Raajartassat 115.000 tonsinut amerlineqarput




Naalakkersuisut aalajangerpaat Kitaani 2021-mi raajartassat TAC-at 115.000 tonsiussasoq. Raajartassat 2020-mut sanilliullugit 5.000 tonsinik amerlanerupput.

Tunumi raajatassat TAC-at 7.000 tonsiussasoq aalajangerneqarpoq, 2020-mut sanilliullugit 2.250 tonsinik amerlanerullutik. Naalakkersuisut aamma aalajangerpaat 3M Flemish Cappimi ulluni 129-ni raajarniartoqarsinnaasoq.

EU-mut pisassiissutaagallartut TAC-at 2.600 tonsiuvoq, taama aalajangiisoqarallartoqarpoq EU-mik isumaqatiginninniarnerit suli naammassineqanngikkaluartut. Pisassiissutit aalisarnermut suleqatigiinnissamut EU-mut isumaqatigiissut naapertorlugu inissinneqarpoq.

Canadamut 2021-mi 1.223 tonsinik pisassiisoqarpoq, raajaqassusermut naatsorsueriaaseq toqqammavigineqartoq tunngavigalugu, kiisalu oqaluttuarisaanikkut ukiut qulit ingerlanerini, 2010-2019, kitaani aqutsiveqarfimmi raajarniarnermi pisarineqartartut aallaavigalugit. Soorlu taanna allaaserineqartoq Kitaani raajarniarnermut aqutsinissamut pilersaarummi allassimasoq.

Kitaanut raajartassiissutigineqartut TAC-at ilisimatuussutsikkut 2021-mut innersuussutigineqartut amerlaqatigaat.

Tunumi raajartassiissutigineqartut TAC-ata aalajangerneranut tunngaviusoq tassaavoq ilisimatuussutsikkut siunnersuinermit isumaliutigineqarsimasut, raajartarnerineqartut amerlisimanerat, aammali paasissutissaq eqqortoq tassaasoq raajaqassutsimik ukiorpassuarni misissuisoqarsimannginnera.
 
NAFO Scientific Council 2019-mi siunnersuivoq Flemish Cappemi peqassutsip ajunngitsumik ineriartornera pissutigalugu aalisartoqaqqilersinnaasoq. Taamaalilluni nunarput 3M-mimi 2020-mi ulluni 129-ni aalisarsinnaatitaavoq.

Naalakkersuisut Kitaani raajarniarnermut aqutsinissamut pilersaarut iluarsaataq aamma akuerivaat. Aqutsinissamut pilersaarut nutaaq Naalakkersuisut.gl-imiittoq atuarneqarsinnaavoq.

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Birgitte Jacobsen. E-mail bija@nanoq.gl