Naalakkersuisut Tasiilami innuttaasut pisortallu nersualaarpaat

Tasiilami nunaqarfiinilu imigassamik tuniniaaneq ulluni 14-ini matoqqareerluni maanna ammaqqinneqarpoq. Tasiilami pisut alianartut pereernerata kingorna, imigassamik tuniniaaneq matuneqarpoq , Naalakkersuisulli, naak pisunik alianartunik pisoqareeraluartoq, Tasiilami ataatsimoorfeqarnera, innuttaasullu aamma Kommuneqarfik Sermersuup akornanni suleqatigiinneq nutaanngormat pitsanngormallu nuannaarutigaat.

Kommuneqarfik Sermersooq Tasiilami innuttaasut 250-it peqataasoralugit oqaloqatigiinnermik ataatsimeeqatigineqarput.

Naalakkersuisut ataatsimiinnermi imerpallaarnerup pinaveersaartinneqarnissaanut isumagineqarnissaanullu suliniutit innuttaasut namminneq siunnersuuteqartarnerat tulluusimaarutigaat.

- Tasiilami Kommuneqarfik Sermersooq aamma pisortaqarfiit innuttaasut siunissami aaqqiissutissatut aallartisarneqarsinnaasunik suliniutigineqarsinnaasunillu peqataanerunissaminnut kissaataat tusarnaarsimanerannut nersualaarneqassapput. Innuttaasut akissarsiffinni imigassartaqanngitsumik aaqqissuussisoqartarnissaa kiisalu qaammammut ataasiarluni sammisamik aalajangersimasumik ataatsimiittoqartarnissaa kissaatigaat, taakkulu siunnersuutitsialaapput pitsaasut, taama oqarpoq Peqqinnissamut Naalakkersuisoq Kirsten Fencker.

Kirsten Fencker innuttaasunut aamma kommunimut kajumissaaruteqarpoq:

- Naalakkersuisut pisut alianartut pereermata, Tasiilami sapaatip akunnerisa ingerlanerat malinnaavigaat. Innuttaasut allannguisoqarnissaat kissaatigigaat aamma allannguutit namminermiit pissasut kissaatigigaat maluginiarparput, aamma piffissami artornartorsiorfiusumi Tasiilami innuttaasut ataatsimoorusunnerat malugaarput. Taamaattumik kajumissaarusuppassi sammisaq pillugu ataatsimiilerussi inuuneq nuannersoq ukkatarissagissi; Inuuneq nuannersoq suua? Tasiilami innuttaasunut suut neriuuteqalersitsisarpat?

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq meeqqat, inuusuttut aamma ilaqutariinnik isumaginnittoq Tasiilami pisortaqarfiit innuttaasullu nersualaarpai.

- Kommuneqarfik Sermersooq innuttaasunik tusarnaallaqqippoq, innuttaasullu siunnersuutitsialannik aaqqiissutissanillu pitsaasunik tunniussaqarput. Naalakkersuisut isumaqarput najukkami suliniutit aallartinneqaraangata ajornartorsiutit pitsaanerpaamik aaqqivigineqarsinnaasut, taama Mimi Karlsen oqarpoq, nangillunilu;

- Tasiilami innuttaasut allannguerusussuseqarnermikkut nunatta sinneranut maligassaalluarput.

Imerneq atornerluinermik nakuusernermillu nassataqartarpoq
Politiit ukiumoortumik nalunaarusiaannut atatillugu, imigassartorujussuarnerup inunnullu navianaatilimmik pinerlunnerit akornanni ersarissumik ataqatigiittoqarneranik politiit takusaqartut Politimesteri Bjørn Tegner Bay ukioq manna siusinnerusukkut tamanut oqaaseqarpoq.

- Ataqatigiinneq tamanna qinikkatut tusaanngitsuusaarsinnaanngilarput. Iliuuseqartariaqarpugut imernerlu taamak ajortigisumik nassataqartup minnerunngitsumillu meerartatsinnut inuusuttatsinnullu sunniuteqartup unitsinnissaanut suna tamaat tikillugu sulisariaqarpugut, taama oqarput Kirsten Fencker aamma Mimi Karlsen.

15-iniit 34-inik ukiullit akornanni eqqarsartaatsikkut peqqissuseq pillugu nalunaarusiamik aasaq manna saqqummiussisoqarpoq. Misissuinerup paatsuugassaanngitsumik takutippaa, peroriartornermi angerlarsimaffimmi imigassamik ajornartorsiuteqarneq atugarliornermik, nakuusernermik kinguaassiutitigullu atornerlunneqarnermik nassataqaratarsinnaasoq. Inuusuttut taakku akornanni pingasoriaammik amerlanerusut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanermit kingunerluuteqarlutik inuupput. Amerlanerujussuillu angerlarsimaffigisami nakuusernermik misigisaqarsimapput – meeqqanut imigassamik ajornartorsiuteqarfiunngitsuni angerlarsimaffeqartunut sanilliullugit.

Inerteqquteqarneq pisarialimmik aaqqiigallarneruvoq
Tasiilami inerteqquteqalerneq pisarialimmik aaqqiigallarneruvoq. Tasiilamisut aalakoorniarluni imerneq inuunermik naleqartillugu, peqqinnissaqarfimmik artukkiitillugu kiisalu angerlarsimaffimmi eqqissiviilliornerit nakuusernerlu inuiaqatigiinni sanngiinnerpaanik assortorneqarsinnaanngitsumik eqquitillugit akuleruttoqarsinnaavoq aamma akuleruttoqartariaqarpoq.

Peqqinnissaqarfimmut artukkerneqarsimasumut kiisalu kommunimi sulisut politiillu assoruullutik nersortarialimmillu iliuuseqaraluartut isumaginninnikkut aaqqiissutinut malinnaasinnaanngitsunut imigassamik tuniniaanerup tamakkiisumik inerteqqutigineratigut pisariaqartinneqartumik unikaallatsitsisinnaavoq.

Inatsisartuni ukiaq manna imigassap pissarsiarineqarsinnaanera atajuartumik killilerneqartariaqarnersoq oqaluuserineqassaaq – assersuutigalugu immiaaqqanik, viinninik imigassamillu tuniniaaneq pisiniarfinni immikkut ittuni taamaallaat akuerineratigut. Naalakkersuisuni qqallinnissaq qilanaaraarput, pisariaqarluinnarpormi allanngortoqarnissaa.

Imeriaaseq allanngortinneqassaaq
Aningaasarsinermut atatillugu imernerup sualulluinnartarnera Tasiilami kisimi pineq ajorpoq. Tamanna illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlaqisuni ajoraluartumik aamma pisarpoq. Amerlasuut tamanna nalunngilaat Imerpallaarneq navianarpoq– imerpallaartumut taassumalu avatangiisiinut.

Kulturi allanngortissaaq sapaatit akunneri tamaasa imerpallaarneq akuersaarneqarsinnaajunnaartillugu. Politiit nalunaarutaasa ullumikkut takutippaat, angajoqqaat aqunneqarsinnaanngitsumik imerlutik meeqqaminnut akisussaaffitik puigortaraat, inersimasullu silaqartillutik akuerisinnaanngisaminnik iliortarlutik.

Ataatsimut iliuuseqartoqartariaqarpoq
Inuiaqatigiinnit tapersersorneqanngippat imeriaaseq qinigaasut allanngortissinnaanngilaat. Innuttaasut atasiakkaat isummertariaqarput, ingasaallugu imernerup inuuniarnikkut tarnikkullu sunniutai takusariaqarpaat pissusertillu allanngortillugu, taamaaliornikkut meeqqat inuusuttullu inersimasunik amerlanerusunik maligassiuisoqalerlutik. Taamaammat siunissami qanoq pisoqarnissaa pillugu Tasiilami innuttaasut ataatsimiitinneqareersimammata nuannerpoq.

Sukkasuumik aaqqiissutissaqanngilaq
Imeriaatsimik allannguineq imigassamilluunniit pisisinnaanerup killilerneqarnera ajornartorsiutinik tamanik "imaaliallaannaq" aaqqiinavianngillat. Ajortoq sorlarpassuaqarpoq, imerneq amerlasuunik pissuteqarpoq. Kinguaassiutitigut atornerluineq, nakuuserneq imminortoqartarneralu kinguaariinniit kinguaariinnut amerlasuutigut kingornunneqartarpoq. Meeqqat angajoqqaaminnit, namminneq sumiginnarneqarlutilluunniit atornerlunneqarsimasunit, sumiginnarneqarput. Inuillu ataasiakkaat inuunerlunnerminniit namminneerlutik qaangiinissamut nukissaqanngillat. Ikiortariaqarput.

Ikiuisoqarpoq
Suliniutit amerlasuut aallartisarneqarput.

Angalaqatigiittartut, meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutimikkut atornerlunneqarsimasunik ikiuisartut, aasaq manna Tasiilamiipput Tasiilallu eqqaani nunaqarfiinniillutik. Sulineq aallartisarneqarpoq, kisianni meeqqat inuusuttullu kingunerluutiminnik katsorsarneqarnissamut maannamit neqeroorfigineqassapput.

Meeqqanut inuusuttunullu orniguttarfik Tasiilami 2020-mi ammarneqarpoq. Orniguttarfik sapaatit akunnerisa naanerat allortarlugu ammasarpoq tassanilu meeqqat inuusuttullu angerlarsimasinnaanngikkaangamik toqqissisimasumik unnuiffissaqarput. Kalaallit-qallunaallu suleqatigiinneranni innersuussutit ilaattut orniguttarfik pilersinneqarpoq.

Alliaq, inunnut qaniginerpaasaminnut nakuusertartunut akeqanngitsumik neqeroorutaasoq, septembarip aallaqqaataat aallarnerfigalugu ammasarfii sivitsorneqarput. Innuttaasut kamassaminnik aqutsinissamut ajornartorsiuteqartut taamaalillutik ajornannginnerusumik ikiortissarsiorsinnaalerput. Oqarasuaatikkut attaviit ullut tamaasa maanna ammasalerput – aamma sapaatit akunnerisa naaneranni, taamaalinerani ilaqutariit pisariaqartitsigajuttarmata.

Kommunit – kalaallit-qallunaallu suleqatigiinnerat aqqutigalugu – ikiorneqarput meeqqat pillugit suliarpassuit katersuussimasut suliarineqarnissaannut. Tasiilaq immikkoortuni siullersaalluni 2019-imi ikiorneqarpoq, siunertamullu amerlanerusunik aningaasaliisoqarsimavoq ungasinngitsukkut aappassaanik ikiuinissaq aallartissinnaanngorlugu.

Killiliisa kinguaassiutitigut innarliinerit paqumigineqarnerat nungutinnissaanut iluaqutaasussamik internetikkut silarsuarmik pilersitsisimavoq. Killiliisa innarlerneqarsimasut inuunerminnik ingerlatitseqqinnissaannik ikiuisussanik piviusulersaarummik isiginnaagassiorsimavoq, internetsikkut tusarnaanreqarsinnaasunik aallakaatitassiorluni allatulluunniit paasissutissiisussanik atortussiorluni.

Iluamik ingerlalerpugut
- Ilisimavarput amerlasuunit ikiuinissap anngunnissaa arriippallaartutut isumaqarfigineqarmat. Meeqqammi inuusuttullu naalliuuteqarnerat eqqarsaatigalugu annernarpoq. Ajornartorsiutit piaartumik aaqqikkusuppavut. Kisianni inuuniarnikkut tarnikkullu ilungersunartumik ajornartorsiutit ajoraluartumik imaaliallaannaq aaqqinneqarsinnaanngillat. Piffissartornarpoq. Aqqutissarli eqqortoq aqqutigaarput, taama oqarput Kirsten Fencker aamma Mimi Karlsen.

Oqaloqateqarnissannik pisariaqartitsivit? Meeqqat, inuusuttut inersimasullu tamarmik oqaloqateqarnissamik allaqateqarnissamilluunniit pisariaqartitsisut Tusaannga attavigisinnaavaat oqarasuaammut 801180 imaluunniit uunga sms-erluni 1899. Tusaanngamut saaffiginninnermi kinaaneq isertortuuvoq saaffiginninnerlu akeqarani – Tusass imaarussimagaluarpalluunniit aamma sianersinnaavutit.



Paasisaqarnerunissamut attavigineqassaaq Naalakkersuisup allattaa Naja Lynge Petersen e-mailimut: nlyp@nanoq.gl aamma mobilimut 27 02 43.