2021-mi misileraalluni aalisarneq

Naalakkersuisut aalajangerput 2021-mi aalisakkanik misileraalluni arlalinnik aalisartoqassasoq, siunertaralugu nunatta imartarujussuani nutaanik aalisarfigineqarsinnaasunik periarfissarsiornissaq.

Taamaattumik aalajangiunneqarpoq aalisakkanik assigiinngitsunik misileraalluni aalisartoqassasoq, sumiiffiit aalisakkanik siumorneqarsimanngitsut aamma sumiiffiit aalisarfigineqarsimanngisaannartut aalisarfigineqassallutik.

Misileraalluni aalisarneq ima nassuiarneqarsinnaavoq, uku siunertaralugit aalisarnertut:
  • aalisagaqatigiinnik misissuineq, ilisimasaqarfigineqanngitsunik
  • aalisarfinnik misileraaneq, ilisimasaqarfigineqanngitsunik
  • aalisariaatsit atortullu nutaat atorlugit aalisarnermik misileraaneq
Misileraalluni aalisarnissamut akuersissutinik kingusinnerpaamik apriilip aallaqqaataa 2021 nallertinnagu qinnuteqartoqarsinnaavoq.

Misileraalluni aalisarnissamut qinnuteqartoqarsinnaavoq, immersuiffissaq atorlugu qinnuteqartoqarsinnaalluni. Uani

Misileraalluni aalisarsinnaanermut akuersissutit qinnuteqareernikkut pineqarsinnaapput. Pinngortitaleriffiup aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup innersuussutai tunngavigalugit misileraalluni aalisartoqassaaq. Misileraalluni aalisartoqareerpat aalisarneq pillugu nalunaarusiortoqassaaq.

Misileraalluni aalisartoqareerpat misileraasimaneq nalilerlugu allaaserinnittoqassaaq.

Inussiarnersumik maluginiaqquarput misileraalluni aalisakkat pisassiissutigineqartussat qinersisoqareerpat, nutaanik Naalakkersuisunngortitsisoqareerpat aatsaat pisassiissutigineqassammata.

Qinnuteqartunut pisassiisoqareerpat Naalakkersuisullu pisasseereerpata qinnuteqarsimasunut pisassinneqarsimasunullu aalisarsinnaanermut akuersissutinik tunniussisoqassaaq, aalisarsinnaanermullu akuersissummik tunineqanngitsut akuersissummik tunineqannginnerinut tunngavilersuummik ilisimatinneqassapput.
Aalisakkanik taaneqanngitsunik misileraassalluni kissaateqartoqarpat, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut saaffiginnittoqarsinnaavoq; apnn@nanoq.gl


2021-mi misileraalluni aalisarneqarsinnaasut:

Saarullinnik, qaleralinnik, nataarnanik, najorpalikkanik, langenik, qeeqqanik eqalunnillu Tunumi sinerissap qanittuani ningittakkersorluni qassusersorluniluunniit aalisarneq
Suunerat: Aalisarfinni ilaatigut nutaani atortut ilisimaneqartut atorlugit aalisakkanik ilisimaneqareersunik aalisarneq

Aalisakkanik assigiinngitsunik 1000 tonsinik Tunumi sinerissap qanittuani pisassiissutinik aalisartoqarsinnaavoq. Aalisarnerup Kalaallit Nunaannut iluaqutaanissaa qulakkeerniarlugu aamma misileraalluni aalisarnissamut pisassiissutit 100 procentii Kalaallit Nunaanni tulaanneqartussaatitaapput.
Misileraanermi akuersissut aalisariutip piginnaasaanut aalisarnermullu pilersaarummut naapertuutsinneqassaaq, taamaattoq aalisariutip ataatsip amerlanerpaamik 300 tonsit pisarisinnaavai.

Piujuartitsineq siunertaralugu aalisarnerup teknikikkut iluarsartuussivigineqarnera pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu misileraalluni aalisarnermut akuersissummik immikkut akuersisoqassaaq, naak aalisariutit angigaluartut sinerissap qanittuani misileraasinnaallutik. Misileraalluni aalisarnissamut aalisarsinnaanermut akuersissutit sumiiffimmut tunngaviusumik killeqarfiup avataani sømilinik pingasunik avasitsigisumut atuutissapput.



Avataani guldlaksit
Suunerat: Imartani ilisimasaqarfiunngitsuni aalisakkanik ilisimaneqanngitsunik atortut ilisimaneqareersut atorlugit ilisimasassarsiorneq

Avataasiorluni guldlaksinik misileraalluni 3.500 tonsit 2021-mi aalisarneqarsinnaapput. Akuersissut sumiiffimmi aalisarfiusussamut saarullinniarnissamut suluppaagarniarnissamullu ilanngullugu taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq. Aalisarneq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu pisassiissutit ilaat EU-mut immikkoortinneqarsinnaapput.

Tunup avannaani aqutsiveqarfimmi saarulliit
Suunerat: Imartani ilisimasaqarfiunngitsuni aalisakkanik ilisimaneqanngitsunik atortut ilisimaneqareersut atorlugit ilisimasassarsiorneq

Tunup avannaani aqutsiveqarfimmi saarullinnik 3.000 tonsinik misileraanissamut pisassiisoqarpoq. Misileraanermi akuersissut aalisariutip piginnaasaanut aalisarnermullu pilersaarummut naapertuutsinneqassaaq, taamaattoq aalisariutip ataatsip amerlanerpaamik 400 tonsit pisarisinnaavai.

Aalisarnermut akuersissut annerusumik piumasaqaatitaqarpoq; soorlu assersuutigalugu misiligutissamik tigusisoqarsinnaassasoq assigisaanilluunniit, taanna akuersissummik tunniussinnginnermi APNN-mit aalisarnermillu soqutigisallit suleqatigalugit, KANUAANA-mit aamma Pinngortitaleriffimmit aalajangersarneqarpoq.

Kitaani inalugallit

Suunerat: Aalisakkanik ilisimaneqanngitsunik sumiiffinni ilisimaneqanngitsuni ilaatigut atortut ilisimaneqartut atorlugit ilisimasassarsiorneq

Inalugalinnik misileraalluni aalisarsinnaasoqarpoq aqutsiveqarfiit maannakkut atuuttut naapertorlugit (imartami sinerissap tunngaviusumillu titarnerup aalisarnikkut oqartussaaffiup killingata 3 sømilit avataanniittup akornanni) kissavaasanik aalisarfiusartuni, immap naqqanik atuareerneqarsimasuni:
1) Nuup eqqaa
2) Attup eqqaa
3) Sisimiut kujataanni (Saqqaq)
4) Sisimiut avannaanni (Kangaarsuk)
Inalugalinnik kitaani 800 tonsinik imartanut sisamanut tamarmik 200 tonsinik assigiimmik pisassiiffigineqartuni misileraalluni aalisarneqarsinnaapput. Misileraanermi akuersissut aalisariutip piginnaasaanut aalisarnermullu pilersaarummut naapertuutsinneqassaaq, taamaattoq aalisariutip ataatsip amerlanerpaamik 400 tonsit pisarisinnaavai.

Kitaani sinerissap qanittuani siuterorsuit
Suunerat: Imartani ilisimasaqarfiunngitsuni aalisakkanik ilisimaneqanngitsunik atortut ilisimaneqareersut

Kitaani pullasersorluni siuterorsuarnik misileraalluni 1.000 tonsinik aalisartoqarsinnaavoq. Misileraanermi akuersissut aalisariutip piginnaasaanut aalisarnermullu pilersaarummut naapertuutsinneqassaaq, taamaattoq aalisariutip ataatsip amerlanerpaamik 250 tonsit pisarisinnaavi.

Aalisariutinik mikisunik Kitaani sinerissap qanittuani eqalukkat
Suunerat: Aalisakkanik ilisimaneqanngitsunik ilaatigut sumiffinni ilisimaneqanngitsuni atortut ilisimaneqartut atorlugit ilisimasassarsiorneq

Kitaani sinerissap qanittuani amerlanerpaamik aalisariutit marluk eqalukkat 600 tonsit misileraalluni aalisarsinnaavaat. Misileraanermi akuersissut aalisariutip piginnaasaanut aalisarnermullu pilersaarummut naapertuutsinneqassaaq, taamaattoq aalisariutip ataatsip amerlanerpaamik 300 tonsit pisarisinnaavai.

Sinerissap qanittuani aalisariutinik Kitaani sinerissap qanittuani ammassanniarneq
Suunerat: Aalisakkanik ilisimaneqanngitsunik ilaatigut sumiiffinni ilisimaneqanngitsuni atortut ilisimaneqartut atorlugit ilisimasassarsiorneq

Kitaani sinerissap qanittuani amerlanerpaamik aalisariutit marluk, aalisariutip uuttuutai naapertorlugit 75BRT/ 120 BT-mit mikinerusut, misileraallutik 1.000 tonsinik ammassanik aalisarsinnaapput.

Misileraanermi akuersissut aalisariutip piginnaasaanut aalisarnermullu pilersaarummut naapertuutsinneqassaaq, taamaattoq aalisariutip ataatsip amerlanerpaamik 500 tonsit pisarisinnaavai. Tamakkiisumik misileraalluni ammassanniarnissaq angujumallugu, ammassanniarnissamut peqqissaarullutik qinnuteqartut akuersissummik tunineqassapput.

Kitaani aalisariutinik avataasiortunik ammassat aalisakkallu allat aalisagaqatigiit ikerinnarsiortut
Suunerat: Imartani ilisimasaqarfiunngitsuni aalisakkanik ilisimaneqanngitsunik atortut ilisimaneqareersut atorlugit ilisimasassarsiorneq
Kitaani ammassat misileraalluni aalisarneqarsinnaasut katillugit 5.000 tonsiupput, taakku aqutsiveqarfinnut pingasunut ima agguarneqarput:
- Avannaata kitaani, Nuussuup avannaani 1.000 tonsit
- Qeqertarsuup avannaani 2.000 tonsit
- Kujaataata kitaani, Kangaatsiap kujataanit 2.000 tonsit
Misileraalluni aalisarnissamut Kitaani pisassiisoqarpoq, aalisakkat ikerinnarsiortuullutik:
- Putooruttut 1.000 tonsit
- Eqalukkat 500 tonsit
- Ammassassuit 500 tonsit
Misileraanermi aalisariutit amerlanerpaamik marluussapput, aalisariutip uuttuutai naapertorlugit 75BRT-llutik imaliuunniit 120 BT-ullutik anginerusinnaallutillu. Tamakkiisumik misileraalluni aalisarnissaq angujumallugu, peqqis¬saartumik qinnuteqartut akuersissummik tunineqassapput.

Piujuartitsineq siunertaralugu aalisarnerup teknikikkut iluarsartuussivigineqarnera pillugu nalunaarut imikkut akuersissutigalugu misileraalluni akuersissummik tunniussisoqarsinnaalerpoq, taamaalilluni aalisariutit qanorluunniit angitigigaluarpata sinerissap qanittuani misileraalersinnaallutik.

Aalisarsinnaanermut akuersissutit allanik piumasaqaatitalerneqarsinnaapput, assersuutigalugu misiligutissanik tigusisoqarsinnaalluni, nipinik misissuisoqarsinnaalluni assigisaanilluunniit. Taakku akuersissummik tunniussilinnginermi naalakkersuisoqarfiup allat soqutigisallit, KANUAANA aamma Pinngortitaleriffik suleqatigalugu aalajangersaaffigineqassapput.

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi AC fuldmægtig, Anders Bjørn Larsen.  E-mail: anbl@nanoq.gl