Ilanngussaq 4: Kalaallit Nunaata imminut aquttussaanera pillugu Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissutissamut siunnersuut

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanit akuerineqarpoq februar 2003-mi
Kalaallit Nunaata imminut aquttussaanera pillugu Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissut

Danskit naalakkersuisuisa aamma kalaallit naalakkersuisuisa,
inuiaqatigiit kalaallit demokratiimik aammalu innuttaasut pisinnaatitaaffiinik, soorlu pisinnaatitaaffiit pineqartut pillugit FN-ip isumaqatigiissutaani 1948-meersumi allassimasut malillugit, inuit pisinnaatitaaffiinik europamiut inuit pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat pillugit isumaqatigiissutaanni 1950-imeersumi aammalu Innuttaasut Politikikkullu pisinnaatitaaffiit pillugit FN-ip 1966-imi silarsuarmut nalunaarutaa (CCPR) aammalu FN-ip aningaasarsiornikkut, inuttut atukkatigut kiisalu kulturikkut pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutai (CESCR) tunngavigalugit ataqqinninnerannut isumaqataasut;
inuiaat kalaallit Kalaallit Nunaanni pissutsinik naalagaaffiup inatsiseqartup periaasii tunngavigalugit kalaallinik inuiaqatigiinnik suliniartunik tapersersuisut;
inuiaqatigiit kalaallit naalagaaffinnik allanik nunallu assigiinngitsut akornanni suleqatigiiffinnik isumaqatigiissuteqarsinnaanerannik akuersisut;
inuiaqatigiinnik kalaallinik inuiaqatigiinnik allanik kiisalu nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffinnik siunertat tamakku anguniarneranni suleqateqarnissamik kajumissaarisut;
matumuuna Kalaallit Nunaata imminut aqunnissaa pillugu Peqatigiinnermik isumaqatigiissuteqarput imaattumik

Kapitali 1
Namminersorneq
§ 1. Inuiaat kalaallit tassaapput inuiaat akornanni inatsisit naapertorlugit inuiaasut. Kalaallit Nunaat tassaavoq naalagaaffeqatigiinnerup ilaa imminut aquttoq.
Imm. 2 Namminersornerup sulinera pissaaq peqatigiinnissamik isumaqatigiissutip uuma atugassarititai malillugit.
§ 2. Kalaallit namminersorlutik oqartussat tassaapput inatsisiliortut Inatsisartunik taaguutillit, naalakkersuisut naalakkersuisunik taaguutillit aammalu eqqartuussisut eqqartuussivinnik katitigaasut.
§ 3. Inatsisartunut ilaasortat ukiuni 4-ni qinigaasarput nalinginnaasumik, toqqaannartumik isertortumillu qinersinertigut.
Stk. 2. Qinersisarnermi maleruagassat erseqqinnerusut Inatsisartut inatsisaasigut aalajangersagaapput.
Stk. 3. Inatsisartut suleriaasissartik sulinerup ingerlanneqarnerata kiisalu eqqissisimasumik ingerlanneqarnissaanik aalajangersakkanik imalik nammineq aalajangertassavaat.
§ 4. Inatsisartut naalakkersuisut siulittaasussaa naalakkersuisunilu ilaasortat allat qinertassavaat. Naalakkersuisut siulittaasuata suliassat naalakkersuisut ilaasortaasa akornanni agguaattassavai.
§ 5. Inatsisartut aamma naalakkersuisut pillugit aalajangersakkat erseqqinnerusut Inatsisartut inatsisaasigut aalajangersarneqassapput.
§ 6. Eqqartuussiviit pillugit aalajangersakkat erseqqinnerusut Inatsisartut inatsisaasigut aalajangersarneqassapput. Naalagaaffiup Højesteretiata Kalaallit Nunaanni suliat eqqartuussivittut qullersaalluni suliassaqarfigai.
§ 7. Kalaallit oqaasii Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiupput.
§ 8. Kalaallit Nunaat namminerisaminik erfalasoqarpoq inuiattullu erinarsuuteqarluni. Taakku pillugit aalajangersakkat ersarinnerusut inatsisartut inatsisaasigut aalajangersarneqassapput.

Kapitali 2
Namminersortut susassaqarfii
§ 9. Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatiginiareerlugit aalajangersinnaavaat suliassaqarfiit imaluunniit suliassaqarfiup ilaa namminersortunut nuunneqassasut.
Stk. 2. Kalaallit Nunaata Danmark-illu akornanni aningaasarsiornikkut susassat aalajangersarneqartassapput Kalaallit Nunaanni Danmark-imilu naalakkersuisut isumatigiinniarnerisigut.
Stk. 3. Namminersortut pisortaasa kiisalu danskit pisortaasa akornanni allaffissornikkut suleqatigiinnerannut tunngasut naalakkersuisut Danmark-imilu naalakkersuisut akornanni isumaqatigiinniareernikkut aalajangersaaffigineqassapput.
§ 10. Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutit akuersissutigineqartut atortuusinnaassagunik naalakkersuisut siulittaasuanit atortussanngortinneqarsimassapput aammalu aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaasigut aalajangersakkat malillugit tamanut saqqummiunneqassallutik.
Stk. 2. Naalakkersuisut ulluni 8-ni piffissaqartinneqarfiusup iluani aalajangiisinnaapput atortussanngortitsinissaq siunnersuut Inatsisartut ataatsimiinneranni tullermi akuersissutigineqarnissami tungaanut kinguartinneqassasoq. Siunnersuut ataatsimiinnermi tassani allanngortinneqarani akuersissutigineqanngikkuni atorunnaassaaq.
§ 11. Inuiaqatigiit kalaallit pisuussutinik pinngortitamiittunik Kalaallit Nunaanni namminermiittunik eqqaaniittunillu tamanik piginnittuupput.

Kapitali 3
Nunanut allanut tunngasutigut pissutsit
§ 12. Naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut pissutsinut nunanut allanut tunngasunut Kalaallit Nunaannut aammalu Danmarkimut pingaarutilinnut tunngatillugu isumaqatiginninniarnissamut pisussaaffeqaqatigiipput. Apeqqutini taakkunani Kalaallit Nunaanni Danmark-imilu naalakkersuisut isumaqatigiissapput.
§ 13. Inuiaat akornanni inatsisit tunngavigalugit naalakkersuisut isumaqatigiissutaat atuuttussaassaguni Inatsisartunit akuerisaassaaq.

Kapitali 4
Naalagaaffimmi pisortanut pissuseqarneq
§ 14. Kalaallit Nunaanni atuuttussanik naalagaaffiup oqartussaasa aalajangersagaat akuerineqannginnerminni Kalaallit Nunaanni naalakkersuisunut isumaqatigiinniutigineqartassapput.
§ 15. Illuatungeriit isumaqatigiipput nunanut allanut tunngasuni ikioqatigiittassallutik. Kalaallit/Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut kissaateqarnerat malillugu suleqatit Kalaallit Nunaata immikkut soqutigisaanik isumaginnittussat danskit nunani allani aallartitaqarfiini inuiaallu kattuffiini atorfinitsinneqartassapput.
§ 16. Naalakkersuisut illuatungaanilu Danmarkimi naalakkersuisut akornanni akerleriinnermik pilersoqarpat apeqqut ataatsimiititaliamut naalakkersuisunit toqqakkanik 2-nik, Danmarkimi naalakkersuisunit toqqakkanik 2-nik kiisalu akunnermiliuttumik 1-imik illuatungeriinnit peqatigiilluni toqqarneqartumik ilaasortalimmut saqqummiunneqassaaq.
Stk. 2. Ilaasortat 4 naalakkersuisunit aamma Danmarkimi naalakkersuisunit toqqarneqartut isumaqatigiippata suliaq inaarutaasumik aalajangiiffigineqassaaq.

Kapitali 5
Peqatigiinnermik isumaqatgiiissutip nutarterneqarnera immaqaluunniit atorunnaarsinneqarnera
§ 17. Peqatigiinnermik isumaqatigiissutip matuma atortuulerneraniit ukiut 10 qaangiunneranni naalakkersuisut imaluunniit Danmarkimi naalakkersuisut piumasaqarsinnaapput Peqatigiinnermik isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaata isumaqatigiinniutigineqarnissaanik. Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni Peqatigiinnermik isumaqatigiissut nutaaq ukiut 2 ingerlaneranni naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissutigineqarsinnaanngippat, illuatungeriit qinersinnaavaat illuatungerisaq pisariaqarneratut ilisimateqqaarlugu tamakkiisumik imminut aqunnialerniarlutik.

Kapitali 6
Atortuulersitsineq, atorunnaarsitsineq aamma ikaarsaarnermi aalajangersakkat
§ 18. Kalaallit Nunaata imminut aqunnissaanik Peqatigiilluni Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni inuit taasisinneqarneratigut inuiannit kalaallinit akuerineqassaaq. Kalaallit Nunaata imminut aqunnissaanik Peqatigiilluni Isumaqatigiissut isumaqatigiissut manna malillugu inuiaat taasisinneqarnissaata ulluanik aalajangersagaq kingusinnerpaamik qaammatinik 4-nik kingoqqullugu Inatsisartuni Folketing-imilu immikkut inatsisiliornertigut akuerineqassaaq atortussanngortinneqassallunilu.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata imminut aqunnissaanik Peqatigiilluni Isumaqatigiissutip atuutilernerani Kalaallit Nunaanni namminersorneruneq pillugu inatsit nr. 577 29. november 1978-imeersoq atorunnaassaaq.
§ 19. Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaanni atortut atuutiinnassapput Peqatigiinnermik isumaqatigiissutikkut ugguuna allannguutaasut allannguutigalugit, pisortanit susassaqartunit allanngortinneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.
Stk. 2. Danskit inatsisaanni aalajangersakkat aammalu ingerlatsinermi malittarisassat Kalaallit Nunaanni atortut atuutiinnassapput Peqatigiinnermik isumaqatigiissutikkut allannguutaasut allannguutigalugit, pisortanit susassaqartunit allanngortinneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.
Stk. 3. Inatsisartut inatsisaanni, Inatsisartut peqqussutaani aamma Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni atuuttuni aalajangersakkat atuutiinnassapput Peqatigiinnermik isumaqatigiissutikkut allannguutaasut allannguutigalugit, pisortanit susassaqartunit allanngortinneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.