Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissut nutaaq tassungalu tapiliussaq nutaaq

Aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissutissaq piffissami 2021-mit 2026-mut atuuttussaq tassungalu ilaatillugu tapiliussaq nutaaq piffissami 2021-mit 2024-mut atuuttussaq EU-p Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaaneranik periarfissiisoq kiisalu EU-p tassunga akiliutissai pillugit Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni  isumaqatigiinniarnerit januaarip 8-anni 2021-mi naammassineqarput. Isumaqatiginninniarnerit 2020-mi januaarimit atorfilittatigoortumik ingerlanneqalerput, isumaqatiginninniarnerillu arlallit ilaatigut Københavnimi Bruxellesimilu ingerlanneqarsimapput, tamatumalu saniatigut teknikikkut ataatsimiinnerit arlallit ingerlanneqarsimallutik.

 

Kalaallit isumaqatigiinniartitai Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit siuttuuffigineqartut ilaatigut ukunanit sinniisoqarluni ingerlanneqarput: Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmit, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit, Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit, Pinngortitaleriffimmit kiisalu Kalaallit Nunaanni aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut sinniisuinit soorlu KNAPK-imit aamma Sulisitsisunit.

 

Aalisarnermi peqatigiinnissamik isumaqatigiissut kingulleq 2007-imeersuuvoq, tassungalu tapiliussaq kingulleq 2016-imeerluni. Isumaqatigiissutaasimasunik aaqqissuusseqqittoqareerneratigut Aalisarnermi peqatigiinnissamut Isumaqatigiissut EU-p aalisarneq pillugu ataatsimoortumik politikkia naapertorlugu Piujuartitsineq tunngavigalugu aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissutitut taaguuserneqarpoq.   Ilutigalugu Aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissut tamakkiisumik naammassisinnaajumallugu aalisarnermi suleqatigiinnissamut tapiliussaq teknikikkut arlalitsigut aaqqissuuteqqinneqarpoq.

 

Isumaqatigiinniarnermi apeqqutit pingaarnerusut tassaasimapput siunissami EU-p pisassaatut tikkuussat, tassungalu atatillugu Kalaallit Nunaannut ataatsimut akiliutigineqartussat. Aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissummi nutaami siulianut sanilliullugu ataatsimut akiliutigineqartussat amerleriarput, naak EU-p pisassai ikiligaluartut. Isumaqatigiissummut tapiliussap ukiuni marlunni siullerni atuuffiani Kalaallit Nunaannut ukiumut 140,6 million koruunit missaat akiliutigineqartussaapput, tamatumalu kingorna akiliutigineqartut amerlariaqqittussaallutik.

 

Aalisarsinnaatitaanermut akiliutip annertussusaanut EU-mut pisassiissutigineqartut aamma aalisakkat isumaqatigiissutigineqartut nalii tunngavigineqarput. Pisassiissutigineqartut ukiumiit ukiumut allanngorarsinnaapput isumaqatigiissummi aalisakkanut pisarineqarsinnaasussanut uummassusilerituunit pisarineqarsinnaasussatut siunnersuutigineqartut aallaavigineqartartussaammata. Ataatsimut akiliutigineqartussat tassaapput aalisagartassanut EU-mut pisarisassanngortinneqartunut akiliutitut, EU-mi aalisariutaatillit akuersissuteqarfigineqartut akiliutaat kiisalu aalisarnermik ineriartortitsinissamut tapiissutit.

 

”Aalisarnermi peqatigiinnissamik nutaamik isumaqatigiissuteqarnikkut Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni pitsaasumik peqatigiinnerup siunissaq eqqarsaatigalugu ingerlaannarnissaa qulakkeerneqarpoq, aalisarnermillu peqatigiinnissamik isumaqatigiissutip saniatigut Kalaallit Nunaat pillugu isumaqatigiissummik Kalaallit Nunaatalu aalajangerneranik imaqarpoq. EU-mik aalisarnermi peqatigiinnissamik isumaqatigiissummi pisassat annikilliseqqinnerisigut Kalaallit Nunaanni aalisarnerup siunissami pitsaasumik ineriartorteqqinnissaa ilaatigut qulakkeerneqarpoq.” taama

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Jens Immanuelsen oqarpoq.

 

Isumaqatigiinniarnermi angusat tassalu aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissutissaq tassungalu tapiliussat atuutsilersinneqartinnagit  Naalakkersuisunit EU-millu inaarutaasumik akuerineqaqqaartussaapput.

 

Pisassatut tikkuussat pillugit ilanngussaq ilanngullugu takuuk.

 

Paasissutissat erseqqarinnerusut  immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Emanuel Rosing, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik e-mail: emro@nanoq gl, attaveqarfigalugu pissarsiarineqarsinnaapput.

Ilanngussaq:

 

Ukiuni 2021-mit 2024-mut EU-p ukiumut aalisarsinnaasassaattut periarfissaattut tikkuussat:

Aalisakkap suussusia

Maannakkut tapiliussami tonsit

Siunissami tapiliussami tonsit

Allannguut tonsinngorlugu

Saarulliit

1.800

1.950

+150

Suluppaakkat (Ikerinniarsiortut)

2.200

0

-2.200

Suluppaakkat (Natermiut)

2.000

1.840

-160

Qalerallit, Kitaani

2.500

2.250

-250

Qalerallit, Tunumi

5.200

4.950

-250

Raajat, Tunumi

5.100

4.850

-250

Raajat, Kitaani

2.600

2.600

-

Ammassat

20.000

13.000

-7.000

Avaleraasartuut

-

0

-

Tupissutit, Tunumi

100

100

-

Tupissutit, Kitaani

100

100

-

Saniatigut pisat

1.126

600

-526