Ujarassiorit 2020-mi akissarsisussat toqqarneqarput

Ujarassiorit 2020-imi akissarsiassat annersaannik akileraarutitaqanngitsunik koruuninik 55,000-nik akissarsisussatutut toqqarneqarpoq Suulooraq Jessen, Kangaamiuneersoq. Suulooraq Jessenip ajungaasutut toqqagaassutigiva ujarak kimberlit-siusoq Napasup timaani Amitsuarsummi nassaarisimasani. Ujarak qaarsummit piigaavoq nutaamillu kimberlitseqarfimmik takutitsilluni. Suulooraq Jessen aamma nassaarfik pillugu nassuiaalluarsimavoq. Diamantit amerlanerpaat kimberlitsininngaanneertarput, ujarallu taanna mineralitaqarpoq pyrop-inik olivininillu, kimberlitsillu tamakkuninnga akullit diamanteqakkajuttarput.

Kista Nathanielsen Sermiligaameersoq akissarsiap annerup tullianik akileraarutitaqanngitsunik koruuninik 25.000-inik akissarsitinneqarpoq. Ujarak nassaarisaa tassaavoq gnejsi sulfid-italik Sermiligaamit avannamut kimmut Anaanap Kangertiva Oqqorteq-mi nassaajusoq. Saffiugassanik akusiornerata takutippaa kanngussaqartoq 11.750 gram tonsimut, sølvitalik (10,3 gram tonsimut), fosforitalik (3.160 gram tonsimut) taavalu aqerlutalik (179 gram tonsimut). Sølvi sumiiffimmi tassani ilisimaneqanngilaq, tamannalu ujarak soqutiginarsarpaa. Aamma qaffissimasunik akoqarpoq cerium, dysprosium kiisalu neodymium. Kingulliit marluk tassaapput saffiugassat qaqutigoortut teknologinut piujuaannartitsisinnaasunut atorneqartartut.

Akissarsiat pingajuat akileraarutitaqanngitsoq marlunnut akissarsiaavoq, immikkut 10.000 koruunitallit:
  • Eluna Mikaelsen, Isertumeersoq, nassaarimmagu ujarak gnejsi sulfid-italik, Isertup eqqaani Andangiaaimi. Ujarak qaarsumeersuuvoq nutaanillu saffiugassanik takutitsilluni. Misissoqqissaarnerata takutippaa 1.800 gram tonsimut barium-itaqartoq, 3.190 gram tonsimut kanngussaqartoq taavalu 1.470 gram tonsimut strontium-itaqarluni. Aamma kuulti sølvilu qaffasilaarput.
  • Bernt Olsen Sisimiuninngaanneersoq, nassaarimmagu ujarak aqerluusassaqarluartoq akoqangaatiartoq aqerluusaassamik angisuunik, allanillu akoqanngingajaavissunik. Akugivaa kulstoffi 50% sinnerlugu. Aqerluusaasat taamaattut lithium batteriini atorneqartarput. Nassaarisimavaa Sisimiut avannaani 18 km-imik ungasitsigisumi, Aqajaruani Kangerluarsuk Ungallermi. Aqerluusaassat tamaani nalunnginneqareeraluarlutik nassaarfik nutaajuvoq, allanillu nassaartoqaqqinnissamut ilimanarsaataalluni.
Akissarsiat sisamaat akileraarutitaqanngitsoq sisamanut akissarsiaavoq, immikkut 5.000 koruunitallit:
  • Nukaaraq Inugsugtok, Ikerasaarsummiit, nassaarimmagu gnejsia agianik (kvarts) nunngarutitalik. Ujarak qaarsumiit peersimavaa, Ikerasaarsuullu avannaata kangiani 5 kmimik ungasitsigisumi Illukasik-mi nassaarisimallugu. Saffiugassanik akusiorneqarnerata takutippaa kuultimik 0,243 gram tonsimut akulik.
  • Karline Steenholdt, Kangaatsiaq. Ujarak Kangaatsiap avannaata kangiani qeqertami Akulliitni nassaarisimavaa. Ujarak qaarsummeersuuvoq sumiiffimmilu aatsitassaqarfiusutut ilisimaneqartumi nutaamik piffimmik takutitsilluni. Saffiugassanik akusiornerata takutippaa lithium beryllium-ilu qaffasissut (71 gram tonsimut aamma 51,1 gram tonsimut). Taavalu kanngussaqartoq (1.250 gram tonsimut) aamma niobium (36 gram tonsimut). Niobium sisak manngertornineq ajortup akuugaaneranut atorneqartarpoq mattunissaa pisariaqaraangat, naqitsineq kissarnerlu sakkortuut akiorsinnaasariaqaraangat, soorlu jet aammalu raketmorootini.
  • Aqissiaq Kristoffersen, Nanortalimmeersoq, nassaaralugu gnejsi sulfid-italik flourit-italillu, Nanortaliup kitaani Sissarissumi. Saffiugassanik akusiornerata takutippaa saffiugassat qaqutigoortut qaffasissut, europiumitaqarpoq (3 gram tonsimut), neodymiumitaqarpoq (104 gram tonsimut) taavalu ceriumitaqarluni (218 gram tonsimut). Ujarak aamma akorivai niobium, fosfor, titanium aamma zirkonium.
  • Simujoq Nathanielsen, Sermiligaameersoq, nassaarimmagu gnejsi Nuugaalimmi nassaaq 200 km Tasiilap avannaata kangiani. Saffiugassanik akusiornerata takutippaa kanngussap (3.500 gram tonsimut) aamma aqerlup (100 gram tonsimut) ataqatigiinnerat nalinginnaanngitsoq.
Ukioq manna Ujarassiorimmut ujaqqat 750-it nassiunneqarput. Taakkuninnga 91 aatsitassartalittut nalilerneqarlutik saffiugassanik akusiorlugit suliarineqaqqipput.
Ajugaasunik toqqaapput Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi aamma Danmarkip Kalaallit Nunaatalu Ujarassiornermik Misissuisoqarfiani ujarassiortutut atorfillit aatsitassalerinermik ilisimasaqartut. Ujarassiorit Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmiit ingerlanneqarpoq aningaasalersorneqarlunilu.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamarmik Ujarassiorimmut peqataasinnaapput. Nunatsinni allakkerivinnit tamanit ujaqqanik misissortitassanik akeqanngitsumik nassiussineq periarfissaavoq. Ujarassiorit pillugu paasissutissat nittartakkami www.ujarassiorit.gl-imi nassaarineqarsinnaapput.

Ujarassiorimmi uuminnga aningaasaliiffigineqarpoq: GrønlandsBANKEN Inuussutissarsiornermut Aningaasaateqarfik akissarsiassanut koruuninik 40.000-inik aningaasaleeqataavoq.



Naalakkersuisut ajugaasut tamaasa pilluaqquaat aammalu Ujarassiorit 2020-imut nassiussisimasut tamaasa qutsavigerusullugit nunatsinni aatsitassarsiornermi siuarsaanissamut takutitseqataammata. Ilanngullugu juullisiorluarnissaannik ukiumullu nutaamut iserluarnissaannik kissaallugit.

Ujarassiorit pillugu sukumiinerusumik paasissutissat pillugu attavissaq: Ujarassiooq Debora Hansen Kleist, oqarasuaat: +299 34 68 18, e-mail: deha@nanoq.