Ilanngussaq 5: Aatsitassat

1 Aallaqqaasiut
2 Aatsitassarsiornikkut aaqqissuussineq
3 Inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tunngasortai 
4 22. december 1992-imi Savalimmiunut isumaqatigiissut
5 Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aaqqissugaanermut periarfissat nutaat 
6 Inatsisini inuiannut tamanut atuuttuni aalajangersakkat 
7 Periarfissat allat 
8 Paasisaqarfigisat

Inatsisinut tunngasut pillugit suleqatigiissitap februar 2003-mi akuersissutigisaa

1 Aallaqqaasiut
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanut suliassiissutit ilagaat "allaaserissallugit suliassaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaaffigileriigaat, suliassaqarfiit naalagaaffiup suli oqartussaaffigisai, kiisalu suliassaqarfiit oqartussaanerup assigiinngitsutigut Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu aveqatigiiffigisaat. Tamatuma saniatigut suliassiissummi naatsorsuutigineqarpoq "Isumalioqatigiissitat atiminni suleqatigiiliussasut apeqqutinik Isumalioqatigiissitanut saqqummiutassanik isumaliutissiissummut peqataassutissanik suliaqartussanik." (Oqaasertaliussaq: Suliassiissut december 1999-imeersoq).
Tamatuma saniatigut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat suliaraat Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni siunissami pissutsit pillugit saqqummiussaq, tassani ilaatigut sammineqarlutik apeqqutit isumalluutinut nunap iluaniittunut piginnittuunermut atuisinnaatitaanermulluunniit tunngasut.
Tamannaluuna tunngavigalugu inatsisit tunngaviusut inuiaallu tamat inatsisaannut tunngasut pillugit suleqatigiissitap kapitalimi matumani apeqqutit Kalaallit Nunaanni eqqaanilu piginnittussaanermut tunngasut sammigai. Suleqatigiissitaq immikkoortumi allami Kalaallit Nunaata imminut aqunnissaa pillugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissutissamik timitalimmik siunnersuusiorput, tassani ilaatigut ersarissarneqarluni Kalaallit Nunaanni eqqaanilu pinngortitap pisuussutaanut tamanut inuiaat kalaallit piginnittuusut.
Suleqatigiissitaq isumaqarpoq apeqqutit
1. nunap iluanik piginnittuuneq aamma
2. pisuussutinut nunap iluaniittunut piginnittuuneq
ajornartorsiutitut assigiinngitsutut marluttut isigisariaqartut. Tassalu suleqatigiissitap aallaavigaa naalagaaffik nunap iluanut oqartussaanerpaajusoq, illuatungaatigulli Kalaallit Nunaata Danmarkillu isumaqatigiissutigisinnaagaat naalagaaffeqatigiinnerup tunngaviisa iluanni kapitalimi matumani allaaserineqartutut Kalaallit Nunaat aatsitassat iluaqutigineqarnissaata aqunneqarneranut taamaaqataanik pisinnaatitaassanersoq.

  • Kapitalimi matumani aatsitassanut tunngasumi oqaluttuarisaaneq kingumut qiviatsiarneqarpoq, aatsitassat pillugit aaqqissuussineq atuuttoq kiisalu inatsiseqarnikkut ineriartorneq allaaserineqarput.
  • Tamatuma saniatigut isumaqatigiissummi inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tunngasut nalilersorneqarput,
  • nunap iluani aatsitassat pillugit 22. december 1992-imi Svalimmiuni naalakkersuisunut isumaqatigiissut kiisalu
  • Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni nutaamik aaqqissuussinissamut periarfissat.
  • Kalaallit Nunaanni eqqaanilu nunap iluanut piginnittuuneq pillugu isumaliortersuutit oqallinnerillu kingullerpaat, naggataatigullu
  • Periarfissat allat.

Tassalu suleqatigiissitap suliassiissut kisiat tunngavigaa.

1.1 Oqaluttuarisaaneq kingumut qivialaarlugu

Ullumikkut naalagaaffeqatigiinnerup oqallisigineqarnerani nunap iluanut piginnittuuneq nunallu iluani pisuussutinik atuisinnaatitaaneq pillugit apeqqutit apeqqutitut pingaartutut ilaapput.
Aaqqissuussineq sammisamut ullumikkut tunngavippiaasoq suli atuuppoq, tassalu namminersornerulerneq pillugu inatsimmi 1978-imeersumi § 8.
Aatsitassat iluaqutigineqarnerat namminersornerulerneq sioqqullugu pinerusimavoq:

  • 1900-kkut aallartinneranni annikkinerusumik piiarneqarput kanngussak, guulti siilvilu Kujataani Innatsiami aamma Josvaminimik taaneqartartumi.
  • Mestersvigimi Tunumiittumi aqerlussamik zinkimillu piiaavik, 1956-imiit 1963-imut Nordisk Mineselskab A/S-imit ingerlanneqartoq 545.000 tons piiarneqarlutik, imaralugit zinki 10%-ip missaa aqerlussarlu 9%.
  • Maarmorilimmi aatsitassarsiorfik - "Inngili qernertoq" - Uummannap kangerluani. Aqerlussarsiorfik, zinkisiorfik siilvisiorfillu Greenex-imit 1973-imiit 1990-imut ingerlanneqartoq, tassani aatsitassaq 11,3 mio. tonsip missaa piaarneqarluni, imaralugit zinki 12%-ip missaa, aqerlussaq 4% siilvilu 29/t.
  • Qullissani aamarsuarsiorfik - 1924-imiit 1972-imut danskit naalagaaffiannit ingerlanneqartoq piiarneqarluni 570.000 tons missiliorlugu.
  • Kiisalu naggataatigut minnerunngitsumillu Ivittuuni ingerlatsivik ukiut 100-it sinnerlugit orsugiassiorfiusoq. Orsugissamik piiaanermik ingerlatsisuupput C.F. Tietgen, Theobald Weber &Co, Aktieselskabi Kryolith Mine aamma
    Handel Selskabet, Øresunds chemiske Fabrikker, C.F. Jarl aamma Kryolitselskabet Øresund 1854-imiit 1987-imut aatsitassaq akuiarneqanngitsoq 4 mio. tonsingajak piaarneqarluni 58 procentimik pitsaassusilik. Aatsitassaq taanna Kalaallit Nunaata sorsunnersuup aappaani iligiinnut peqataassutiginerpaasimagunarpaa, amerikamiut timmisartuliortitersinnaalersimammata sorsunnersuarmi kingullermi ajugaajartornermut pingaaruteqarluinnartumik.
    Orsugissap - aalisakkat tarajortikkat peqatigalugit - sorsunnersuup kingulliup nalaani Kalaallit Nunaata ingerlanneqarnera akilersorpaat Danmarkip tyskinit tigusaaqqanerata nalaani. Aamma orsugissap taamalu Kalaallit Nunaannut isersinnaanngorneq Kalaallit Nunaat nunarsuup sinneranut ammaassimavaa ukiut 2 hundrujut sinnerlugit Danmarkip ataani nunasiaareersoq.

Aatsitassatigut politiki amerlaqisunut tunngassuteqarpoq. Assersuutigalugit taaneqarsinnaapput misissueqqaarnerit, misissueqqissaarnerit, tamatumani ilanngullugit misissuinerit, misiliilluni qillerinerit, iluaqutiginninnissamut apeqqut, atuisinnaatitaaneq, namminersortut piginnissinnaanerat imaluunniit nunap iluanut ataatsimoorluni piginnissinnaaneq il.il., aningaasarsiorneq, inuiaqatigiit aningaasarsiornerat, mingutsitseratarsinnaaneq, angallassisinnaaneq/killiliussat il.il.. Matumanili taasariaqarpoq namminersornerulernissaq pillugu kommissionip sulinerani oqalliserineqarmata namminersortut piginnissinnaanerat imaluunniit nunap iluanut ataatsimoorluni piginnissinnaaneq. Ullumikkut innuttaasut tamarmik naligiillutik nunamik atuisinnaatitaapput.

Qulaanut

2  Aatsitassarsiornikkut aaqqissuussineq
Kalaallit Nunaanni namminersorneruneq pillugu inatsimmi atuuttumi nr. 577-imi § 8-mi aalajangersarneqarpoq
"Inuit Kalaallit Nunaanni nunaqavissut Kalaallit Nunaata pinngortitami pissamaataanut tunngaviusumik oqaasissaqartitaapput.
Imm. 2. Inuit nunaqavissut pissamaatinut uumassusiliunngitsunut oqaasissaqartitaanerisa isumannaallisinnissaannut naalagaaffeqatigiinnerullu soqutigisaasa isumannaallisinnissaannut inatsisikkut aalajangerneqassaaq pissamaatinik taaneqartunik misissueqqaarineq, misissueqqiineq iluaqutiginninnerlu pisassasut naalakkersuisut landsstyrillu isumaqatigiissutaat naapertorlugu.
Imm. 3. Imm. 2 naapertorlugu isumaqatigiissummik pisoqannginnerani landsstyrimut ilaasortap ataatsip piumasarisinnaavaa suliassaq taanna Inatsisartutnut landsstyrip isumaqatigiissummut pineqartutut imalimmut akuersinissamut peqataannginnissaanik aalajangiisinnaasumut saqqummiunneqassasoq."
(Oqaasertaliussaq: Namminersornerulernissaq pillugu kommissionip isumaliutissiissutaa nr. 837 1978-imeersoq).
Aalajangersakkap atuuttup taassuma tunngavigaa Kalaallit Nunaanni aatsitassat iluaqutigineqarnissaat pillugu inatsisivik siulleq - aatsitassat pillugit inatsit 1965-imeersoq. Tassani tunngavissiorneqarput misissueqqaarnerit, misisssueqqissaarnerit iluaqutiginninnerillu suli ullumikkut atuuttut. Taamanikkut Kalaallit Nunaannut ministeri akuersinissamut akuersissutinillu tunniussinissamut politikikkut pisinnaatitaavoq. Ministeri pisussaatitaavoq landsrådi ukiumoortumik tamakkua pillugit ilisimatittassallugu. (Oqaasertaliussaq: Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsit nr. 166 12. maj 1965-imeersoq).
Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi atuuttumi aalajangersagaq imatut sanarfisaavoq:
1. Kalaallit Nunaat Danmarkilu Kalaallit Nunaanni atortussiassalerinermik ingerlaatsimut najoqqutassat aalajangersarneqarnissaannut aalajangiinissaviillu ingerlaatsip ingerlanissaanut aalajangiutaasussat isumaqatigiissutigineqartarnissaannut naligiissitaassasut,
2. Naligiissitaanermut periaatsip tamatuma kinguneranik atortussarsiassalerinerup tungaatigut aalajangiissutissat pingaaruteqartut tungaasigut naalagaaffimmi pisortaatitanut hjemmestyrimullu ataatsimut aalajangiisussaatitaaneq atulersinneqartariaqartoq, taamalu naalagaaffimmi pisortaatitat taamatullu hjemmestyri ingerlaasissamut aalajangiinissanulluunniit sussaqavissunut akilerisamit pineqartumit kissaatiginannginneragaasunut akerliliisinnaassallutik (illugiilluni naaggaarsinnaatitaaneq).
3. Politikeritut sulisut pisortaqarfimmiullu teknikerillu atortussiassalerinerup tungaatigut naalakkersuisut aqutsinerannut pisariaqartut akornanni suliassatigut suleqatigiinnermik pilersitsisariaqartoq. Hjemmestyri pisinnaatinneqassasoq aalajangiiniartarnermi suliamik paasisimasalinnik naalagaaffimmi pisortaatitat pisarnerisut annertutigisumik iluaquteqartarnissaminnut.
(Oqaasertaliussaq: Namminersornerulernissaq pillugu kommissionip isumaliutissiissutaa qupperneq 25-27).
Tunngavissat tamakkua tunngavigalugit ullumikkut fællesrådeqarpoq tallimat danskit naalakkersuisuinit toqqagaallatik tallimallu kalaallit naalakkersuisuinit toqqagaallutik kiisalu siutittaasoqarluni Dronninngimit toqqagaasumik danskit kalaallillu naalakkersuisuisa ataatsimoorlutik inassuteqarneratigut, nunatsinni Inatsisartut inassuteqarneratigut. Taakkua saniatigut taaseqataasinnaanatik peqataasarput Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat direktøriunerat, Namminersornerullutik Oqartussat avatangiisinut pinngortitamullu direktøriat, aningaasaqarnermut inuutissarsiutinullu ministereqarfimmi departementschefi kiisalu statsiministeriami siunnersorti. Fællesrådip siulittaasua ukiunut sisamanut qinigaasarpoq, ilaasortalli sinnerisa danskit kalaallillu naalakkersuisuisa qinigaaffii malittarlugit. Fællesrådip suliassaraa aatsitassarsiornikkut ineriartorneq malinnaaffigissallugu kiisalu danskit kalaallillu naalakkersuiusuinut inassuteqartassalluni ilaatigut misissueqqarrnerit, misissueqqissaarnerit iluaqutiginninnerillu pillugit.
Aammattaaq inatsimmut nr. 577-imut oqaaseqaatini allassimavoq pisinnaatitaaffiit imm. 1-imi taagorneqartut makkuusut:
1. Aatsitassanik tunngasutigut pingaarutilimmik sunniuteqarsinnaaneq, pingaartumik aatsitassanut politikip ilusilersorneranut ineriartorneratalu sukkassusianut,
2. nunami inuillu atugarisaasigut avatangiisit ajoqusiisumik sunnerneqarsinnaanerata pinaveersimatinnissaanik qulakkeerisinnaatitaaneq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni qangaaniit inuutissarsiutit, kulturi inooriaaserlu illersorlugit,
3. aatsitassarsiornermi iluanaaruteqarsinnaaneq ungasinnerusortaaq isigalugu inuuniarnermi atukkat pitsanngorsarnissaat aningaasarsiornikkut tunngavissikkumallugu.

1.1 Ukiut ingerlaneranni inatsiseqarnikkut ineriartorneq
Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut aatsitassat pillugit inatsit siulleq 1965-imeersuuvoq. Taassuma misissueqqaarnerit, misissueqqissaarnerit iluaqutiginninnerillu pillugit tunngavissat makkua imarai:

  • Piffissamut aalajangersimasumut akuerinninnerit akuersissutillu.
  • Akuerineqarneq tigummiinnassagaanni ingerlatsinissamik piumasaqaat.
  • Aningaasatigut sapinnginnissamik suliamullu paasisimasaqarnissamik piumasaqqaat.
  • Aningaasatigut isumannaarinissamik piumasaqarsinnaaneq.
  • Avatangiisit, qanganitsat eriagisassat, atuisinnaatitaanerit atuuttut il.il. illersugaanissaat.
  • ilersaarutit atortullu ikkussukkat pisortanit akuerineqarnissaat.
  • Nalunaaruteqartarnissamik piumasaqaat.
  • Kalaallit danskillu sulisorinissaannik piumasaat.
  • Naalagaaffimmut landskassimullu akuersissummut akiliutit.

Namminersornerulernerup eqqunneqarnerata peqatigisaanik aatsitassat pillugit inatsit taanna nutarterneqarpoq. Aatsitassat pillugit inatsimmut 1965-imeersumut sanilliullugu misissueqqaarnerit, misissueqqissaarnerit iluaqutiginninnissarlu pillugit aalajangersakkat annertuumik allanngortinneqanngillat. Aatsitassat pillugit inatsimmi allannguutit pingaarnerit tassaapput aatsitassanut tunngasut politikikkut aqunneqarnerat namminersornerulernerup pilersitaanerata kinguneranik. Aatsitassat pillugit inatsimmi tassani Fællesrådi aatsitassanullu aqutsiveqarfik pilersinneqarput. Aammalu 1. maj 1979-imi namminersornerulernerup pilersinneqarnerani peqatigiilluni oqartussaaffeqarneq aamma namminersornerullutik oqartussat danskillu naalakkersuisuisa illuatungeriillutik naaggaarsinnaatitaanerat atulersinneqarpoq.
Inatsisikkut tassuunattaaq aalajangersagaqalerpoq selskabinit Kalaallit Nunaanni akuersissummik pigisaqrtunit isertitat atorneqassasut "ukiumoortumik aningaasat inatsisaatigut Kalaallit Nunaannut aningaasaliissutissanngortitani Kalaallit Nunaannut ministereqrfimmit, KGH-mit Ilageeqarnermullu ministeriamit akilerneqartartut naligiissaataanissaannut". Tamakkua saniatigut isertitat taava agguaanneqartassapput Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu isumaqatigiissuteqarneratigut.
Inatsimmi aalajangersagaavortaaq nunaqavissut Aatsitassat pillugit inatsit naapertorlugu akuersissummik pigisaqanngikkaluarlutik aatsitassanik piaasinnaasut katersillutillu (aamarsuit, issut, ujaraaqqat, ujaqqat assigisaallu).

1.1.1 1991-imi allannguutit
Aatsitassat pillugit inatsit 1991-imi nutarterneqarpoq. Taamatut nutarterinermi ilaatigut alajangersakkat nutaat ilanngunneqarput, soorlu:

  • Ujarlernerup kingunerisaanik iluaqutiginninnissamut akuersissummut piumasaasut sukumiinerusut aalajangersarneqarsinnaapput. Ikummatissat pillugit akuersissutit maanna misissueqqissaarnissamut iluaqutiginninnissamullu ataatsimoortumik pisinnaatitsissutikkut tunniunneqartalissapput. Aatsitassanik misissueqqissaarnermut akuersissutit iluaqutiginninnissamik akuersissutini salliutitaassutaassutaalersinnaapput.
  • Sumiiffik misissueqqissaarfiusussaq qumartikkiaartuarneqarsinnaavoq suliaqarnissamut pisussaatitaaffik annikilliartortillugu.
  • Taamaallaat iluaqutiginninnissamut akuerineqarsinnaapput aktieselskabit Kalaallit Nunaanni najugaqartut.
  • Pisortanut akiliutissani piumasaasut itisilerneqarnerat (nunaminertamut akiliut, nioqqutissiornermut akiliut, iluanaaruteqaqataassutissaq).
  • Selskabi naalagaaffimmit Namminersornerullutik Oqartussanilluunniit aqunneqartoq ingerlatsinermi peqataasinnaanngortinneqassaaq.
  • Sukumiinerusumik piumasaqaasiortoqarsinnaavoq kalaallit suliamik tunniussisartut sulisussallu kalaallit atorneqassasut. 
  • Ingerlatap unitsinnissaa pillugu akuersissummik pigisaqartut sakkortunerusunik piumasaqarfigineqarsinnaapput.
  • Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu akornanni isertitanik agguaassisarneq nutaaq atulissaaq: Ukiumut 500 mio. tikillugit 50/50. Isertitat tassannga annerusut agguarneqartassapput danskit kalaallillu naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiinniareernikkut.

1.1.2 1993-imi allannguutit
Aatsitassat pillugit inatsit 1993-imi allanngortinneqaqqippoq. Taamanikkut imermik isumalluutit pillugit aalajangersakkat tamarmik aatsitassat pillugit inatsimmit peerneqarput Naminersornerullutillu Oqartussanit oqartussaaffigineqartussatut nuunneqarlutik.
Taamaalilluni imermik isumalluutit pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit december 1993-imi atortuulerpoq. Inatsisip atortuulinnginnerani Kalaallit Nunaanni erngup nukinga atorlugu nukissiorfik siulleq sananeqarpoq - Utoqqarmiut Kangerluarsunnguata Nuup kujataaniittup qinnguani. Inatsisip tamatuma atortuulerneratigut Namminersornerullutik Oqartussat erngup nukinga atorlugu siunissami nukissiornerup annertusarnissaa aqussinnaalerpaat Aatsitassarsiornermik ingerlatsivik danskillu naalakkersuisui akuliutinngikkaluarlugit.

1.1.3 1998-imi allannguutit
Namminersornerullutik Oqartussani Aatsitassat pillugit allaffiup 1990-ikkunni sanarfineqarnerata kinguneranik kiisalu nunatsinni naalakkersuisut allaffissornikkut politikikkullu oqartussaanerulernissaat isumaqatigiinniutigereerluugit nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut januar 1998-imi aatsitassanut tunngasut aqunneqarnerata allannguutissaanik isumaqatigiissuteqarput:

  • Avatangiisinut nukissiornermullu ministereqarfiup ataani Aatsitassanut aqutsiveqarfik atorunnaarsinneqarpoq suliassallu kalaallit naalakkersuisuisa ataanni Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmut nuunneqarlutik 1. juli 1998-imi.
  • Aatsitassat pillugit Pisortaqarfik Namminersornerullutik Oqartussat allaffitsigut aqutsiviannut sanilliullugu aaqqissorneqarlunilu killissalerneqarpoq arlariit taakkua aningaasaliissutinut, sulisoqarnermut suliassallu isumaginissaannut tamakkiisumik ilisimasaqartussanngortillugit. Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup pisortaa nunatsinni naalakkersuisunit toqqarneqartassaaq danskit naalakkersuisuisa namminersornerusullu isumaqatigiinneratigut.
  • Isumasioqatigiinnikkut naalagaaffiup Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmut sunniuteqarnissaa qulakkeerneqarpoq pineqartullu pillugit aaqqissugaaneq, aningaasaliissutit, aningaasanik atuineq pingaarnersiuinerlu, pisortatut atorfiit lønramme 36 akimorlugulu inuttalerneqartarnerat.

Allanngortitsinermi tamatumani ilanngullugu makkua isumaqatigiissutigineqarput:

  • Paasissutissat, kisitsisitigut paasissutissat, siunnersorneqarneq ikiorserneqarnerlu pillugit akeqanngitsumik pissarsivigineqarsinnaassasut Danmarks og Grønlands Geologiske Undersøgelser (GEUS), Danmarks Mijøundersøgelser (DMU), Energistyrelsen (ENS) aamma Miljøstyrelsen (MST).
  • GEUS-imi aamma DMU-mi misissuinerit ilisimatusarnerillu inernerinik pissarsisinnaaneq.
  • Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup ikummatissat pillugit ingerlatsinernik pisortatut sulineranut tunngaviussaaq GEUS-imiit, DMU-miit, ENS-imiit aamma MST-miit suliaq pillugu siunnersuineq ikiorsiinerlu.
  • Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup Fællesrådillu ingerlanneqarnerat ataatsimut tapiissutit qaffanneratigut aningaasalersugaassaaq.
  • Naalagaaffiup pilersissavaa ENS-imi "Statslig enhed" ukiuni pingasuni piffissaq suliffissaq tamaat sulisussatut naatsorsuussaq:

§ Ministerimut danskillu Fællesrådimi ilaasortaannut siunnersuineq sullissinerlu.
§ Qinnuteqaatit ataasiakkaat tamarmik suliarineqarneranni peqataaneq.
§ Nakkutilliinermi peqataaneq.
§ Fællesrådip ataatsimiinnerini peqataaneq.
§ Atortussat Aatsitassat pillugit inatsimmut tunngasut tamaasa tamakkiisumik ilisimassallugit pissarsiarisinnaassallugillu.
Taava aatsitassat tungaasigut allaffitsigut aqutsineq nunatsinni naalakkersuisut ataanni Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmit isumagineqalissaaq. Aatsitassat pillugit isumaqatigiissut aatsitassallu pillugit inatsisip 1998-imi allannguutai imatut oqatigineqarajuttarput nunatsinni naalakkersuisut danskillu tamakkunnga tunngasunut ministeriat aatsitassat pillugit inatsimmi pisussaaffimminnik paarlaattut.
Eqikkarlugu oqaatigineqarsinnaavoq aatsitassat pillugit inatsisip 1998-imi allanngortinneqarneratigut nunatsinni naalakkersuisut isummerniarnermi oqartussat kingullersaattut misissueqqaarnissanut, misissueqqissaarnernut kiisalu iluaqutiginninnissamut akuersissutinik tunniussisinnaasut. Siusinnerusukkut "isummerniarnermi kingullersaaneq" tamanna Danmarkimi Avatangiisinut nukissiuutinullu ministerimiikkaluarpoq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit Fællesrådi danskinik kalaallinillu amerlaqatigiinnik ilaasortalik attatiinnarneqarpoq aatsitassat pillugit inatsimmi 1978-imeersumi suliassaqqaat taakkorpiaat tigumiarlugit. Taamaalilluni aalajangiiniartarnerni periutsittaaq attatiinnarneqarput illuatungeriit naaggarsinnaatitaanerat ilanngullugu. Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit Fællesrådip siulittaasua suli Dronngimit toqqrneqartuassaaq.
Kalaallit Nunaanni aatsitassanut tunngatillugu ingerlatat ingerlanneqarnerat ullumikkut nunatsinni naalakkersuisut ataanni Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmiippoq. Kisiannili kisitsisitigut paasissutissat, misissueqqissaarnerit ilisimasallu katersorneqarfiat Danmarks og Grønlands Geologiske Undersøgelser kiisalu Danmarks Miljøundersøgelser-ip ataaniillutik. Tassalu Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup siunnersuinermut ikiorsiinermullu tunngatillugu ilisimasat tamakku danskit oqartussaasuinit aasussaavai. Ikiorsiinermi tamatumani ilaapput avatangiisinut, teknikimut, isumannaatsuunissamut, upalungaarsimanissamut aamma aningaasanut sulisussanullu tunngasut; tamatumanilu pineqarput nunami, imartarisami (3-sømilinik killeqrfiup iluani) taassumalu avataani aatsitassanik ingerlatsinerit.
Aatsitassat pillugit inatsimmi § 25, imm. 5 naapertorlugu aatsitassanik iluaqutiginninnissamik akuersissutini pisinnaatitaaffimmik peqartup ingerlatsineranut tunngatillugu Kalaalit Nunaanni Aatsitassat pillugit pisortaqarfiup pisortatigoortumik suliarinninnerani akissaajaatinut pisinnaatitaafimmik peqartup akiliuteqarnissaanut piumasaasut aalajangersarneqartussaapput, tamatumani ilanngullugu siunnersorneqarneq ikiorserneqarnerlu tunngavigalugit pisortatigoortumik suliarinninneq.
Naggataatigut tikkuarneqassaaq aatsitassat pillugit ingerlatsinerup pisortatigut suliarineqartarnerata ilisarnaatigimmagu aalajangiiniartarnerup sivisusarnera allaffitsigullu aaqqissuussinerup pisariunera.

1.1.4 Aalajangiiniartarneq allafitsigullu aqutsineq atuuttoq
Suleqatigiissitaq isumaqarpoq aalajangiiniartarnerup sivisusarneranut allaffitsigullu aaqqissuussinerup pisariuneranut patsisaasorujussuusoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aatsitassanut tunngasut marloqiusamik aqunneqarnerat.
Allaffitsigut aqutsinermi marloqiusamik aqutsisarneq takornartaanngeqaaq, Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup Energistyrelsillu misissueqqaarnissamut, misissueqqissaarnissamut iluaqutiginninnissamullu akuerineqarnissamik qinnuteqaatit tamarluinnaasa tamarmik immikkut atsikkutigiissumik suliarisarlugit. Tamatuma pissuseqataanik Aaatsitassat pillugit Pisortaqarfiup Energistyrelsillu suliassat aalajangersimasunut tunngasut Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit Fællesrådimi suliarineqartussat tamaasa isumagisarpaat.
Taamaaqataanik marloriaammik aqutsineq politikikkuttaaq atuuppoq. Ilaatigut Aatsitassat pillugit inatsimmi § 4 malillugu Fællesrådip sulineratigut pisussaaffisigullu, tamatuma kingunerisarmagu misissueqqaarnissanut, misissueqqissaarnissanut imaluunniit Kalaallit Nunaanni aatsitassanik iluaquteqrnissanut qinnuteqaatit aalajangersimasunut tunngasut tamarmik Fællesrådimi suliarineqartussaammata nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisunut akuerisassatut saqqummiunneqannginnerminni. Ilaatigut Aatsitassat pillugit inatsimmi § 3 malillugu naligiimmik tunngaveqartussaatitaaneq aammalu akuersissuteqarnissanut ataasiakkaanut tamanut tunngatillugu kalaallit danskillu naalakkersuiuisa peqatigiillutik aalajangiisinnaatitaanerat tamatumalu kingunerisarlugu akuersissutit ataasiakkaat tamarmik tunniunneqannginnerminni allaffissornikkut politikikkullu aaqqissugaanerni marluusuni naligiimmik suliarineqarlutillu akuerineqarnissaat.
Aatsitassat tungaasigut annertuumik marloqiusamik aqutsinermut patsisaanerpaavoq naalagaaffiup 1979-imiilli namminersornerulerneq pillugu inatsimmi § 8-p Kalaallit Nunaanni nunap iluata aqunneqarnerata qanoq paasineqarnissaanik isummani aalajangiusimajuarsimammagu, tamatumalu kinguneranik aatsitassat pillugit akuersissut sunaluunniit qitiusumik allaffitsigut aqutsivimmi suliarineqassalluni naalakkersuisunillu politikikkut akuerineqassalluni. Ukiut ingerlanerini oqartussaaneq Namminersornerullutik oqartussani piorsarneqarlunilu tunniussisoqartaraluartoq allanngortitseriartoqarsinnaasimanngilaq aatsitassarsiornerup ineriartornerata tungaatigut Namminersornerullutik Oqartussat nammineerlutik aalajangiisinnaassuseqalersillugit.
Aatsitassarsiornermut tunngasut Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut ineriartornissaanut pingaaruteqarnerpaat ilagimmatigik kiisalu aatsitassatigut ingerlatsinerup inuit atugarisaasigut, avatangiisitigut inuiaqatigiillu aningaasarsiorneratigut kingunissai salliutillugu inuiannik kalaallinik attuisussaammata suleqatigiissitaq isumaqarpoq aatsitassarsiornerup tungaatigut marloqiusamik ingerlatsinerujussuaq unitsittariaqartoq aqutsisinnaanikkut aalajangiisinnaanikkullu pissusissamisoortumik paasiuminartumillu taarserneqarluni. Aatsitassarsiornerup tungaatigut aqutseriaaseq aalajangeeriaaserlu pitsaasoq inuiaqatigiit kalaallit pisariaqartippaat nunani allani atugaasut ingerlatseriaatsillu assingat, aammalu aqutsinermut aalajangiisarnermullu pisinnaatitaaffiik inuiaqatigiinni kalaalliniittariaqarpoq.

1.1.5 Aatsitassat pillugit inatsit inatsisillu allat
Suleqatigiissitaq isumaqarpoq inatsisitigut tunngavigisat allanngortinnerannut atatillugu aatsitassat pillugit inatsisip inatsiseqarfinnut allanut sanilliullugu immikkut inissisimanera isorisassarsiorfigalugu misissortariaqartoq.
Tamanna timitalimmik imatut paasineqassaaq kaammattuutigineqartoq inatsisip ilai akuersissutinorpiaq tunngasuunngitsut inatsisinut nalinginnaasunut tamatumunnga tunngasunut nuunneqassasut. Tamatumani assersuutigalugu pineqarput avatangiisit, sullivimmi avatangiisit, sulisoqarnermut inatsisiseqarneq il.il.
Tamanna imatut paasineqassaaq suleqatigiissitap kaammattuutigigaa naalakkersuisut timitalimmik qulaajaatitsilissasut aatsitassat pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaa siunertaralugu. Allannguutip tamatuma kingunerissavaa apeqqutit avatangiisit nakkutigineqarnerannut, sullivimmi avatangiisinut, sulisoqarnermut inatsiseqarnermut assigisaannullu tunngasut akisussaaffeqarfinnut inuiaqatigiit sinnerini suliarineqartarfiinut nuunneqassasut.
Aatsitassanut aqutsiveqarfik nunarsuarmioqatinik sullissiviummat taamatut allannguinerup soorunami kingunerissanngilaa firmat qinnuteqartut ullumikkut aaqqissuussinermit pitsaannginnerusumik sullinneqarnissaat. Tassalu suleqatigiissitap naatsorsuutigaa firmat nunanit tamaneersut Kalaallit Nunaanni ataasiinnarmik saaffiginnittarfeqartuassasut qinnuteqaatip suliarineqarnera aatsitassanut, avatangiisinut, sulisoqarnermut tunngasumut il.il. agguarneqaraluarpalluunniit. Kiisalu suleqatigiissitap kaammattuutigaa taamatut allannguineq ima siusinaartigisumik pilersaarusiorneqassasoq paasissutissat allaffeqarnermut, laboratiorianut inissanullu tunngasut qulakkeerneqarsimassallutik toqqarneqassagaluarpat periaaseq suliassanik amerlanerusunik Kalaallit Nunaannut nuussinissamik kinguneqartussaq.

1.1.6 Aatsitassat pillugit aaqqissuussineq nutaaq pillugu politikikkut eqqarsaatit kingullerpaat
Kingusinnerpaamik 2002/2003-mi politikikkut eqqarsaatit siunnersuutillu nutaat saqqummerput. Soorlu naalakkersuisut 2002/2003-mi aningaasaqarnermut inuutissarsiutinullu ministeri saaffigivaat aatsitassat pillugit aaqqissuussineq nutaaq pillugu oqallinnerit aallartikkusullugit ilaatigut imatut saqqummiussaqarlutik:

  • Aatsitassanut politikikkut allaffitsigullu aqutsinikkut oqartussaaneq kalaallit pisortaannut tunniunneqassaaq.
  • Aatsitassat pillugit inatsit Folketingip inatsisiliaanik pisinnaatitsissummik taarserneqassaaq Inatsisartunilu inatsisartut peqqussutaannik, soorlu tamanna ilisimaneqartoq namminersorneruneq pillugu inatsimmi § 5-imi. Inatsimmi pisinnaatitsissumiissinnaavoq Kalaallit Nunaata aatsitassanut tunngasunik aqutsineranut Danmarkip sunniuteqarnissaa tunngavissaalu.

Tamatuma saniatigut Folketingimut ilaasortat marluk Kalaallit Nunaanni qinigaasut, Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit, aamma Lars Emil Johansen, Siumut Kalaallit Nunaanni nunap iluani isumalluutinik piginittuuneq pillugu Folketingip aalajangiiffigisassaanik siunnersuuteqarput. Siunnersuut 16. januar 2003-mi Folketingimi siullermeerlugu suliarineqartussatut saqqummiunneqartoq makkuninnga aallaaveqarpoq:
Folketingip naalakkersuisut peqquai folketingip maannakkut katersuussimanera naatinnagu inatsimmut allannguutissamik siunnersuuteqaqqullugit qulakkeerumallugu Kalaallit Nunaanni nunap iluani isumalluutinik tamakkiisumik piginnittuunerup inuiannut kalaallinut tunniunneqarnissaa, tamatumani ilanngullugu isumalluutit Kalaallit Nunaata imartaata ataaniittut tamakkiisumik tunniunneqarnerat, aammalu isumalluutit tamakkua qulangersimaneqarani iluaqutiginissaannut pisinnaatitaaneq tunniunneqassasoq Kalaallit Nunaata nungusaataanngitsumik napasinnaasumillu aningaasarsiornikkut periarfissaasa pitsanngorsarnissaat siunertaralugu.
Folketingip naalakkersuisut peqquai kalaallit naalakkersuisui isumaqatiginialeqqullugit inatsisinut tunngaviusunut tunngasut, inuiaat tamat inatsisaannut tunngasut, inatsiseqarnermut tunngasut allaffitsigullu aqutsinermut tunngasut peqatigiillutik qulaarniassammatigik, taamaalilluni tunniussineq pisinnaaqqullugu kalaallit oqartussaasui paaseqatigilluinnarlugit.
Folketingip tamatuma saniatigut naalakkersuisut kajumissaarpai nunani tamani inatsisinut tunngasut tamatumani pingaaruteqartortai qulaajaanermi ilannguteqqullugit.
Oqallinnerup inerneraa statsiministerip imatut akissuteqarnera:
Taamanikkut naalakkersuisunut siulittaasuusup 11. oktober 2002-mi aningaasaqarnermut inuutissarsiutinullu ministerimut allagaqarluni nalunaarutigaa kalaallit naalakkersuisuisa kissaatigigaat danskit kalaallillu naalakkersuisuisa suleqatigiillutik akisussaaffiit oqartussaanerullu agguaanneqarnerani nutaamik aaqissuussinissamut periarfissat misissussagaat Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassat tungaasigut malittarisassiorsinnaanngortillugit. Naalakkersuisut siulittaasuata siunnersuutigaa periarfissaqalerpat suliassaq oqallisigineqassasoq.
Ullut marluk qaangiummata Inatsisartunut qinersinissaq nalunaarutigineqarpoq 3. december 2002-mi pisoq.
7. januar 2003-mi aningaasaqarnermut inuutissarsiutinullu ministerimut allagaqarluni inuutissarsiutinut aatsitassanullu naalakkersuisup naalakkersuisut sinnerlugit nalunaarutigaa naalakkersuisut kissaatitigaat Kalaallit Nunaanni isumalluutit iluaqutigineqarnerat pillugu Kalaallit Nunaat tamakkiisumik akisussaalissasoq, siunnersuutigalugulu aatsitassat tungaasigut aaqqissuussineq nutaaq pillugu isumaqatigiinniarnerit sapinngisamik piaartumik aallartinneqassasut.
Aningaasaqarnermut inuutissarsiutinullu ministerip inuutissarsiutinut kalaallit naalakkersuisuinut ilaasortaq ataatsimiigiaqqullugu qaaqquniarpaa, tassani kalaallit naalakkersuisuisa aatsitassat tungaasigut nutaamik aaqqissuussinissamik kissaatigisani itisilersinnaassammagit.
Oqallinnerup kingornatigut Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaata siunnersuut oqallisigaa. Ataatsimiititap siulittaasua Kuupik Kleist malillugu ataatsimiititaliaq aalajangerpoq siunnersuut uninngatikkallarumallugu kalaallit naalakkersuisui nunap iluanut piginnittuuneq pillugu saaffiginnissuteqarserlugit. Folketingimi Inatsisartunilu ilaasortaq Kuupik Kleist nalunaarpoq Folketingimi amerlanerussutillit siunnersuut tapersersoraat danskillu naalakkersuisui piareersimasut nunap iluanut piginnittuuneq pillugu kalaallit naalakkersuisuisa isumaqatiginiarnissaannut tamanna pillugu saaffiginnittoqariarpat.
Inatsisartuni ilaasortap Kuupik Kleistip, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut 2003-mi upernaakkut ataatsimiinissaannut aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut nassiuppaattaaq kalaallit naalakkersuisui peqquneqassasut nunap iluanut piginnittuuneq pillugu danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiinnialissasut.

Qulaanut

3 Inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tunngasortai 

Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugut ingerlataqarnerup inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tunngasortaanut ilaapput aatsitassanik misissueqqissaarneq aatsitassanullu tunngatillugu ilisimatuutut paasissutissanik katersuineq kiisalu Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmut aningaasat inatsisaatigut aningaasaliissutit.
Inatsisartut 2002-mut aningaasanut inatsisaanni Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmut aningaasaliissutit makkuupput:

  • 12,5 mio. kr. Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup ingerlanneqarneranut matussutissat (atorfillit 22) kiisalu Fællesrådimut akissaajaatinut matussutissat.
  • 16,3 mio. kr. aatsitassat pillugit pilersaarutinut immikkoortitaapput ikummatissanik aatsitassanillu misissueqqissaarnermut sammititat.
  • 5,0 mio. kr. Greenland Resources A/S-ip sullissineranut aatsitassat pillugit sullissinissamik isumaqatigiissutinut matussutissat.

Tamatuma saniatigut taaneqarsinnaavoq GEUS-ip, DMU-p ENS-illu ukiumut atortarmatigit 45 mio. kruunit ilisimatusarnermut, uppernarsaasiornermut, ikiorsiinermut siunnersuinermullu Kalaallit Nunaannut Aatsitassallu pillugit Pisortaqarfimmut tunngasunut, tassani GEUS-ip atortarlugit 35 mio. kruunit missaat DMU-llu 7 mio. kruunit missaat.
Soorlu Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmut 2002-mut aningaasat inatsisaanni aningaasaliissutaapput 34 mio. kruunit missaat. Ukioq taanna Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni ingerlatsinermut aningaasartuutinut 4.3 mia. kr. missiliorlugit aningaasaliissutigineqarput. Tassalu Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmut aningaasaliissutit ingerlatsinermut akissaajaatinut taaneqartunut sanilliullugit 0,8%-it missaanniipput.
Ilisimatusarnerit Kalaallit Nunaanut tunngasut pillugit kisitsisitigut 1995-2000-imut paasissutissiortoqarsimavoq, tassanilu takuneqarsinnaavoq ilisimatusarnikkut ineriartortitsinikkullu annertoqisumik suliniartoqartoq ukiuni 1993-2001-imi 1.052 mio. kruunit missaannik nalilimmik.
Tabelini takuneqarsinnaasutut ingerlatat ukiumiit ukiumut annertuumik nikerarsinnaasarput. Taamaattumik kisitsisit mianersortumik tigusassaapput.
Piffissami pineqartumi ilisimatusarnermut kisitsisitigut paasissutissianit makkua takuneqarsinnaapput.

Tabel 1. Aatsitassanik misissueqqissaarnermut akissaajaatit, 1995-2000. mio. kruuninngorlugit*)

Ukioq  1995  1996  1997  1998  1999  2000   1995-2000
Mio. kr.   69,5  67,5  104,7   109,0  46,8  97,5  495,0

 
Tabel 2. Kalaallit Nunaata Kitaata avataani olia/gas pillugu sajuppillatsitsisarluni paasissutissani katersuinermut akissaajaatit, 1993-2001. Mio. kruuninngorlugit *)

Ukioq  1993-95  1996-98 1999-2001  1993-2001
 Mio. kr.  26,3  33,9  86,7  146,9

Note: Akissaajaatit naatsorsorneqarsimapput kilomterit sajuppillartitsisarnikkut katersuiffiit amerlassusiat mio. kruuninngorlugu suliffissuaqarfiit akissaajaatitut paasissutissanik katerinermut tunngasut pillugit nalunaarutaat aallavigalugit missingerlugu.

Tabel 3. Fyllami oliamik misissueqqissaarnermut akuersissummut akissaajaatit, 1998-2000. Mio. kruuninngorlugit *)

Ukioq  1998  1999  2000  1998-2000 
Mio. kr.  5,7  2,7  321,2  329,6

*) Paasisaqarfik: 1995-2000-imi Kalaallit Nunaannut ilisimatusarnermi kisitsisitigut paasissutissat. Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut ineriartortitsinikkullu sulineq aamma danskit ilisimatusarfiini.
Note: Tabelini 1-3-mi kisitsisit nunani allani firmat nunani allaneersut ingerlatsinerat ilaanngilaq.
Tassalu paasissutissat matuma siuliiniittut takutippaat aatsitassarsiornikkut ingerlatsineq Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimoorussaat. Aatsitassanik misissueqqissaarnermi sammineqarnerupput aatsitassat ikummatissat/gasilu.
Nunap sananeqaatai pillugit, akoorutissanik misissueqqissaarnerit, nunap assiliornerit qillereqqaarnerit paasissutissiaat Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmut nassiunneqartarput Danmarks og Grønlands Geologiske Undersøgelser suleqatigalugu paasissutissat nalunaarsorneqarlutillu misissoqqissaarneqartarlutik, taamalu Kalaallit Nunaanni nunap sananeqaataanut tunngasumik ilisimatusarnermut ilaallutik.
Inuiaqatigiinnut tunngasunut allanut tunngatillugu taaneqarsinnaapput mingutsitsineqalissagaluarpat upalungaarsimaneq, Namminersornerullutik Oqartussat inatsisitigut inatsisilerinikkullu oqartussaanerat kiisalu aatsitassat pillugit paasissutissat tamarmik ilisimaneqarnerat.
Tamatuma saniatigut ukiut ingerlaneranni inuiaqatigiit aningaasarsiornerat pillugu misissueqqissaartoqartarpoq, ilaatigut takuneqarsinnaalluni aningaasarsiornikkut pingaarutilinnik annertuunik nassaartoqassappat inuiaqatigiit aningaasaqarnerat annertuumik allanngortinneqarsinnaasoq.
Inuiaqatigiit kingunerisassanit sakkortuunit kissaatigineqanngitsunillu eqqorneqaqqunagit suleqatigiissitap kaammattuutigaa naalakkersuisut aningaasaateqarfiliornissaq eqqarsaatigissagaat.

Qulaanut

4 22. december 1992-imi Savalimmiunut isumaqatigiissut

Nunap iluani aatsitassat pillugit apeqqutip allaaserinerani suleqatigiissitap suliamut tunngalluartutut isigaa 22. december 1992-imi Savalimmiunut isumaqatigiissut ilanngutissallugu eqqarsaatersornermini isumassarsiorfittut.
Danskit naalakkersuisui 22. december 1992-imi aatsitassat nunap iluaniittut pillugit Savalimmiuni naalakkersuisunut isumaqatigiissuteqarput.
22. december 1992-imi isumaqatigiissummi allassimavoq suliassaqarfik "nunap iluani aatsitassat" Savalimmiuni namminersorneruneq pillugu inatsimmi § 3 naapertorlugu namminersornerullutik oqartussanut tunniunneqartoq tamatumalu kinguneranik namminersornerullutik oqartussat inatsimmi § 4 naapertorlugu tamakkununnga tunngasutigut inatsisiliornermut allaffitsigullu aqutsinermut oqartussaalersut.
Isumaqatigiissutip kingunissatuaraa naalagaaffimmi pisortat inatsisit tunngaviusut malillugit tamatumani inatsisiliortuunerat allaffitsigullu oqartussaanerat Savalimmiuni namminersorneru-sut pisortaannut isumagisassanngortinneqartoq. Tamatumuu-nakkut namminersornerusut ingerlatsinermi nalinginnaasunik tunngavissiorsinnaalerput aammalu Savalimmiuni nunap iluani aatitassanik misissueqqaarnernut, misissueqqissaarnernut ilua-qutiginninnernullu ingerlatsisinnaallutik akuersissutitigut aningaasaliissutitigullu. Tamatumunnga ilanngullugu namminersornerusut aatsitassanik piiaanermit isertitaajunnartut oqartussaaffigisinnaavaat.
22. december 1992-imi isumaqatigiissutikkut namminersornerullutik oqartussat taaneqartut saniatigut allanik pisinnaatitaaffeqalinngillat. Tassalu isumaqatigiissutip kingunerissanngillaa Savalimmiuni nunap iluanut naalagaaffiup oqartussaanerpaanerata piginnittuunerataluunniit tunniunneqarnerat. Assersuutigalugu namminersornerullutik oqartussat 1992-imi isumaqatigiissut malillugu Savalimmiuni nunap ilua allanut tunniussiinnaanngilaat, tamatumani ilanngullugu Savalimmiuni nunap ilua naalagaaffimmut allamut tunniussinnaanagu.
(Note: Justitsministeriap inatsinut immikkoortuata 28. februar 2001-imi allakkiaanit tigusaq)
Allakkimi tassani eqikkaanermi oqaatigineqarportaaq justitsministeriap isumaa malillugu ilimagisariaqanngitsoq taamanikkut naalakkersuisuusut 1992-imi isumaqatigiissutikkut inatsisini tunngaviusuni periarfissat akimorlugit Savalimmiuni Namminersornerullutik Oqartussanut tunniussaqartut.
Taamaalilluni manna tikillugu Danmarki isumaqarpoq nunap iluani isumalluutit iluaqutigisinnaatitaanerat kisimi Savalimmiunut tunniunneqartoq nunap iluani piginnittuuneq pinnani.

Qulaanut

5 Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aaqqissugaanermut periarfissat nutaat

Danskit naalakkersuisuisa 22. december 1992-imi nunap iluani atsitassat pillugit Savalimmiuni naalakkersuisunut isumaqatigiissutaat aallaavigalugu suleqatigiissitap isumaliutersuutigaa Kalaallit Nunaat tassunga assingusumik isumaqatigiissuteqarsinnaanersoq. Suleqatigiissitap isumaa malillugu Kalaallit Nunaanni aatsitassat nunap iluaniittut pillugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu assingusumik isumaqatigiissuteqarsinnaanerannut periarfissaqarsinnaavoq.
Periarfissap tamatuma nangissutaatut suleqatigiissitap erseqqissassavaa apeqqutip sukumiinerusumik oqaluuserineqarnissaa danskit kalaallillu naalakkersuisuisa akornanni peqqaartariaqarmat.
Kapitalimi uani allaaserineqartutut tamatumunnga sammisumik oqallinneq aallartinneqareerpoq.
Suleqatigiissitap pingaarluinnartutut isigaa maannakkut fællesrådeqarluni aatsitassat pillugit aaqqissuussineq namminersornerunerullu atuunnerta nalaani tamarmi tamatuma tungaatigut ineriartorneq isumaqatigiinniarnerni aggersuni ilanngullugu naatsorsuutigineqartariaqartoq.
Suleqatigiissitap erseqissassavaa Kalaallit Nunaanni ukiut ingerlaneranni aatsitassatigut ingerlatsinerup takutikkaa aningaasaliissutit ilisimasaqarluarnerlu annertuut pisariaqartinneqartut.
Suleqatigiissitaq isumaqarportaaq aatsitassat pillugit aaqqissuussinerup aqunneqarnera maannamut illuatungeriit paaseqatigiilluarneratigut ingerlasoq, aammalu aatsitassat pillugit paasissutissat tamarmik ukiut ingerlaneranni suliffeqarfinnit susassaqartunit akeqanngitsumik iluaqutigineqartut.

Qulaanut

6 Inatsisini inuiannut tamanut atuuttuni aalajangersakkat

FN-imi isumaqatigiissummi tunngaviusumi naapertuilluarnissaq aamma inuit ataasiakkaat inuiaallu naligiimmik pisinnaatitaanissaat aaallaqqaamulli FN-ip pingaartillugit anguniagarai.
Suliassami siulliit ilaattut FN-ip oqaasertaliorpaa nunarsuaq tamakkerlugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarut, pisinnaatitaaffiit tunngaviusut naqisimaneqaranilu pisinnaatitaaffiit pillugit puigunaatsumik nalunaarut inunnut tamanut tunngasoq - pisinnaatitaaneq inuunissamut, kiffaanngissuseqarnissamut inuiaassutsimullu, eqqarsarsinnaanermut, nalunngeqati-ginnissuteqarnermut upperisamullu naqisimaneqannginnissaq, sulinermut ilinniarnermullu pisinnaatitaaneq, nammineq nunagisap aqunneqarneranut peqataanissamut pisinnaatitaaneq pisinnaatitaaffiillu allarpassuit.
Nunarsuaq tamakkerlugu nalunaarut 1948-mi 10. december ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqarpoq, ulloq ukiut tamaasa inuit pisinnaatitaaffiisa ulluattut nalliussineqartartoq. Nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaasigut marlutsigut - aappaani aningaasarsiornikkut, inuttut atugarisatigut kulturikkullu pisinnaatitaaffiit aappaalu innuttaasutut politikikkullu pisinnaatitaaffiit - nalunaarummi pisinnaatitaaffiit annertusivaat inatsisitigullu pituttugaaffinngortillugit. Isumaqatigiissutit taakkua marluk 1976-imi atortuulerput. Uppernarsaatitut allakkiat taakkua pingasuusut katillutik nunarsuaq tamakkerlugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit inatsisitigut maleruagassaapput, tassa malittarisassat peqatigisaanillu nunanut inuiannullu tamanut anguniakkat.
Pisinnaatitaaffiit pingaarnerpaat ilaat - imminut aquttussaaneq, imaluunniit inuiaat imminnut naalakkersorsinnaanerat - FN-imi isumaqatigiissut tunngaviusoq atsiorneqarmat anguniakkat ilagaat. Anguniagaq tamanna nunat siusinnerusukkut nunasiaasimasut amerlanersaanni anguneqarsimalerpoq.
1960-imi ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqarpoq nunat nunasiaasut inuiaallu namminiilernissaat pillugu nalunaarut, tassani ataasimeersuaqataasut aalajangersarlugu nunasiaqarnerup piaarnerpaamik atorunnaarsinneqarnissaa pisariaqartoq. Tamatuma kingornatigut nunasiaasimasut 60 missaat katillugu 800 mio.-nik inullit namminersortunngorput naalagaaffittullu namminersortutut FN-imut ilaasortanngorlutik. Ullumikkut, nunarsuaq tamakkerlugu kattuffiup ukiut 50 matuma siornatigut pilersinneqarneraniit qaangiunneranni nunat ilaat imminnut aqutarinngitsut 17-iinnaapput.
Tamatuma saniatigut FN-ip aalajangigaani 1803-mi (XVII) 14. december 1962-imeersumi ersarissarneqarpoq "inuiaat naalagaaffillu pinngortitami pisuussutit isumalluutillu ataavartumik namminneq kisimik oqartussaaffigigaat. 19. december 1996-imi inuit sakkutuujunngitsut politikikkullu pisinnaatitaaffii pillugit nunat tamat isumaqatigiissutaat atsiorneqarpoq, tassanissaaq ersarissarneqarluni inuiaat tamarmik namminneq anguniakkaminnut pinngortitami pisuussutitik isumalluutitillu naqisimaneqaratik atorsinnaagaat tamatumuunakkut pisussaffiit nunarsuarmioqatigiit aningaasarsiornikkut suleqatigiinnerannit pisut inuiaat tamarmik inatsisaanni imminut iluaquseqatigiinnissami tunngavillit akornusinngikkaluarlugit. Inuiaat qaquguluunniit atanissaminnut periarfissaminnik arsaarneqanngisaannassapput."
Danmarki FN-imi ilaasortaagami siuliini taaneqartut akuerai taamalu malittarisassat tamakkua malissallugit imminut pisinnaatilluni.
Tassalu suleqatigiissitaq ersarissumik isumaqarpoq Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit isumaqatigiissutit arlallit kiisalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunarsuarmiut nalunaarutaat nunanullu nunasiaqartunut pitussimajunnaarnissaq pillugu nalunaarut malillugu taamaattunik pisinnaatitaaffeqartut.

Qulaanut

7 Periarfissat allat

Suleqatigiit ersarissumik erseqqissassavaat inuiaat ikitunnguugatta nunarujussuaq najugaralutigu. Ilumoortoq tamanna tunngavigalugu suleqatigiissitap tikkuassavaa Kalaallit Nunaata ungasinnerusoq isigalugu aatsitassat pillugit ingerlatsinermut tunngatillugu immikkut ilisimasallit avataaneersut pisariaqartissaqimmagit.
Ingerlatsineq kapitalimi matumani aallaaserineqartutut annertutigiuassappat immikkut ilisimasalinnik, piginnaasanik naammassinnissinnaassusermillu isumalluuteqarnerup kingunerissavaa aningaasat amerlangaatsiartut immikkoortinneqartuartariaqarnissaat.
Kalaallit Nunaanni nunap iluani aatsitassat iluaqutigineqarnissaannut il.il. periarfissaqarluarsorinarpoq. Apeqqutaaginnanngilaq Kalaallit Nunaanni eqqaanilu isumalluutit tamakkua nammineerluni oqartussaaffiginissaata qulakkeernissaa, kisiannili aamma apeqqutaapput pisuussutit tamakkua misissoqqissaarnissaannut iluaqutiginissaannullu periarfissaqarnissaq. Pingaarnertut apeqqutaavoq Kalaallit Nunaata suleqatigeeriaaseq pitsaanerusoq suleqatissalluunniit allat nassaarisinnaanerai isumalluutit tamakkua pitsaanerpaamik iluaqutigisinnaajumallugit.
Ilanngullugu tikkuartariaqarpoq selskabit aatsitassanik ikummatissanillu ujarlersut piiaasullu aningaasaqarnikkut, inatsisinut tunngasutigut immikkullu paasisimasassatigut allatigut nukittoqimmata. Tassalu pisortat oqartussaasuisa piginnaasat pissuseqatai atorsinnaasariaqarpaat selskabinit ajornartoortinneqassanngikkunik.
Suleqatigiissitap kaammattuutigaa inuiaat kalaallit pisuussutinik Kalaallit Nunaanniitunik eqqaaniittunillu piginnittuulissasut.
Kalaallit Nunaata toqqarsinnaavaa Danmarki danskillu suliffeqarfii suleqatigiinnassallugit. Kalaallit Nunaata aamma toqqarsinnaava naalagaaffeqatigiinnerup saniatigut naalagaaffiit allat imaluunniit sulifffeqarfiit allat nutaamik suleqatissarsiarinissaat.
Suleqatigiissitap kaammattuutigaa Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiup saniatigut suleqatissat allat attavigissagaat, assersuutigalugu nunani allani oqartussat selskabilluunniit namminersortut paasisaqarfigiumallugu maanna misissueqqissaarneq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut taarserneqarsinnaanersoq, kiisalu iluanaarutit pillugit naalagaaffimmut isumaqatigiissut isumaqatigiissummik pitsaanerusumik taarserneqarsinnaanersoq.
Tamatuma kingornatigut Kalaallit Nunaanni aatsitassat aqunneqarnerannut periarfissat makkuulerput:

  • Maannakkut aaqqissugaaneq atatiinnarneqassasoq. Taamaalilluni naalagaaffiup tigummiinnassavaa aqutsinini tamaat, naaggaarsinnaatitaaneq, isertitat 50/50-imik agguaanneqariaasiat aaqqissugaanerullu allaffitsigut pisariusumik aaqqissugaanera.
  • Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit pisuussutinut Kalaallit Nunaanniittunut eqqaaniittunullu piginnittuusut, taamaalilluni qulakkeerneqassalluni Kalaallit Nunaata aatsitassanik ujarlertuarlunilu iluaquteqartuarnissaa naalagaaffiup suliffeqarfiinik aamma/imaluunniit suleqatissanik allanik nutaamik isumaqatigiissuteqarnikkut.
  • Anguniarneqarpoq nammineersinnaalivinnissaq. Tamatuma kingornatigut Kalaallit Nunaata nammineq aatsitassarsiornikkut suleqatissani nutaat nassaaarisinnaavai.

Periarfissaq siulleq allannguuteqartitsissanngilaq. Periarfissalli sinneruttut marluk toqqarneqarnissaannut apeqqutaapput siunissami eqqarsaatersuutissat isumaqatigiinniarnissallu.
Isumaliutersuutinut tamanut tunngatillugu politikikkut nalilersorneqarluartariaqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit aaqqissuussinerup atuuttup allanngortinnissaanut periarfissap ataatsip arlallilluunniit taarsernissaata kingunerisinnaasai.

Qulaanut

8 Paasisaqarfigisat

  1. Kalaallit Nunaannut ilisimatusarnermi kisitsisitigut paasissutissanit tigusaq "aatsitassanik ujarlerneq" imm. 5.4, qupperneq 50-51 Kalaallit Nunaannut ilisimatusarnermit kisitsisitigut paasissutissat 1995-2000. Kalaallit Nunaanni danskillu ilisimatusarfiini ilisimatusarneq. Ujarlernermut tunngatillugu tamakkiisumik akissaajaatinut takussutissaq.
  2. Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut siulittaasuata Aningaasaqarnermut inuutissarsiutinullu ministerimut Bendt Bendtsenimut allagaata assilinera 11. okt. 2002-mi ulluligaq. Susassaqartuinnaat atugassaat.
  3. "Kalaallit Nunaanni aatsitassat aqunneqarnerat pillugu kalaallit danskillu 1. juli 1998-imi iumaqatigiissutaat"-nnit tigusaq, qupperneq 66-68.
  4. Aatsitassarsiorneq pillugu Pisortaqarfiup allakkiamik assilisaata ulluligaasoq 28.10.2002 imatut imaqartoq: Folketingip Aatsitassarsiorneq pillugu inatsisip allanngortinnissaanik siunnersuummik suliaqarnera pillugu Folketingip saqqummersittagaaniit: L19 (saqqummiunneqarneratuut): Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisip allannguutissaanik siunnersuut (aatsitassat pillugit inatsit), imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu inatsit aamma nunap naqqata killeqarfiata illersorneqarnissaanik inatsit. (Aatsitassanik aqutsinerup Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnissaa). Quppernerit 17.
  5. Nalunaarutinit tigusaq - Serie A Nr. 2 1965, qupperneq 142-150 pineqarluni "Kalaallit Nunaannut aatsitassat pillugit inatsit 12. maj 1965-imeersoq".
  6. Nalunarutinit tigusaq - Serie A Nr. 3 1978, qupperneq 373-383 pineqarluni: "Kalaallit Nunanni aatsitassat pillugit inatsit."
  7. Nalunaarutinit tigusaq - Serie A 1991, qupperneq 28-42 pineqarluni "Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsit il.il. (aatsitassat pillugit inatsit)".
  8. Nalunaarutinit tigusaq - Serie A 1993, qupperneq 359-362 pineqarluni: "Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisip il.il. allanngortinneqarnera (aatsitassat pillugit inatsit) inatsisillu allat".
  9. Nalunaarutinit tigusaq - Serie A 1998, qupperneq 125-140 pineqarluni: "Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsimmut tunngatillugu nalunaarut (aatsitassat pillugit inatsit)".
  10. Nalunaarutinit tigusaq - Serie A 1999, qupperneq 43-45 pineqarluni: "Kalaallit Nunaanni ikummatissat pillugit ingerlatat ili.il. aqunneqarnerat pillugu selskabiliornissaq pillugu inatsisip nalunaarutigineqarnera".
  11. Powerpoint-ip Aatsitassarsiorneq pillugu Pisortaqarfiup suliaata saqqummiunnera: "Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmik ilisarititsissut, december 2002. quppernerit 38".
  12. Aatsitassarsiorneq pillugu Pisortaqarfiup 2001-imut ukiumortumik nalunaarutaa. Tamanut saqqummiussaq.
  13. Orsugiassiornerup oqaluttuassartaa. Kryolitselskabet Øresund A/S-ip saqqummiussaa. Oqaasertaliortoq aaqqissuussisorlu: Sven Stigø.
  14. Inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunarsuaq tamakkerlugu nalunaarut 10. december 1948-meersoq.
  15. Charter of the United Nations, Chapter XI. Declaration regarding non-self-governing territories.
  16. Resolution 1541 (XV). Principles which should guide Members in determining whether or not an obligation exists to transmit the information called for under Article 73e of the Charter.
  17. Sakkutuujunngitsut politikikkullu nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaat (1966).
  18. Namminersornerulernissamut kommissionip isumaliutissiissutaa nr. 837 1978-imeersoq.
  19. General Assembly reslolution 1803 (XVII) of December 14 1962, "Permanent Sovereignty over Natural Resources" (FN-ip ataatsimeersuarnermi aalajangigaa 1803 (XVII) 14. december 1962-imeersoq pineqarluni "Pinngortitami pisuussutit nammineq oqartussaaffigiuarnissaat").