EU-p 2022-mi aalisarnissamut periarfissai pillugit isumaqatiginniarnerit naammassipput

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup EU-mik imartatsinni 2022-mi aalisarsinnaasai pillugit ukiumoortumik isumaqatiginninniarnini naammassivaa.

Nunatta EU-llu aalisarneq pillugu 2022-mi attaveqatigiinnermut isumaqatiginniarneri Aalisarnermut Isumaqatigiissummut Ilassut 2021-2024-moortoq tunngavigalugu siullermeerlutik isumaqatigiissuteqarput, aamma Piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisarneq pillugu Illuatungeriilluni Suleqatigiinnissamut Isumaqatigiissut tunngavigineqarpoq. 2021-mut aalisagartassat pillugit allakkatigut aalajangersarneqareersut Aalisarnermullu Isumaqatigiissummut Ilassut tunngavigalugu nunatsinni EU-millu akuerineqareersut isumaqatigiittoqarpoq.

Atorfilittat Bruxellesimi novembarip 17-ianni 18-iannilu 2021-mi isumaqatiginninniartuupput. Nunatsinni aallartitat tassaapput Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik, KANUAANA, Pinngortitaleriffik, Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Tunngassutilinnut Naalakkersuisoqarfik. Kalaallit Nunaata Bruxellesimi sinniisoqarfia aamma nunatsinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut.

Isumaqatigiissut tunngavigalugu EU imartatsinni 2022-mi aalisassaaq
Aalisarnissamut periarfissat aalajangersarneqarput Aalisarnissamut Isumaqatigiissummut Ilassummi aalisarneqarsinnaasutut innersuunneqartut tunngavigalugit (takuuk tabeli).

EU-p suluppaakkat aalisarsinnaasai 310 tonsinik ikilineqarput, ilisimatuussutsikkut siunnersuineq tunngavigalugu, ilisimatuut nalunaarmata Tunumi suluppaakkat ikiliartortut. Kitaani Tunumilu imminnguit aalisagartassiissutigineqartut katillugit 20 tonsinik ikilineqarput.

Nunatta 2021/2022-mi ammassattassai 135.630 tonsiupput, nunattalu EU ammassannik 7,7 procentit angullugit pisassittussaavaa, takuuk Aalisarnermut Isumaqatigiissummut Ilassut. EU-p ammassattassat tamakkiisumik pisassai tassaapput 69.623 tonsit, pisassatut innersuussutigineqartunit 56.623 tonsinik amerlanerullutik. Pisassiissutigineqartulli aatsaat akuersissutigineqassapput 2021/2022-mi aalisarnissaq pillugu siunnersuisoqareerpat, tamannalu januaarimi/februaarimi 2022-mi pissaaq.

Isumaqatigiissummi pisassiissutigineqartut ilaat ikilineqaraluartut taamaattoq naatsorsuutigineqarpoq Landkarsimut aningaasat naatsorsuutigisamit 26 million koruunit isertitsissutaanerunissaat. EU-mi aalisariutaatillit akiliutaat aamma ilanngunneqartussaassapput.

 

Aalisagartassiissutit

Pisassatut innersuussat. Takuuk Aalisarnermut Isumaqatigiissummut Ilassut

EU-p 2022-mi aalisarsinnaasai

Assigiinngissutaat 2022

Saarulliit uani ICES V, XII, XIV & NAFO 1F

1.950

1.950

-

Suluppaakkat ikerinnarsiortut uani V, XII, XIV & NAFO 1F

0

0

-

Suluppaakkat natersiortut uani ICES XIV & V & NAFO 1F

1.840

1.530

- 310

Qalerallit uani NAFO 1 –68O N-p kujataani

2.250

2.250

-

Qalerallit uani ICES V, XII & XIV

4.950

4.950

-

Raajat uani NAFO 1

2.600

2.600

-

Raajat uani  ICES XIV & V

4.850

4.850

-

Ammassat uani  ICES XIV & V

13.000

69.623**

56.623***

Imminnguit uani  ICES XIV & V

100

90

- 10

Imminnguit uani NAFO 1

100

90

- 10

Pisarisuukkat

600

600

-

*NAFO tassaavoq nunatta Kitaa, ICES tassaalluni Tunu.
**2021/2022-mi ammassanniarfik (oktobarip 15-iat – apriilip 15-iat), taakku aalajangerneqarput oktobarimi 2021-mi kingullermik siunnersuinermit.
***Nikingassutaat allanngorsinnaavoq, pisassiissutinut siunnersuineq januaarimi/februaarimi 2022-mi saqqummersinneqariarpat.

Isumaqatigiissutigineqartoq isumaqatiginninniartunut pingaarutilerujussuuvoq. EU-mik isumaqatigiissut Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut kingorna saqqummiunneqassaaq akuerineqassallunilu.

For yderligere oplysninger kontakt Afdelingschef Katrine Kærgaard, e-mail: katk@nanoq.gl