Angalaqatigiittartut psykologiinik meeqqat atornerlunneqarsimasut ikiorneqarput, aamma najukkani inuiaqatigiit patajaallisaavigineqarput

Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik pissutigalugu kingunerlutsitsisunut katsorsaallutik angalaaqatigiittartut suliaat ingerlallualeruttorput. Massakkut meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut katsorsarniarlugit qaammatit tamaasa psykologit Tasiilaq, Nuuk aamma Qasigiannguit tikeraartarpaat. Suliniut ilaqutariinnut tamarmiusunut najukkamilu inuiaqatigiinnut sammatinneqarpoq, taakkulu meeqqanut inuusuttunullu aarlerinartorsiortunut pitsaanerusumik isumaginninnissaminnut sillimanerulersinneqarput.

Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik pissutigalugu kingunerlutsitsisunut katsorsaallutik angalaaqatigiittartut suliaat 2015-imi aallartippoq aamma meeqqanut inuusuttunullu suliniutit patajaallisaavigineqarnissaannut kalaallit- qallunaallu suleqatigiinneranni pingaarutilittut ilaalersimallutik.  Aallartinneqarneraniit psykologit arlallit atorfinitsinneqarsimapput, suliarlu ineriartortinneqarsimavoq, taamaalilluni meeqqat inuusuttullu atornerlunneqarsimasut suli amerlanerit ikiorneqarsimalerlutik.

Massakkut Tasiilaq, Nuuk aamma Qasigiannguit suliniummi suliniuteqarfigineqarput, suliniuteqarnerlu ukiumik ataatsimik sivisussuseqassaaq.  Illoqarfiit taakku pingasut qaammatit tamaasa psykologinit tikeraarneqartarput, psykologillu taakku meeqqat atornerlunneqarsimasut inuttut ataasiakkaarlugit katsorsartarpaat, inersimasunut meeqqaap atavangiisianiittunut siunnersueriaatsimik supervisionimik siunnersuisarput aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu pikkorissaasarlutik.  Illoqarfinni taakkunani pingasuni suliniut 2022-p aallartinnerani naammassineqassaaq, tamatumalu kingorna meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik pissutigalugu kingunerlutsitsisunut katsorsaallutik angalaaqatigiittartut illoqarfinnut nunaqarfinnullu, kommunit tikeraarneqaqqullugit qinnuteqarfigisimasaannut, ingerlaqqissapput.

 

Pinnguarneq, oqaloqatigiinneq angajoqqaallu tapersersuinerat
Meeqqanik atornerlunneqarsimasunik katsorsaanermi oqaloqatigiinnerit- aamma pinnguarnerit atorlugit katsorsaaneq pingaarutilittut inissisimavoq.  Psykologi ilagalugu - pinnguarneq aqqutigalugu meeqqap ajornannginnerusumik misigissutsini oqaatigisinnaavai misigisimasanilu annernartut suliarisinnaalerlugit. 

Katsorsaanermi angajoqqaat aamma ilanngunneqartarput.  Taakku siunnersorneqartarput, taamaalillutik meeraq tapersersorsinnaanerulertarpaat.  Assersuutigalugu meeqqap killerititai qaangerneqarsimappata, meeqqamik nammineq killerititami malugeqqilernissaannut qanoq pitsaanerpaamik ikiuussinnaanertik angajoqqaat ilisimalisimalertarpaat.

Amerlasuut ikiorneqarsimapput
Suliaq annertooq aallartinneqarsimasoq Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisup Paneeraq Olsenip nuannaarutigaa tulluusimaarutigalugulu:

- Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik pissutigalugu kingunerlutsitsisunut katsorsaallutik angalaaqatigiittartut meeqqat inuusuttullu amerlasuut katsorsarsimalereerpaat, tamannalu nuannaarutigeqaara. Ilaqutariit tamarmiullutik ilanngunneqarmata, taamaalillutik namminneq meerartik pitsaanerpaamik ikiorsinnaaniassammassuk, immikkut ittumik nuannaarutieqaara.

- Misiginngisaannartussaagaluakkaminnik meeqqat uku pineqarsimapput.  Tamanna nikallussutigaara, tassami atornerlunneqarsimasoq ikiorneqanngikkuni, inuk inuunermi sinnera atornerlunneqarsimanerminit naalliutsinneqartussaammat. Massakkut nunatsinni tamarmi pitsaasumik katsorsaanermik neqerooruteqarsinnaagatta Kalaallit Nunaat sinnerlugu tulluusimaarutigaara, Paneeraq Olsen oqarpoq.

 

Atugarissaannginnerup siusissukkut nassaarineqartarnissaa
Inunnut inuussutissarsiutigalugu meeqqanik inuusuttunillu sullissisunut – perorsaasunut, ilinniartitsisunut sulianik suliarinnittartunut allanullu pikkorissaanikkut siunnersuinikkullu, meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik pissutigalugu kingunerlutsitsisunut katsorsaallutik angalaaqatigiittartut suliaat, najugaqarfinni inuiaqatigiinnut tamarmiusunut sammatiuneqarput.  Suliffeqarfiit assigiinngitsut akornanni, meeqqanut inuusuttunullu inuit avatangiisaasut tamarmik atugarissaannginnermik siusissukkut takunnissinnaalernissaat, soorlu meeqqerivinni, atuarfinni, peqinnissaqarfimmi il.il., siunertaarineqarpoq.  Illoqarfinni nunaqarfinnilu meeqqat inuusuttullu aarlerinartorsiortut ikiorniarlugit qanoq ilillutik imminnut atorsinnaanerlutik takunnissinnaalertarnerat misigisaavoq nuannersorujussuaq,  Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmi meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik pissutigalugu kingunerlutsitsisunut katsorsaallutik angalaaqatigiittartunut pisortaq Naja Lund Kielsen oqaluttuarpoq.

Ilinniartitsisoq meeqqap atugarissaannginnera pillugu pasitsaassisoq Naja Lund Kielsenip assersuutitut taavaa.

- Angajoqqaanik oqaloqateqarnissap pilersinneqarnissaa uani pingaaruteqarpoq.  Tamannali ajornakusoorsinnaasarpoq, angajoqqaammi amerlasuutigut nukissaasuasarput isumalluutissaasuasarlutillu.  Taamaammat ilaqutariinnut sullissiviit ilaqutariinnullu illut illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit isumaginninnermut oqartussaasunik suleqateqarnerat pitsaasuuvoq.  Ikiuineq oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit akornanni suleqatigiinnikkut ataqatigiissaarneqartillugu, taava meeqqap sukkanerusumik ikiorneqartarnera misilittagarivarput – Naja Lund Kielsen nassuiaavoq.

 

Attaveqarfissaq

Paasisaqarnerorusukkuit ministerip allattaa Inûna Davidsen ugguuna: inda@nanoq.gl imaluunniit tlf. + 299 25 78 54 atorlugu attavigiuk