Kalaallit Nunaata 225 mio. Euronik tapiiffigineqarnissaa EU-mit akuerineqarpoq

Kalaallit Nunaata ukiuni 2021-mit 2027-mut 225 mio. Euro-nik (1,7 milliarder DKK-t missaanik) aningaasatigut tapiiffigineqarnissaa nunanit EU-mit ilaasortaasunit OLT-mik aaqqissuussinermit/ Kalaallit Nunaat pillugu aalajangiinermi 5. oktober 2021 akuersissutigaat. Aningaasat ilinniartitaanermik aaqqissuussinermut pingaarnertut atorneqassapput, taamaattorli suleqatigiissutissatut nutaatut isumaqatigiissutigineqartumut tassalu nukissiuutinik mingutsaaliuinermik ingerlataqartunik ineriartortitsinissamut atorneqassallutittaaq.

Naalakkersuisut EU-lu aalajangerput aningaasaliissutit 90%-ii Kalaallit Nunaanni ilinniartitsinermut tunngassuteqartunut atorneqassasut sinneruttullu 10%-it "mingutsaaliuilluni ineriartortitsineq"-imut atorneqassasut. Suliassaqarfimmi "mingutsaaliuilluni ineriartortitsineq" -imi pineqartut tassaapput uumassusillit assigiinngisitaarnerat, ataavartumik nukissiuuteqarneq, brintimik tunisassiorneq, silap pissusaa ilisimatusarnerlu.

Kalaallit Nunaata sinniisui, danskit Bruxelles-imi sinniisui suleqatigalugit, ukiuni makkunani EU-mi suliniarluarnerisigut EU-kommissionip OLT-imik/Kalaallit Nunaat pillugu aalajangiinissamut siunnersuuteqarnissamut qitiulluinnarlutik inissisimapput

Tunuliaqutaasut
Ilinniartitaanermut tunngatillugu Kalaallit Nunaat ukiorpassuarni EU-mik peqateqarluni isumaqatigiissummik taaneqartartumik isumaqatigiissuteqartarnikuuvoq. Isumaqatigiissut EU-mik peqateqarnissamik isumaqatigiissutitut Kalaallit Nunaanni ilisimaneqarpoq, EU-milu isumaqatigiissut Kalaallit Nunaat pillugu aalajangiinermik imaluunniit Kalaallit Nunaannut aningaasalersuisarnermi atortumik taaguserneqarsimalluni.

EU ukiuni arfineq-marlunni atuuttussanik aningaasaliisarpoq. Piffissami aningaasaliiffiusumi kingullermi 2014 - 2020 Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanermut politikip naammassineqarnissanut atugassatut 1,6 mia DKK-inik (217,8 mio. Euro) Kalaallit Nunaata qulakkiikkamik isertitsissutaasussanik peqateqarnissamik isumaqatigiissut aqqutigalugu EU aningaasaliissuteqarnikuuvoq. Aningaasat tamarmiusut 80%-ii missingersuutit aallaavigalugit aalajangersimasumik tapiissutaapput, sinneruttullu 20%-iusut ilinniartitaanermut atatillugu ataatsimut anguniakkat apeqqutaallutik atorneqartussaallutk. Suleqatigiinnerup ingerlanerani aningaasat Kalaallit Nunaata ukiumut tigusartagai 200 - 230 mio. kr.-nit akornaniikkajuttarput.

EU-mi ukiut aningaasaliiffiusut massakkut atuuttut eqqarsaatigalugit, EU isumaqatigiissutit ilaannik ataatsimoortitsinissamik aaqqissuussinikuuvoq. Taakkununnga ilaatillugu OLT-mik aaqqissuussineq Peqatigiinnissamut isumaqatigiissummut ilaatinneqalernikuuvoq, tamannalu EU-mit pissusissamisoortutut isigineqarpoq Kalaallit Nunaammi EU-mut Nunat Namminersortitallu Imarpiup Akianiittui ilarimmassuk. Nunat OLT-iusut tassaapput nunat massakkut namminersortuunngitsut EU-mi nunanut Frankrigimut, Hollandimut Danmarkimullu immikkut attuumassutillit.

Nunanut OLT-iusunut aningaasaliissutaasartut tamarmiusut 500 mio. Euro-put, taakkunannga 225 mio. Euro Kalaallit Nunaata pissarsiarisarlugit. Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni peqatigiinnissamik isumaqatigiissut EU-mit immikkorluinnaq isigineqarpoq. Tamanna ilaatigut takuneqarsinnaavoq nunat OLT-imi ilaasortaasut tamarmiusut tapiissutisiassaasa affaasa Kalaallit Nunaanut tapiissutigineqartarnerisigut. Tamatuma saniatigut nunat OLT-mi ilaasortaasut allat assigalugit Kalaallit Nunaat aningaasaliissutinik allanik pissarsiniarsinnaalerpoq, ilaatigut sillimatitut aningaasaateqarfimmut 13 mio. Euro-nik aningaasartaqartumut aammalu teknikikkut iliuusissanut tapiissutinut 22 mio Euro-nik aningaasartaqartumut.

OLT/Kalaallit Nunaanut inaarutaasumik aalajangiussassap ukiuni arlalinni isumaginninniutigineqarnerata naammassineqarnera 5. oktober 2021 pingaartinneqarluni malunnartinneqassaq.

Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq:

”EU-mik isumaqatigiissutip naammassineqarnera nuannaarutigeqaara. EU-mik suleqateqarnitta pingaaruteqassusia isumaqatigiissuteqarnikkut naqissuserneqarpoq. OLT/ Kalaallit Nunaanut aalajangiussaq aqqutigalugu EU-mik peqatigiinnissamik isumaqatigissut ingerlaannarsinnaammat taamaasillunilu Kalaallit Nunaat ilinniartitaaneq eqqarsaatigalugu tapiissutinik pissarsiuarsinnaanissaa aammalu suliassaqarfinnut allanut tunngatillugu suleqatigiissutissanut aningaasaliiffigineqarnissaa qulakkeerneqarmat nuannaaqaanga.”

Annertunerusumik paasisaqarusuttunut Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Mininnguaq Kleist, e-mail mikl@nanoq.gl imaluunniit Kalaallit Nunaata EU-mi Sinniisoqarfiani pisortaq Inuuteq Holm Olsen, e-mail: inol@nanoq.gl attavigineqarsinnaapput