Meeqqanut pinasuartumik ikiorsiisarneq pitsanngorsaavigineqassaaq

Meeqqat angerlarsimaffimminni imaluunniit atuarfimminni ajornartorsiutinik misigisaqaraangamik ikorneqarnissaq pillugu sumut saaffiginnissinnaallutik nalussanngilaat. Inersimasut amerlasuut oqarasuaatikkut siunnersuisarneq assut iluaqutigisimavaat. Naak ikiorneqarnissaq pisariaqartikkaluarlugu, meeqqat suliniummik taassuminnga annertoqataanik atuinngillat.

Inersimasut akornanni Tusaannga iluatsilluarsimavoq, kisianni neqeroorutip meeqqanit atorneqartarnissaanik suliniuteqarneq patajaallisaavigineqassaaq. Naak meeqqat ikiortariaqartut amerlagaluaqisut imaluunniit inersimasunik oqaloqatissaminnik amigaateqaraluartut, meeqqanit oqarasuaat inersimasutulli atorneqartiginngilaq. Meeqqannut inersimasunullu nakuusernermik, kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermik, atornerluisuunermik, imminoornermik aamma nalinginnaasumik atugarissaannginnermik misigisaqartunut Tusaannga kinaassutsimik isertuussilluni siunnersuisarfiuvoq. Taamaammat Tusaanngap ilisimaneqarnerata siaruarterneqarnissaanut ilassutitut aningaasaliissutissatut innersuussutigineqartoq 0,5 mio. kr.-iusoq akuersissutigineqarpoq. Tusaannga 2019-imi atulersinneqarpoq aamma oqarasuaatikkut SMS-ikkullu siunnersuisarfiulluni.

2020-imi saaffiginnittut 17%-ii inersimasuninngaanneernatik meeqqaninngaanneersuupput. Saaffiginnittartut pingaarnertut illoqarfinninngaanneertarput, aamma ikioqquneqarnissaq pineqartillugu nunaqarfinni aarlerinartorsiortut ikioqquneqarneq ajorput. Taamaallaat nunaqarfinni innuttaasut 1,1%-ii Tusaanngamut sianersimapput, illoqarfinnilu najugalinnut kisitsit taanna 2,5%-iuvoq. “Meeqqat oqarasuaammik sianernerinnakkut kinaassutsitik isertorlutigit inersimasumik oqaloqateqarsinnaagamik taamaalillutillu pisariaqarpat ikiorneqarnissamik periarfissaqarlutik, meeqqat tamarmik ilisimassagaat qularissanngilarput. Meeqqat nipaat pingaaruteqarput - tusarnaassavagut nalussanngilaallu ikiortuassagatsigit. Sumi ikiorneqarsinnaanertik pillugu ilisimasaasa pitsanngorsaaviginissaat taamaammat Naalakkersuisutut siullertut suliaraara”, Eqaluk Høegh oqarpoq.

Nalinginnaasumik meeqqat inuusuttullu aarlerinartorsiortut pitsaanerusumik ikiorneqartassapput. Meeqqanut inuusuttunullu pitsaasumik inuuneqartitsinermik pilersitsissagutta pitsaaliuineq pingaaruteqarpoq, aamma meeqqanut inuusuttunullu aarlerinartorsiortunut pitsaaliuinermik suliaqarneq ingerlavoq – ilaatigut kalaallit- qallunaallu suleqatigiinnerisigut ingerlalluni. Taamaattoq kisitsisit tamarmik meeqqat inuusuttullu massakkut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinerannik tikkuaapput. Meeqqanut inuusuttunullu ikiuinerup pitsaanerulersinneqarnissaa ilungersuutigisariaqarparput, taamaalilluni kingunerluutit minnerpaaffimminiitinneqarniassammata.

Paasisaqarnerunissamut attavigineqassaaq Naalakkersuisup allattaa Julia Lynge Ezekiassen, e-mail: jeze@nanoq.gl imaluunniit oq. + 299 25 78 54