Eqqaaniut - Lars Vesterbirk, inuusoq. 2. april 1946, toqusoq. 29. maj 2021

Lars Vesterbirk kriminalkommisær Charles Vesterbirk aamma Grethe Larsenip erneraat. Lars 1973-mi Kirstenimut katippoq, qitornaraallu Claudia aamma Kim. Toqussi tikillugu Larsip tusagassiortoq atuakkiortorlu Susanne Bernht inooqatigivaa.

Lars Nykøping Falster Katedralskolemi 1965-mi ilinniarnertuunngorpoq, 1972-milu Cand. Jur-itut Københavnip Universitetianiit soraarummeerluni. Soraarummeernermi kingorna ministerimut allatsitut Kalaallit Nunaata Ministeriaqarfiani allatsinngorpoq, kingornalu fuldmægtigitut Kalaallit Nunaata Landshøvdingiani 1973-miit 1977-mut. 1978-mi Lars aallartitaavoq ”Special assistant to the Commissioner of N.W.T., Covernment of the North West Territories, Canada”, malitsigalugit atorfiit arlallit Kalaallit Nunaata Ministerieqarfiani, Namminersornerullutik Oqartussani 1982-mi atorfininnissami tungaanut.

Lars assigiinngitsorpassuartigut atorfilittatut suliffimmini ineriartorsimavoq, ministerip allattaaniit, fuldmægtigimut, allaffimmi ittutut, tamatumalu kingorna pisortatut aammalu kingunerani sinniisutut aallartitatut.

Lars inatsisilerituutut pikkorissuuvoq, kisiannili isumaqatigiinninniallaqqinnera, diplomatiunera, siuttuunera, atorfilittatullu aalajaattuunera, kinaassusaa minnerunngitsumillu pisut assigiinngitsut qeqqanniissinnaassusaata, Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaani nutaanerusumi atorfilittat malunnaateqarnerpaat ilagilersimavaat.

Lars aallarnisaasuuvoq, piffissami taamanikkut assigiinngitsorpassuartigut Kalaallit Nunaanni siullersaalluni. Kalaallit Nunaat ataavartumik, pissaganartumik sukkasuumillu allanngoriartorfimmiippoq. Aqagussaq sunik nassataqarumaarnersoq ilisimaneqarpiartanngilaq, tamannalu Larsip iluarisimaartarsimavaa, atorfilittallu iluanni tulluussallaqqissuuvoq, suulluunniit suliakkiutigineqartut, imminulluunniit suliakkiutigisani suliarisinnaasarlugit. Naatsumik oqaatigalugu malunnaateqanngitsumik siuttuuvoq, politikkerit kissaataannik piviusunngortsisuusartoq. Malunnaateqanngitsutullu oqaatigisassaanngikkaluarpoq, illuatungaanilli sutigut tamatigut qimasuunera arajutsisassaanngivilluni.

Piginnaasaasalu taakkorpiaat takutissimavaat, ukiuni taakkunani tulliuttorpassuarni aalajangiilluinnartuusimanerat, Larsimut aammalu minnerunngitsumik Kalaallit Nunaannut.

1982-mi Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani allaffimmi pisortatut namminersornerullutik oqartussat Danmarkimi allaffimmi siuttussamik ujaasipput, sulisussarsiorlunilu allagarsiinermi maluginiarneqalereersinnaavoq, atorfiusoq siammaseqisumik suliaqarfiusussaq, Larsillu siammasissumik piginnaasaanut tulluarluinnartumik.

Sulisussarsiorluni allakkami ima nipeqarpoq:

”Allaffimmi pisortap ataatsimut allaffiup akisussaaffiginerata saniatigut, suliassat naalakkersuisoqarfiit allat soqutigisaat qallunaat naalakkersuisuinut suliarissaasa ilagissangaat. Suliassattaaq ilagaat namminersornerullutik oqartussat iluani sulisut Danmarkimiittunut sulinermi isumaqatigiissutaannut isumaqatigiinninniartartussatut. Allaffimmi pisortattaaq nunat tamalaat akornanni aalisarnermut tunngasunut isumaqatigiinniinniartartussatut peqataasartussaassasoq. Allaffimmi pisortaq suliffeqarfiup tamarmiusup iluani ataqatigiissaarisuusimavoq, namminersornerullutik oqartussat Danmarkimi suliffeqarfiutaanni ingerlatsinermi aammalu inatsisitigut aaqqissuussaanermi tapertaasartussaalluni. Atorfimmuttaaq qallunaat pisortaaqarfianiit aamma kalaallit atugarisaannik paasissutissiinissamik pisussaaffeqarneq ilaavoq, taassuma ataaniillutik kalaallit atugarisaat kultuurikkut kattuffinni. Aammattaaq Kalaallit Nunaata soqutigisaanut apeqqutini namminersornerulllutik oqartussat qitiusoqarfianut nalunaaruteqartassaaq. Allaffimi pisortap qaninnerpaatut sulisitsisorissavaa namminersornerullutik oqartussat qitiusoqarfiata allaffiani allattoqarfiup pisortaa.”

Lars allaffimmi pisortatut ulloq 1. november 1982 atorfinitsinneqarpoq tamatumunngalu atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt telex-imik allakkamini ima allappoq ”Pitsaasumik aalajaattumillu piffissami aggersumi suleqatigiilluarnissarput qilanaaralugulu nuannaartugaarput”.

Taakku marluk akunnerminni takorloorsimanngilaat, inuunerup sinneranut ikinngutigiilernermut qanimullu ukiorpassuarni suleqatigiilernermut aallarniutaasoq.

Lars nammineerluni imminnut ”marlulissatut avissaartitassaanngitsutut” taasarsimavoq, piffimmilu tamatumani Kalaallit Nunaata Europami ataatsimoorfianniit aniniarnerminniit isumaqatigiinninniarnerit ingerlappaat. Taakku marluullutik EU-mi illoqarfiit pingaarnersannut Bruxellesimullu angalaannartuusimapput, EU-p isumaqatigiissutaani Grønlandsprotokollianut piumasaqaatissat qulakkeerniarlugit. Isumaqatigiinniutaasullu inaarutaat piariigaq politikkikkut akuerisassanngorluni 1984-mi naammassivoq, kisiannili inaarutaasumik akuersissutigineqarnera aatsaat februarimi 1985-mi piareerpoq. Aalisarnermut isumaqatigiissut aammalu akitsuuteqanngitsumik kalaallit aalisagartaasa europami niuffaffiinut eqqussisinnaaneq angusaavoq ajugaanerusoq Kalaallit Nunaannut iluaqutaasoq. EU-p tununneqannginnissaa, Kalaallit Nunaatalu nunarsuarmioqataanissaat Larsimut pingaaruteqartuusimavoq.

Lars Namminersornerullutik Oqartussani pisortatut ivertinneqarpoq februaarip 1-anni 1988 31. januar 1987-p tungaanut, Nuummi atorfeqartitaalluni. Namminersornerullutik Oqartussat ukiut qulinngortorsiorneranut atatillugu, akerleriittumik oqaatigivaa nunanut allanut susassaqarferpiaap nukinnik annertuunik namminersornerullutik oqartussani tigusiffigisaraa aammalu piffissaanngitsukkut qinersisarnernut naalakkersuisunillu nutaanut pissutaasartoq. Kalaallit Nunaat amerikarmiut sakkutooqarfiata angerlarsimaffigivaa, pissusissamisuuinnassasorlu inuiaqatigiit pissutsinut taakkununnga soqutiginninnissaat, qallunaat nalagaaffianit namminersornerullutik oqartussanilluunniit akisussaaffigineqaraluarpata.

1989-1992-mut Lars Namminersornerullutik Oqartussat Danmarkimi allattoqarfiani Københavnimi pisortaavoq. Kalaallillu tungaanniit isumaqatigiinninniartut aqutsisuatttut peqataasimavoq, amerikarmiut Kangerlussuaq, Kulusuk aamma DYE-stationit qimanneqarmata. Sulissutigisimavaalu, Kalaallit Nunaata isumaqatigiinniaqataasutut akuerineqarnissaat aammalu isumaqatigiissummut illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut tunngassutilimmut atsioqataanissaa. Isumaqatigiissullu tunngaviliisuuvoq, Kalaallit Nunaata, nunamut namminermut tunngasuni isumaqatigiissutinut, suungaluartunulluunniit atsioqataasarneranut. Alloriarnerlu Kalaallit Nunaata ineriartoqqinneranut diplomatimillu sulinermi peqataasarnermut pingaarutilerujussuuvoq.

Junip 1-ani 1992-mi Kalaallit Nunaata sinniisussaanut EU-mi (Bruxelles) atorfinitsinneqarpoq, nunat tamalaat akornanni sulisimaneranik misilittangai tunuliaqutaralugit. Danmarkip Ambassadeani Bruxellesimi atorfeqartinneqarpoq. Sinniisoqarfimmik pilersitsiniarluni sulinerup, kalaallit nunaatalu isiginnittariaasiannit paasisaqarnerunissaq pilersissimavaa aammalu qulakkeerniarsimallugu nunat kalaallit nunaanni naalakkersuisut oqaluuserisaannut inussiarnersinnaasunut attaveqaasersuinissaq ukiuni siullerni pingaarutilinnilu kalaallit nunaata Bruxellesimiinnerani qulakkeerniarsimavaa. Sunniiniartut kateriffiat eqiteruffiallu Kalaallit Nunaata EU-mi pingaarutilinnik isumaqateqarfiat. Lars Vesterbirk taamaasilluni Kalaallit Nunaanni siullerpaalluni diplomatitut aallartitaavoq, taamaasillunilu atorfilittatut tunngaviliisuulluni kalaallit diplomatiannut.

1. februar 1995 Lars piffissami aalajangersimasumi Aatsitassarsiornermut direktorateqarfimmi atorfinitsinneqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussanut aatsitassanut susassaqarfiup angerlaanneqarnerani suleqataasimavoq. Sullissiviullu Kalaallit Nunaanni aatsitassaqarfimmik nuussineq iluatsilluarpoq, Aatsitassanut Uumaatsunut ataatsimut siunnersuisooqatigiinnut qallunaallu naalakkersuisuinut suleqatigiinneq pitsaasoq attatiinnarneqarpoq, Aatsitassanullu direktorateqarfik Namminersornerullutik Oqartussanut allattoqarfianut iluatsittumik ilannguppoq.

November 1997-mi Lars namminersornerullutik oqartussanut aallartitatut Bruxellesimi toqqarneqarpoq, taaguutigilerlugu sinniisoqarfiup pisortaa aammalu ministerimut siunnersorti. Ukiut tulliuttut qulit EU-mi isumaqatigiinninniarnerni aalajagiisorujussuarni siuttuusimavoq, aalisarnermut isumaqatigiissutit nutarterneqarnerat, OLTeermiut kattussuunnerisa isumaqatigiissutaata ineriartortinnerani, minnerunngitsumillu periarfissanik pilersitsiniarnermi inernerusumi taaguutilimmi ”Qaannamik-isumaqatigiissut”. Isumaqatigiissutaavorlu, Kalaallit Nunaata isumaqatigiissutitigut EU-mut attaveqarnerata aalisakkaniit ilinniartitaanermut aammalu nunarsuarmioqatinut attaveqaataalersoq nunat imarpiup akianiittut nunasiaataasimasunullu ilassusiuutaasoq.

Decemberip naanerani 2008-mi Larsi suliffimminiit tunuarpoq. Tassunga atatillugu atorfilittatut suliffigisaminiit tunuarniuteqarpoq, utoqqalinersiuteqalernissani siunertaralugu. Ilaatigullu ima allappoq ”Kalaallit Nunaannut Namminersornerullutik Oqartussanilu Kalaallit Nunaanni ukiuni 40-ni sulisimanera nuannaarutigisimaqaara, maannakkulli misigisimavara kiffartuussinermi pisussaaffinga naammassisimallugu.”

Naalakkersuisut Siulittaasut Hans Enoksen ilaatigut Lars Vesterbirkimut allappoq ”Kalaallit Nunaata Namminersorlutik Oqartussaniit ukiorpassuarni kalaallit inuiaqatigiivinut atorfeqarnerni suliarisimasavit qutsatigineqarnerat oqaatigissavarput”

Lars Vesterbirk atuuffimmini sulinerminilu, Kalaallit Nunaata ineriartornerani, sulisorisamilu piginnaasaqarnerulernissaannut ineriartortitsinermini piginnaasanik tappiffeqarluinnarluni aamma Kalaallit Nunaata nunarsuarmiuniit ilisimaneqarnerulernissaanut siuarsaanissamut ilisimaarinnittuuvoq. Ilisarisimasaqartuuvoq immininerminut suliffianullu orniguttartunik, Kalaallit Nunaata atorluagaanut iluaqutaanullu.

Lars Kalaallit Nunaannut uummatilipilussuuvoq, tamannalu inuunermini tikkuutitut atorsimavaa, tukkortuunerata inuppassuit tuppallersittarpai – sulisut, ittuusut Kalaallit Nunaani, Danmarkimi nunarsuarmilu politikkimi sulialinni. Soraarninngoreeraluarluni Larsi Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnini attattuarpaa, oqaloqateqartarnermigut aammalu qanittumiit ungasissumiillu tikeraartoqartarnermiugut Lollandimi najugaqarfianut, eqqaassutissap ”Dodekalitten”-ip akianiittumi. Dodekalitten eqqaassutissaavoq inungasoq meterit arlalittut portussusilik lollandip narsartaani ilungasunngorlutik Smålandip imartaanut isikkivilimmi inissisimasoq, nunami oqaluttuassatalissuarmi ilusilersukkat nipilersukkallu kattutat akornanni. Lars naggatissi tikillugu, immikkuullarissumik misigisassaavoq, ittoq qasiartuunngitsoq qalipaatigissaartunik oqaluttuaatinik ulikkaartoq.

Lars Vesterbirk Nersonaat sølv-iusumik 1990-mi nersornaaserneqarpoq aammalu Ridder af 1. grad af Dannebrogsordenenimi.

Lars Vesterbirks eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.