Kalaallit Nunaannut aamma Kalaallit Nunaanni angalanernut maleruagassat nutaat

Nunatsinni nunanilu allani tuniluuttoqarnera tunngavigalugu Naalakkersuisut aalajangerput, Kalaallit Nunaannut angalanernut maleruagassat aamma Kalaallit Nunaanni angalanernut maleruagassat sivitsorniarlugit. Maleruagassat nutaat 6. decembarimi atuutilissapput aammalu 6. marts 2022-p tungaanut atuutissallutik.

Kalaallit Nunaannut timmisartumik angalanissamut piumasaqaatit
Kalaallit Nunaannut timmisartumik ilaanissamut uku atuutsinneqalerput:
  • Kalaallit Nunaannut timmisartumut ilaasut, marlunnik ukioqalereersimasut tamarmik PCR-imik misissortinnerminni, sivisunerpaamik nal. ak. 48-nik pisoqaassuseqartumi tunillatsissimannginnertik uppernarsarsinnaassavaat. Piffissamili decembarip arfernani arfineq aappaanilu tunillatsissimannginnermut uppernarsaat nal. ak. 72-inik pisoqaassuseqarsinnaavoq. 
  • Ilaasut 12-inik ukioqalereersimasut, Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsut aamma tamakkiisumik akiuussutissinneqasimanertik uppernarsarsinnaassavaat.
  • Ilaasut sapaatit akunneratailuani tunillatsissimasumik qanillisaqarsimasut, tunillatsissimasumik qanillisaqarnerminniit ullut sisamat qaangiunnerini PCR-imik misissortinnerminnik takutitsisinnaassapput, tamatumalu kingorna ullut marluk qaangiunnerini misissorteqqissallutik. 

Akiuussutissat EU-mi akuerisat kisimik akuerineqarsinnaapput. PCR-imik misissortinnerni tunillatsissimannginnermut uppernarsaataasuni misissortittup aqqa, piffissaq misissortiffiusoq misissuisullu aqqa allassimassaaq. Misissugaq EU-mi, EFRA-mi imaluunniit UK-mi misissuiffimmi akuerisami tiguneqarsimassaaq.

Umiarsuarnut inunnullu umiarsuarmiittunut, Kalaallit Nunaanni tikittunut malittarisassat immikkut ittut
Umiarsuarnut ilaasortaatinut uku atuuttussanngortinneqarput:
  • Umiarsuit ilaasortaatit, soorlu umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut nuannaariutillu Kalaallit Nunaannut tikinnginnerminni ullut 14-it sioqqullugit nunami allami imaluunniit Danmarkimi Savalimmiuniluunniit umiarsualivimmut talissimagunik, allatulluunniit sumiiffinnit taakkunanngaanniit inunnik ikaartoqarsimagunik Kalaallit Nunaannut tikeqqusaanngillat. 

Umiarsuit ilaasortaatit umiarsuarni inuttat ilaasulluunniit nunamut niusussaanngippata, imaluunniit avataaniit ikisoqartussaanngippat talittarfimmut talittoqarsinnaapput, umiiarlutik, motooriminnik aserortoorlutik, ikuallattoorlutik assingisaanilluunniit tassanngaannartumik pisoqartillugu ajornartoornerminni talissinnaapput.

Maleruagassat umiarsuarnut aalajangersimasunik angallavilinnut, akuttoqatigiinnit kalaallit umiarsualiviinut tikittartunut aallartartunullu atuutinngillat.

Nunap killeqarfiisa iluini angalanissanut piumasaqaatit
Nunap killeqarfiisa iluini angalanissanut uku atuuttussanngortinneqarput:
  • Inuit, illoqarfimmiit nunaqarfimmiilluunniit nunap killeqarfiisa iluini sumiiffimmut allamut angalasut tamakkiisumik akiuussuserneqarsimassapput, imaluunniit misissortinnerminni tunillatsissimannginnermut uppernarsaammik sivisunerpaamik nal. ak. 48-nik pisoqaassusilimmik takutitsisinnaassallutik.
  • Inuit marluk sinnerlugits ukiullit illoqarfimmit nunaqarfimmilluunniit misissuinissamik periarfissaqarfiunngitsunit angalasut apuuffissaminnut apuunnerminniit ulluni 14-ini imaluunniit misissortinnermi tunillatsissimannginnerup uppernarsarneqarnissaata tungaanut angerlarsimasussaatitaapput. Apuuffimmi misissortinnissaq periarfissaqanngippat angerlarsimasussaaneq ullunik 14-inik sivisussuseqassaaq. 
  • Inuit angerlarsimasussaatitaasut aaqqissuussinernut katersuunnernullu peqataaqqusaanngillat. Kisianni qanermut kiinnamulluunniit assiaquteqarunik ulluinnarni atugassanik pisiniarfinnut pisariaqartitaminnik pisiniarlutik isersinnaapput. 

Qanermut kiinnamullu assiaquteqarnissamut piumasaqaatit
Ilaasut 12-inik sinnerlugillu ukiullit kiisalu sulisut silaannakkut angallatinut umiarsuarnullu, aalajangersimasumik angallavilinnut ilaanerminni qanermut kiinnamulluunniit assiaquteqassapput. Tamanna aamma mittarfinnut, terminaleqarfinnut assigisaannullu atuutsinneqarpoq.
Piumasaqaalli inunnut umiarsuup initaani assigisaaniluunniit isersimasunut, aammalu inuk inoqutigisami saniatigut ilaasunut allanut attaveqanngitsunut atuutsinneqanngilaq.

Qanermut kiinnamullu assiaquteqarnissamut piumasaqaat inunnut sianissutsimikkut ajoqutilinnut, timimikkut tarnimikkulluunniit sanngiitsunut allatulluunniit ajoqutilinnut, taamaalillutillu qanermut kiinnamulluunniit assiaqutinik atuisinnaanngitsunut atuutsinneqanngilaq.

Kalaallit Nunaannut tikinnerup kingorna
Inuit akiuussuserneqarsimanngitsut marluk sinnerlugit ukiullit Kalaallit Nunaannut tikittut, apuuffissaminnut apuunnerminniit ulluni 14-ini imaluunniit misissortinnermi tunillatsissimannginnerup uppernarsarneqarnissaata tungaanut angerlarsimasussaatitaapput. Apuuffimmi misissortinnissaq periarfissaqanngippat angerlarsimasussaaneq ullunik 14-inik sivisussuseqassaaq.

Inuit angerlarsimasussaatitaasut aaqqissuussinernut katersuunnernulluunniit peqataaqqusaanngillat, imaluunniit inini kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasuni isersimaqqusaanatik. Kisianni qanermut kiinnamulluunniit assiaquteqarunik ulluinnarni atugassanik pisiniarfinnut pisariaqartitaminnik pisiniarlutik isersinnaapput.

Tunillatsissimasunut atuutsitsinnginnerit
Inunnut siornatigut Covid-19-imik tunillatsissimasunut, aamma uppernarsaammik, PCR-imik misissuineq atorlugu Covid-19-imik tunillatsissimanermik takutitsiviusumik takutitsisinnaasunut, piffissarlu atuiffiusoq sivikinnerpaamik ullunik 14-iniit sapaatit akunnerinik 12-inik ungasissuseqarpat, tamakkiisumik akiuussutissinneqarsimasunut maleruagassat atuupput – taakkuli PCR-imik misissortinnermi tunillatsissimannginnermut uppernarsaammik takutitsissanngillat.

Ilaatigut politiinut, inuiaqatigiinni sullissinernut eqqartuussivinnullu atuutsitsinngiffinnik arlalinnik atuutsitsisoqarpoq.

Taakku ilaatigut nalunaarummi, matumani atuarneqarsinnaasumi nassaarineqarsinnaapput.