Lars Vesterbirk-imut eqqaaniut

Lars Vesterbirk-p qimagunneratigut, aalisarneq piniarnerlu pillugit nunarsuarmioqatitta akornanni oqaluuserisassanngoraangata, pingaarutilimmik annaasaqarpugut

Lars Vesterbirk Namminersorlutik Oqartussat iluani suleqatiminit qaninnernit maqaasineqarnissaa qularnanngilaq, taannaagami aalisarneq piniarnerlu pillugit Kalaallit Nunaata Nunarsuillu allat akornanni suliassaqalersillugu ataqatigiisitsisarsimasoq. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi sulisuusunut siunnersuiuarnini unitsinngilaa naak suliffini 2009-mili qimakkaluarlugu.

Lars Vesterbirk piffissami 1992-imiit-1995-mut aammalu 1998-imiit 2009-mut Namminersornerullutik Oqartussani/Namminersorlutillu Oqartussani Bruxelles-imi aallartitani ittuuvoq aammalu atorfeqarnini tunngavigalugu suliassarpassuarni ilaatigut ilungersunarsinnaasuni kiisalu EU-mut, aalisarneq piniarnerlu pillugit isumaqatigiinniarnerni peqataasarluni. Pingaartumik Lars Vesterbirk aalisarneq pillugu EU-mut isumaqatigiiniarnerni peqataasarsimavoq, EU-mi ataatsimiititaliarsuarmi, tunisassianik puisineersunik inerteqqutigineqalernerani ataatsimiinnerni peqataasarluni kiisalu EU-p ataatsimoortumik arfanniarneq pillugu isummersorneranut ataatsimiinnerni peqataasarsimalluni.

Kalaallit Nunaata EU-mit anineranut tunngatillugu pappiaqqat 4-mat ataatsimoorussat suliarineqarput. Kalaallit Nunaata soqutiginerpaasaa tassaavoq ukiut siulliit Aalisarnermut Isumaqatigiissut. Lars Vesterbirk-ip Kalaallit Nunaani Aalisarneq pillugu soqutigisaqaqatigiit akornanni ataqatigiinneq aammalu isumaqatigiinniarnermi Kalaallit/Qallunaallu aallaartitaasa akornanni ataqatigiinneq pilersippaa. Lars Vesterbirk-ip siusinnerusukkut direktør-iusoq aammalu Danmark-mit aallaartitaqarfiani pisortaasimasoq Einar Lemche suleqatigilluinnarpaa, Immikkoortortaqarfimmi Ittuusoq Emanuel Rosing aammalu Immikkoortortaqarfimmi Ittuusoq Amalie Jessen suleqatigalugit. Tamatuma saniatigut suleqatigiinneq pitsaasoq maanna peerutereersorlu Finn Lynge-lu ingerlappaa, Nunanut Allanut ministeeriaqarfimmi Kalaallit Nunaat pillugu siunnersortaasimasoq. Aammattaaq Lars Vesterbirk-ip pikkorilluinnarluni maannakkut soraarninngorsimalersoq Nunanut allanut ministeeriaqarfimmi /EU-mi aallartitaqarfimmi atorfilik Ole Samsing suleqatigisarsimallugu.

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani soqutigisaqaqatigiit tamat akornanni Lars Vesterbirk ukiut ingerlanerini ikorfartuilluartuusimavoq pingaartumik aalisarnermut isumaqatigiissutip 2003-mi iluarsartuunneqarnissaata tungaanut, kiisalu tamatuma kingorna EU-mut Suleqatigiinnissamik Isumaqatigiissutip pilersinniarneqarnerani pilersinneqarneranilu pingaaruteqartumik sunniuteqarluni. Soqutigisaqaqatigiit akimorlugit suleqateqarsinnaassusiata suleqatikkuminarneratalu isumaqatigiissutit piviusunngorsinnaanerat qulaakkeerpaa. Vesterbirk-ip sulinermigut Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnerani innuttaasunut iluaqutaasussanik pilersitsinermut annertuumik qularnaarinnippoq aammalu tamatuma saniatigut illuatungeriit akornanni politikkimik ingerlatsinermi toqqissisimanermik ingerlatsiffiusumik pilersitsilluni.

Tunisassiat puisinersut pillugit EU-mi nioqqutigineqarsinnaanerisa inerteqqutigineqalerneranut atatillugu piniartunut minnerpaamik ajoqusiisinnaanera Lars Vesterbirk-ip suleqataaffigaa, tunisassiat puisineersut tunisaajunnaarnissaannik EU 1983-imi siullermeerluni aalajangernerata kingorna aammalu 2006-p aallartisimalernerani sukaterineqarmat isumaqatigiinniarnerit aallarteqqinneqarlutik   2009/2010-milu Peqqussummik iluarsartuutamik kinguneqartumik.

Lars Vesterbirk isumaqatigiinniaqataasullu isumaqarput Inuit immikkut isiginiarneqarnerat imaluunniit tuniniaaneq tamarmi unitsinneqassagaluarpat assigiinnaraa ”pest imaluunniit kolera”. Taamatut oqartoqarneranut peqqutaavoq EU-p Kalaallit Nunaani piniartut aammalu naggueqatigut Inuit immikkoortitatut isiginiarmagit tassami tunisassiat puisineersut aalisakkatulli tunisassiatut uagutsinnit isigineqarmata.  Lars Vesterbirk-ip nakkaannarumannginnerata ilungersornertuneratalu tunisassiat puisineersut EU-mi tunisaajunnaartitaaniarnerat ukiorpanni isumaqatigiinniutigineqarpoq matumani Kalaallit Nunaat toqqaannaq isumaqatigiinniarnernut akuulersillugu tamannalu 2009/2010-mi inuit immikkut isigineqarnissaannik inerneqarpoq aammalu suli ullumikkut atuuttumik 2015-imi tamanna sukateriffigineqarluni.

Nunarsuaq tamakkerlugu Arferit pillugit Ataatsimiititaliarsuaq-mut EU pisassat pillugit isumaqatigiinniarnissamik ingerlatsinialeraangat Lars Vesterbirk EU-p akisussaaffiisa iluani isumaqatigiinniarnernut peqataasarpoq aamma. Tamatumanilu Kalaallit Nunaata arfanniarnermut tunngatillugu piginnaatitaaffiinik innarliisinnaanerup minnerpaaffimminiinnissaa siunertaasarpoq. Tassami nunat EU-mut ilaasortat amerlanersai arfanniarnermut akerliupput aammalu Danmark EU-mut ilaasortaammat, EU-milu IWC-mut isumaqatigiinniarsinnaatitaaneq tigumiarneqarluni, suliassat Bruxelles-imi Lars Vesterbirk-imut apissittarput. Kunngeqarfimmi arfattassat pillugit isumaqatigiinniarnerni Danmark nerrivimmi siullertut issiasuusarpoq. EU ullumikkut arfanniarneq pillugu ataatsimoorusssamik isumaqarpoq taamaattumillu Kalaallit Nunaanut tunngatillugu ilaatigut inissisimanerata akimorniarnera ajornakusoorsinnaasarluni. Lars Vesterbirk-ip Kalaallit Nunaata EU-mut isummanik nutaanik pilersitsisinnaanera aamma sulissutigisimavaa, taamaalilluni misigissutsit kisiisa tunngaviginagit aalajangiinerit pisinnaaleqqullugit.

Lars Vesterbirk-ip ukiorpassuarni Bruxelles-imi atorfeqarnerata aammalu EU-p iluani periutsinik pissutsinillu ilisimasaqarluarnerata Kalaallit Nunaat angusaqarluartittarpaa. Lars Vesterbirk-ip inuttut pissusaata aammalu EU-mi pissutsinik ilisimasaqarluarnerata piginnaasaqarluarneralu Kalaalllit Nunaata iluaqutigisimaqaa.

Lars Vesterbirk-ip qimagunneratigut Kalaallit Nunaat EU-mut attaveqarnermi sunniuteqarluarnermini annertuumik  kinaassusiliinerminik  annaasaqarpoq.

Lars Vesterbirk-ip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik sinnerlugu

 

Jørgen Isak Olsen

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaaneq