Kræfti siusinnerusukkut nappaatitut suussuserneqartalissaaq



Aningaasanut Inatsimmi siusinnerusukkut aqajarukkut inalugarsuakkullu kræfti suussuserneqartalernissaannut, pingaarnertut nunap immikkoortuini - aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq . Tamatumunnga kræfti pillugu suliassaqarfimmik misissuineq nutaaq tunuliaqutaavoq, tassani ersersinneqarluni kræftimik suussusersinissaq sivisuallaamik ingerlasartoq.


Misissuineq nutaaq nalilersuinermik nalunaarusiaavoq, Kræfti pillugu pilersaarummi 2013-imeersumi immikkoortunik arlalinnik killiffilersuinertalik. Siullertut inerniliussaq tassaavoq, siusissukkut kræftimik suussusersisarnissamut pikkorinnerulernissarput.

Kræftimik katsorsaanerup ingerlanerani piffissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Nappaatip suussusersinissaanut pilertortumik piffissaliinikkut napparsimasut amerlanerusut uummaannarnissaat ilimanaateqarnerussaaq – pitsaanerusumillu inuuneqalersinnaallutik, katsorsaasarnerup annertussusiata annikillisussaanera peqqutaalluni.

Misissuinerup ersersippaa misissuisarnerup ingerlarnga nalinginnaasumik sivisuallaartoq. Paarlattuanilli kræftertoqarnera paasineqaraangat katsorsaaneq aallartinneqapallattarpoq - qaammatip ataatsip iluaniikkajunnerusarluni.
Kræftimik nappaateqarnermik suussusersineqarnerup sivisussusaanut tunngatillugu nunap ilaanni assigiinngisitaarneq atuulluinnartoq ersarilluinnarpoq. Nuummi sukkanerusarpoq, nunalli immikkoortuini sivisunerusarluni.

Kræfti pillugu suliassaqarfimmut aningaasassat
Naalakkersuisut nalilersuinerup inerneri pimoorussillutik tiguaat, taamaammallu ukiut sisamat tulliuttut ingerlaneranni Aningaasanut Inatsimmi 8,2 millionit koruunit inalugarsuakkut kræftimik suussusersisarnermut atorneqartussat immikkoortinneqarput. Ukiuni pingasuni tulliuttuni aningaasat ukiumut 1,8 millionit koruuninik amerlassuseqarput.

- Sukumiisumik misissuinermi inernerit paaraavut, tassanilu ersarilluinnarpoq kræfti pillugu suliassaqarfimmi misissuisarnerup ingerlarngata sivisusarnera sivikilliniarlugu suliniuteqassasugut. Tamanna aallartilluarneruvoq, nuannaarutigeqaaralu siusinaartumik nappaammik suussusersisoqartalernissaanut aningaasanik nassaarsimasinnaagatta., taama Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim oqarpoq.

Inalugarsuakkut erlukkullu kræfteqartunut napparsimasunut misissuisarneq sivisunerusarsimasoq nalilersuinermi takuneqarsinnaavoq – ingammik Nuup avataani napparsimasut peqqinnissaqarfimmut saaffiginnittut piffissami sivisunerusumi utaqqisarlutik. Taamaammat suliassaqarfimmut tassunga immikkut ittumik piaartumillu suliniuteqartoqassaaq.

Misissuisarnerit nunap immikkoortuinut nuunneqassapput
Aningaasat immikkoortinneqarnikut inalugarsuup qinnguartaammik misissorneratigut inalugarsuakkut kræfteqarneranik misissuinermut atorneqassapput. Misissuinerit ilaat, ullumikkut Dronning Ingridip Napparsimavissuani ingerlanneqartartut, nunap immikkoortuini napparsimavinnut allanut sisamaasunut nuunneqassapput.

Misissuisarnerup nunap immikkoortuini napparsimaviinut nuunneqarneratigut utaqqisarneq sivikillineqassaaq, ilutigalugulu napparsimasut najukkaminnut qaninnerusumi misissortittalissapput piffissarlu angalanermut atortagaat sivikinnerulissalluni.

Inalugarsuarmik qinnguartaammik misissuillutik angalasartoqatigiit- peqqissaasut pingasut nakorsarlu immikkut ilisimasalik - nunap immikkoortuini misissuisartuussapput. Angalasartoqatigiit DIP-mi misissuisarnernut kræftimillu katsorsaasarnernut kalluaanngitsumik katiterneqassapput.

Innersuussutit
Nalilersuinermik nalunaarusiami arlalinnik innersuussuteqarpoq, qanoq ililluni kræfti pillugu suliassaqarfimmut tamarmut suliniuteqartarneq pitsanngorsarneqarsinnaanersoq. Ilaatigut peqqinnissaqarfimmi sulisut piginnaanngorsarneqarnerannut, kræftimut misissortinnerup ingerlarngata assigiissarnissaannik pitsanngorsaasinnaanermut aammalu innuttaasut kræfti pillugu ilisimasaqalernissaanut iluaqutissartaqarneranut tunngassuteqarpoq.

- Innersuussutit kræfti pillugu suliassaqarfimmi suleriaqqinnissamut najoqqutassaapput pingaaruteqartut. Peqqinnissaqarfimmi ilaatigut ersiutit paasineqartarnissaannut, misissuisarnermut aammalu nappaammik suussusersisarnermut ataatsimut najoqqutassiornissaq sulissutigineqassaaq, taama Anna Wangenheim oqarpoq. Siullertulli pingaaruteqarluinnarpoq, misissortinnerup ingerlarngani kræftip - kræftillu suugaluarpata- paasiaarneqartarnissaat.

Sivikinnerusumik utaqqisalernissaq
Nappaammik suussusersiniarluni misissuisarnernut piffissaq utaqqiffiusoq nalinginnaasumik sivikillisinneqassaaq. Iviangikkut kræftimut tunngatillugu peqqinnissaqarfik angusaqangaatsiarnikuuvoq. Ivianginik qinnguartaalluni misissuisarnernut utaqqisarneq ukiut kingulliit ingerlanerinni sivikillingaatsiarnikuuvoq - ivianginik qinnguartaasartunik avataanersunik atuisarnikkut - aammalu Danmarkimit immikkut ilisimasalimmit tikittoqarluni ikiuisoqartarneratigut.

Nappaammik suussusersisarnissamut ilinniartitsineq
Ukiuni kingullerni Nuup avataani nunap immikkoortuni napparsimaviit ilaanni sulisut kræftimik suussusersisarnissamut ilinniartitsisoqarnikuuvoq. Anguniagaq tassaavoq kræftip ersiutaannik eqqumaffiginninnerulernissaq aammalu nappaammik suussusersissutinik, soorlu ultralyd atorlugu misissuutinik, misissugassanik peersinernik, tarrarsuinernik aammalu assigiissaartumik aaversiinernik atuinerulersitsinissaq. Sulisunut piginnaanngorsaaqqiineq peqqinnissaqarfiup napparsimavinnut allanut ingerlateqqinniarpaa. Taamatuttaaq nakorsat atorfinitserlaat innersuussisarnermut periarfissat pioreersut pillugit tamakkiinerusumik isiginnissinnaanissaannut pisariillisaasoqassaaq.

Ungasianiit qarasaasiakkut nakorsiartitsineq peqqinnissaqarfiup ingerlaavartumik inerisartarpaa, taamatullu aamma nunap immikkoortuini napparsimasunut misissuinerup ingerlarngata pitsanngorsarnissaanut aamma atorneqarsinnaalluni. Napparsimasunik nakorsiartitsisarnerit aammalu nappaammik suussusersinissamut atatillugu nalilersuinerit qarasaasiakkut ingerlanneqarsinnaapput, kræftimik misissuinerup ingerlarnganik piffissarujussuarmik sipaartoqartarluni.

Kræftimut ersiutit 7-it ilisimaarikkit
Ajoraluartumik kræftertut kingusinnaakkajullutik peqqinnissaqarfimmukartarput:

- Innuttaasut kræftimut ersiutinik ilisimasaqarluarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, siusinnerusukkummi misissuisalerniassagatta, taama Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, paasititsiniaaneq "Kræftimut ersiutit 7-it ilisimaarikkit" pillugu kræftilu pillugu annertunerusumik paasisitsiniutigissallugu Neriuffimmut suleqatiginnilersimasoq, oqarpoq.

"Kræftimut ersiutit 7-it ilisimaarikkit"-mut paasissutissiinermut atortunut linki

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik sinnerlugu, Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitetikkut Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisimatusarfik "Kræfti pillugu pilersaarut 2013"-imeersumut nalilersuinermik ingerlatsisuuvoq. Pilersaarusiamut linki

Naalakkersuisumut apeqqutissaqaraanni attaveqaataasoq tassaavoq naalakkersuisup allattaa Frederik Siegstad, oqaras. (+299) 34 62 32, E-maili: frsg@nanoq.gl

Pilersaarummut apeqqutissaqaraanni attaveqaataasoq tassaavoq Christina Viskum Lytken Larsen, oqaras. (+45) 65 50 77 E-mail: chly@sdu.dk

Tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiussaq