik inuussutissarsiutit namminersortut ingerlatsinerannik utaqqiisaagallartumik aningaasartuutinik nutaanik pilersitsinissaq naatsorsuutigisariaqarpoq. Inunnik eqquinissaq annertusarneqartariaqanngilaq eqqarsaatigilluagaanngitsumik ikaarsaariarnermi ataatsimoortumik tapiissutit millilerneqarneratigut. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat namminersulernissap aallarnisarnera atugartuussutsip inuiaqatigiinni nalinginnaasup pilliutigineqarneratigut pinissaa kissaatiginngilaat.
Siuliani inassut suli periarfissiivoq Kalaallit Nunaata namminersulernissamut suut piumasarisinnaagai suullu piumasarissagai, maannakkut atugassarititaasut allanngortinnagit oqallinnissamut. Assersuutigalugu oqartoqarsinnaavoq niuernikkut politiki eqqarsaatigalugu maannakkut suleqatigiinnissamut tunngaviusut atugassarititaasullu aqqutigalugit illuatungeriinnut tamanut iluaqutitalimmik nammineernerulernissamut annertunerusumut isumaqatigiissusiortoqarsinnaasoq.
Namminersorneq pillugu Isumaqatigiissitat tamanna tunuliaqutigalugu inassutigissavaat, maannakkut naalagaaffimmik ataatsimoortumik tapissutit isumaqatigiinniutigineqarnissaannut tunngaviusut allanngortinneqannginnissaat. Tamatumunnga peqatigitillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaliat kissaatigaat suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutit maanna atuuttut allanngortinnissaannik naalagaafimmut isumaqatiginninniarnissaq aallarnerneqartinnagu piumasaqaatit ataani allaqqasut naammassineqaqqaassasut:
1. Aningaasarsiornikkut iliuusissanik ilusilersuilluni pilersaarusiortoqassaaq pitsaanerusumik ilusilersuinermik nakkutilliineq tunngavigalugu. Iliuusissanik ilusilersuinermi pilsersaarusiap paasiuminartumik nassuiassavaa ataatsimoortumik tapiissutit qanoq aningaasarsiutinik allanik taarseriartuaarneqassanersut. Nassuiaassinerup immikkut nuna tamakkerlugu, nunap immikkoortuini sumiiffinnilu aalajangersimasuni pilersaarutit ilanngutissavai. Aningaasarsiornikkut iliuusissamik pilersaarusiap maanna siunissamilu nukittuffigineqartut kisiisa allaaserissanngilai aammali ilagissallugit siunissami inuiaqatigiit ilaat sulisinnaassusillit qanoq iliornikkut pisortanit pilersorneqarnissaat pinngitsoortinneqarsinnaanersoq.
2. Nunami inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissamut tamakkiisumik iliuusissanut pilersaarusiortoqariissaaq tamannalu aallarnisarneqareersimassalluni. Iliuusissanut pilersaarusiami piviusorpalaartumik allaaserineqassaaq isertitat annertusarneqarsinnaanerinik periarfissat, isertitat ataatsimoortumik tapiissutip annikkilisarneratigut peeruttussat taartissaat. Inuussutissarsiutinik ineriartortitsiniarluni iliuuserineqartut siunertarissavaat inussutissarsiutit tunngaviusut pioreersut annertusarnissaat, minnerunngitsumik aalisarnerup malitsigisaanik inuussutissarsiutit aammalu tunisassiornerit nioqqutissanik eqqussuinermik killilersimaarinnittut, tamanna unammilleqatigiinnermi aallaaviusut malillugit ingerlanneqartillugu. Iliuusissamut pilersaarummi piviusorsiortumik qanoq pinngortitap pissarititaanik atuineq piujuartitsinermik tunngaveqartoq pillugu eqqarsaatit aamma ilanngunneqassapput.
3. Pisortat ingerlatsinerata allanngortinnissaanut annikillisarnissaanullu iliuusissanut pilersaarusiortoqareernissaa tamatumalu piviusunngortinnissaanut iliuusissat aallarnisareerneqarsimanissaat. Iliuusissamut pilersaarusiaq aammalu inuussutissarsiutitigut iliuusissamut pilersaarusiaq imminnut tulluarsagaassapput, pisortat ingerlataanni suliunnaartut inuussutissarsiutini namminersortunit ingerlanneqartuni nutaanik suliffeqalernissaat qulakkeerniarlugu.
4. Inuiaqatigiinni ilinniagaqassutsip malunnaatilimmik qaffassarneqarnissaanut iliuusissamik pilersaarusiorsimanissaq tamatumalu aallarnisareerneqarsimanissaa. Ilinniagaqartut amerlassusaat, tassa inuusuttuaqqat ukioqatigiit akornanni qassit sulianut piginnaaneqalerlutik ilinniagaqartarnerat nunani avannarlernitut qaffasitsigilertinneqassaaq. Iliuusissamik pilersaarutip meeqqat atuarfiini, inuusuttut ilinniarfiini inuussutissarsiutitaarniarlutik qaffasinnerusumillu ilinniarfinni atuutereersuni allannguutissaasa tigussaasut saniatigut ilagisariaqarpai sulisooreersut ilinniarteqqinnissaat piukkunnarsaqqinnissaallu qitiusumik ataqatigiissaakkat sulisooreersut inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitseqataasinnaaqqullugit.
Ilusilersuilluni iliuusissanik pilersaarusiap iliuusissanillu pilersaarusiap suliarinerini atugassanik paasissutissanik tatiginartunik tunngaveqarnissaq siunertaralugu siunnersuutigineqarpoq misissueqqissaarnerit allattoqarfimmi aningaasarsiornikkut siunnersuisartussat ataani suliarineqassasut. Aningaasarsiornikkut siunnersuisut pilersinneqarnissaat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigissitat siusinnerusukkut kaammattuutigaat.

Qulaanut

9 Eqikkaaneq

Eqikkaaneq